BED ja masennus, näinkö minulla?

Ahmin aivan älyttömästi herkkuja kerralla. Sen hetken kun ahmin olo on hyvä mutta sen jälkeen ahdistaa niin että haluaisi sukeltaa peiton alla ja pysyä siellä. Elämä pyörii ruuan ympärillä ja kaikki tuntuu niin synkältä...Ensi viikolla menen lääkäriin, toivottavasti saisin jotain apua.

Ns. tunnesyömisessä tai lohtusyömisessä on kyse kaikesta muusta kuin tahdonpuutteesta. Usein ihminen kohtelee ruumistaan kaltoin, koska on tullut kaltoin kohdelluksi, tai yrittää ruoalla hoitaa sisäisiä ratkaisemattomia ongelmiaan. Itsensä syyllistäminen (puhumattakaan muiden esittämistä syytöksistä) enemmänkin pahentaa ongelmaa: usein kyse on siitä, ettei BED-potilas arvosta eikä rakasta itseään tarpeeksi. Ongelman ydin ei ole sinänsä ruoka, vaan hoito lähtee ihmisen elämässä olevien ongelmien ratkaisemisesta ja esimerkiksi masennuksen hoidosta tai itsetunnon parantamisesta. Kun ihminen pääsee jaloilleen, suhde ruokaankin muuttuu yleensä neutraalimmaksi.

Ilman muuta sinun on mahdollista saada hoitoa, ja vaikuttaa ilmeiseltä, että sinulla on BED. Julkisen terveydenhuollon tyypit eivät aina ota ongelmia tosissaan, mutta ei pidä luovuttaa. Terveyskeskuksesta osataan vähintään kertoa, mistä hakea apua. Yksi tapa on esim. hakeutua omalääkärille ja kysyä mahdollisuutta päästä psykologin tai psykiatrin juttusille. Yksityisellä hoituu helpommin, mutta on myös kalliimpaa. Kaikki kallonkutistajat eivät tosin välttämättä ymmärrä mitään syömishäiriöiden hoidosta. Jaksamista!