Abortin tehnyt kertoo käsityksensä lapsetaan ja hymiöin siitä missä omantunto sijaitsee. Hän kertoo kenellä on elämä ja kenellä sitä ei ollut. Samalla selviää kuka kärsi menetyksen abortissa:
"...Mutta voi voi, se ei ollut lapsi eikä ihminen, koskapa se lois-olio parka ei pystynyt elämään itsellisesti, minusta riippumatta. Eli sillä ei ollut omaa elämää, minulla oli. Joten mitään ei siltä otettu pois, minulta ehkä, mutta en koe sitä niin.
No, olen pahoillani, jos joku kärsii siksi, mutta globaali omatunto on perseestä ;) "
"...Mutta voi voi, se ei ollut lapsi eikä ihminen, koskapa se lois-olio parka ei pystynyt elämään itsellisesti, minusta riippumatta. Eli sillä ei ollut omaa elämää, minulla oli. Joten mitään ei siltä otettu pois, minulta ehkä, mutta en koe sitä niin.
No, olen pahoillani, jos joku kärsii siksi, mutta globaali omatunto on perseestä ;) "
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kaikkea lukemaansa ei kannata ottaa niin kirjaimellisesti...
Niin minä en kokenut abortoimaani sikiötä lapsekseni. Aika outoa, että sinä koet sen olleen minun lapseni, vai mitä?
Tiedän myös miltä tuntuu kun sen oman lapsen saa ja millaisia tunteita lapsen tulee herättää.
VOISITTEKO TE HYVÄT IHMISET KÄSITTÄÄ, ETTÄ LAPSELLA ON OIKEUS OLLA TOIVOTTU JA RAKASTETTU!!!!
Toivottu ja rakastettu eli ole synonyymi suunnitellun kanssa. Myös vahinko lasta voi rakastaa ja se voi vahingosta huolimatta syntyä toivottuna. Mutta aina näin ei ole. Yksinkertaisesti, jos jokin on kauheinta mitä voi kuvitella, miten sellaista voi odottaa ja toivoa??
Teidän tulisi ajaa lapsen etua ja se on lapsen etu, että sillä on koti jossa sitä rakastetaan ja siitä huolehditaan. Sellaista sikiötä, josta kehittyvälle lapselle rakkautta on tarjolla tuskin abortoidaan.
Ja vielä edellisestä tekstistäni, jota tuohtuneena lainasit... Kaikki ei aina olen ihan juuri niin miltä näyttää. Ja aina lukemaansa ei ymmärrä niin kuin sen kirjoittaja on sen kirjoittanut.. Sama pätee toisten elämiin, et voi ymmärtää toisten ratkaisuja ellet elä heidän elämäänsä. Ainakaan oman katsantosi ollessa ahdasmielinen.. Pysähdy ja mieti..
Kukaan ei voi tietää miten toimisi jossakin tilanteessa enen kuin se tilanne tulee. Esim. olen 100% vakuuttunut, että en ottaisi vastaan luovutettuja elimiä, vaikka terveydentilani vaatisi. Mutta kuinka toimisinkaan sitten, kun se tilanne tulisi? Sitä en voi tietää. Nyt uskon varmasti kieltäytyväni.
Sama pätee teidän vankkaan uskoonne abortin suhteen. Et voi tietää.
Lapsen ihmisyys (geenit) ei sillä miksikään muutu mitä joku ulkopuolinen siitä ajattelee.
Tietenkään tapettavaa lasta ei haluta sellaisena nähdä, mieluiten mahdollisimman mitättömänä tai jopa epämiellyttävänä. Tarvitaan jokin psykologinen suoja omaatuntoa vastaan jotta tuollaista pystyy omalle lapselleen tekemään.
VOISITTEKO TE HYVÄT LAPSENTAPPAJAT KÄSITTÄÄ, ETTÄ LAPSI SAA ADOPTIOSSA KODIN JOSSA ON TOIVOTTU JA RAKASTETTU!!!!
ja asiallinen viesti. Mutta sitten pääsit siihen lapsentappaja-kohtaan ja vesitit omalla tökeryydelläsi kaiken mitä yritit sanoa. sääli.
"VOISITTEKO TE HYVÄT IHMISET KÄSITTÄÄ, ETTÄ LAPSELLA ON OIKEUS OLLA TOIVOTTU JA RAKASTETTU!!!!"
Kykenetkö ymmärtämään mitä sanot?
Lausestasi seruaa, että lasta tulee rakastaa ja häntä tulee toivoa. SE ON LAPSEN OIKEUS - aivan kuten sanot.
(Lauseestasi ei mitenkään voi seurata johtopäätöstä, että rakastamisen tai toivomisen puute oikeuttaisi abortin tai edes tekisi sitä ymmärrettäväksi.)
Miksi usealta abortin tehneeltä ja sitä puolustelevalta puuttuu jo alkeellinen selkeän ja suoraviivaisen ajattelun kyky?
ihmisillä on mielekkäämpääkin tekemistä kuin vääntää kersoja kaikenmaailman lapsenvonkaajille. Selvästi havaittavissa, ettei tämä hihhuli ole kokenut raskautta.
Rakkautta ei voi pakottaa. Sitä joko on tai ei. Silloin sitä ei ollut. hyvä niin.
ja se mielekkäämpi tekeminen on? Aivan, niiden lasten silppuaminen.
tappaa jos rakkautta ei ole?
Katsos syntynyt (jo oma oikea elämä) ja syntymätön ( MAHDOLLISUUS ehkä joskus omaan oikeaan elämään) eivät ole rinnastettavia.
Pöljä, jos kerran olen tehnyt keskeytyksen niin suuttuessani lapsilleni varmaan tempaisen haulikon kaapista ja losautan ?!?!? Sanon vaan, että tuli sellainen hetkellinen rakkaudettomuuden tunne... Herran Jumala sentään. Nyt sitten pysähdys!
Vaikka sikiöllä on olemassa potentiaalinen mahdollisuus syntyä elävänä se ei tarkoita sen olevan 1:1 rinnastettavissa jo elävään ihmiseen.
Ymmärrän kantasi, mutta nyt jotain rajaa.
Muistakaa nyt, se keskeytetty sikiö ei välttämättä koskaan kuitenkaan olisi syntynyt tai elänyt kuin muutaman tunnin tai päivän. Niinkin voi käydä vai mitä?
Kertokaa siis miten voi MURHATA jotai mikä ei ehkä eläisikään?? Ja miten se tekee jostain murhaajan.
Kyllä, myönnän riistäneeni tältä kyseiseltä lapselta edes mahdollisuuden elää, mutta se ei tee minusta LÄPEENSÄ PAHAA. Tai jos haluat uskoa niin, niin ihan ok. Mutta sehän samalla mustaa sinut, koska tuomitset ilman siihen olevia valtuuksia... Eikös? ollaan siis pahoja yhdessä ;)
periaatteessa tappaako mahan sisällä vai ulkopuolella olevan lapsensa. Seuraamukset vain on erilaiset.
Elämän jatkumisen todennäköisyys kasvaa sikiön mukana viikko viikolta.
Kun kriittisimmät 2 viikkoa on ohi niin keskenmenot on jo paljon harvinaisempia.
Jaahas, ja taas uupuu peruskoulun biologiakin..jatketaan sitten kun tiedät että ihmisyksilön elämä tosiaankin alkaa hedelmöittymishetkellä.
Ihmisen suunniteltu tappaminen on murha.
Ihmisen murhannutta ei voi koskaan asettaa samalle viivalle ei-murhanneen kanssa. Niin että en todellakaan ole kanssasi paha.
Suukkoja ja halauksia! Hyvää kesää ja muista kerätä voimia, koska syksyllä taas korjataan kesän satoa ja täällä keskustelu vilkastuu..
Taskut tyhjät ja jauhot suussa, vai?
Rakkautta ei voi pakottaa. Lapsen voi pakottaa kuoleman porttiin abortissa. Elämää joko kunnoitetaan tai se riistetään. Mitää hyvää ei jälkimmäisessä ole, pahaa sen sijaan runsain mitoin.
En koskaan vain ole voinut kestää yksinkertaisia ihmisiä. Joten huomasin tämän keskustelun turhaksi.
Joten toivon sinulle voimia ja jaksamista taistelussasi tuulimyllyjä vastaan.
Minulla on parempaakin tekemistä kuin inttää täällä. 2-vuotiaani kanssa saan aikaiseksi vähintään yhtä rakentavan keskustelun, joten mieluummin käyn sitä keskustelua.
Hyvää kesää.