Olen sotkenut elämäni ihan täysin. Ainoa syy miksi pitäisi pysyä hengissä on se että olen yh-äiti. Masennuksen takia en ole saanut laskuja maksettua, eipä ole rahaakaan, ja nyt pelkään että menee asunto alta. Mistä saisi apua????
Millä pysyisi hengissä?
Ranja-73
271027
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
nyt on kesä. vie lapsi leikkimään puistoon ja nauti olostasi, siitä se alkaa. 1. mene juttelemaan pankkiin mitä voisit tehdä kun tilanne on "huono",kaiketi siellä on ihmiset jotka osaa neuvoa. 2 .laita asunto myyntiin ja maksa laskut. 3. hae vuokra asunto ja mene kelaan täyttelemään asumistukilappuja. mutta RYHDISTÄYDY!!
asunto? Vuokrien maksamattomuudenkin takia sitä voi mennä asunto alta...
AP; hae apua!
Mutta, lapsi on jo 11v. eikä enää niin viedä puistoon. Olosta on vaikea nauttia kun äitiä itkettää vaan koko ajan. Pankkia ei varmaan kiinnosta mun tilanne niin, ulosottomiesten ja kaikenmaailman velkojien kanssa pitäisi jutella, vaan kun ei oikein ole voimia. Asuntoa ei voi laittaa myyntiin kun on vuokra-asunto, jostain vaan pitäisi taikoa monen kuukauden vuokravelat, ja rahat muihinkin laskuihin. Maksaisin laskut jos olisi millä maksaa. Tarkoitus on etsiä pienempi ja halvempi asunto, jotain apua vaan tarvitsisin siihen. Asumistukea saan jo nyt vaan sekään ei riitä.
Parasta oli tuo RYHDISTÄYDY!! Hyvä ihminen, oletko ikinä itse kokenut pohjatonta masennusta ja sen lisäksi todella pahoja rahavaikeuksia?
älä välitä paskanpuhujista, niitä riittää
ihan joka kolkassa, mutta niillä on vikaa korvien välissä; ne ovat ilkeitä,
sinä et. ne ei tajua sinun tilannetta, niillä ei ole empatiaa, ei niille auta järkipuhe.
ne ei tiedä näistä asioista mitään..
mutta teet vain minkä voit, kuten tähänkin asti.
jos asunto menee alta, et voi sille mitään.
mutta vasta sitten pitää miettiä sitä.
mietit vain mitä voit tehdä seuraavaksi,
kävi miten kävi, mutta lapsesi pysyy sinun vierelläsi, teidän ei tarvitse nähdä nälkää.
uskon ja toivon, että asiat ovat pian parempaan päin ja että masennuksesi jonain päivällä kaikkoaa.
Joo, on kummallista että masennuspalstalle tulee joku ilkeilemään, mutta kiitos sinulle. Tuntisinpa sinut oikeassa elämässä, ystäväsi saavat olla kiitollisia!
Voi luoja olen just samassa tilanteessa,kesäkuu kelan sairaspäivä rahalla,ei rahaa mihinkään.
Ei ole edes mahdollisuutta soittaa kun känny suljettu.
Kohta suljétaan nettikin.
Ryhdistäydy diinä sitten.
Mä en tarvitsisi rahaa muuhun kuin siihen että saisi asua tässä kunnes löytäisi se halvemman asunnon, ja tietty ruokaan, lapselle ei oikein voi sanoa että tänään ei syödä. Vaan kun tuntuu että ei saa mistään kerättyä niitä vuokrasaatavia, niin ystävä tarjosi meille asuttavaksi omaa vinttihuonettaan, sit pitäis kai keksiä jostain jääkaappi ja hella. Etukäteen tiedän että siitä ratkaisusta masentuisin niin että en usko pystyväni työssäkäyntiin enkä oikein muuhunkaan elämään. Raivostuttavaa miten voi sotkea asiansa näin, miten ihanaa olisi vain syödä vähän suklaata...
Se ainoa syy, se että olet äiti,
on mailman tärkein syy pysyä hengissä.
>Mistä saisi apua????
Sosiaalitoimistosta,terveyskeskuksesta.
Kävin tänään sosiaalitoimistossa, ainoa apu mitä sain oli se että kysyttiin onko minulla ketään tukihenkilöä. No eipä oikein ole, siksi menin sosiaalitoimistoon että saisin apua.
Sosiaalitoimistossa..
Sitä täytyisi osata pelata ja täyttää nippu hakemuksia ja kaavakkeita,
muuten taitaavat vaan neuvoa missä lähin ovi on...
Mutta ainakin lääkkeiden hankintaan pitäisi avustusta saada.
Joo, kiltit ihmiset, ja varsinkin masentuneet ei oikein pärjää siellä sosiaalitoimistossa, kun olin rehellinen ja kerroin kaikki tulot, enkä itkultani osannut vaatia edes niitä masennuslääkkeitä.
Onneksi kuitenkin sos.työntekijä on niin mukava ettei uhkaile lapsen poisottamisella tms. siihen loppuis mun elämä.
Lapsesi takia ja itsesi takia myös: älä luovuta. Valitse elämä, niin pääset vielä voitolle ja elämä, lapsesi kautta, on vielä palkitseva sinut, taistelustasi. Jeesus sinua siunatkoon; avuksesi huuda häntä hädän päivänä, niin Hän on auttava sinua.
Ei, en tosiaan haluaisi luovuttaa, se olisi pahinta mitä voin tehdä lapselleni ja muille läheisilleni, mutta kun en vaan jaksa, rahaa ei ole ja vaikka kuinka rukoilen, pahalta vaan tuntuu.
Masennus ja ahdistus yleensä vaatii jotain lääkitystä, jos sitä on jatkunut tai se on ollut kehittymässä jo pitemmän aikaa. Jumalan apu voi olla esim. tällaista että saat kokea että sinulla on täällä kuitenkin kohtalontovereita ja jonkinlaisia "rinnallakulkijoita", jotka ovat "hengessä mukana" sinun vaikeuksissasi. Jeesus sinua siunatkoon ja avuksesi tulkoon sinun hätääsi...
mutta ei kestä loputtomiin.
Taitaa olla tämä minun masennus, alkoi kun olin 17v eli aika kauan aikaa sitten, aina välillä katoaa ja olen onnellinen, kunnes taas sotken asiani. Lääkitystä olen käyttänyt säännöllisen epäsäännöllisesti, jos minulla olisi nyt sitä lääkettä, tiedän etten olisi tässä tilanteessa. Vaan kun se minun lääke, Fevarin, loppui joulukuussa, ei muka ollut ollut rahaa ostaa lisää, ja nyt vielä vähemmän, kun on viikko aikaa keksiä jostain 1600 e että saisin pitää tämän asunnon kunnes löydän halvemman. Ja tietty kaikki muut laskut päälle, ja tosiaan sitä ruokaakin ois pakko ostaa joskus.
Kiitos sinullekin!! Kaikista viesteistä on ollut apua! (Paitsi siitä ryhdistäydy viestistä :))
hei, suosittelen että menet seurakuntaan keskustelemaan tilanteestasi tai soita ja pyydä
diakonissa käymään.
Ymmärrän sinua sinulla vaikea elämän tilanne ja olet yksin lapsen kanssa, kaikki järjestyy varmasti kohdallasi ja saat apua kun haet sitä mutta älä jää yksin. olet tärkeä ihminen!
Itsekin ajattelin että seurakunnalta on pyydettävä apua, kun sosiaalitoimistosta ei sitä saanut. Olen vaan aina ollut tosi huono hakemaan apua ja nyt tilanne meni ihan liian pitkälle. On niin kurja olla yksin. Kiitos sinullekin, on tosiaan ihanaa kun vieraatkin ihmiset välittävät.
Onko sinulla masennuksen vuoksi joku hoitokontakti? Käytätkö lääkkeitä? Varaa aika lääkärillesi tai terveydenhoitajalle, sosiaalihoitajalle. Kerro heille ongelmasi. Kysele itsellesi tukihenkilöä.
Edellisen lisäksi soita seurakunnan (vaikka et kuuluisi kirkkoon) diakoniatoimistoon ja varaa aika. Saat ainakin neuvoja ja tukea, mahdollisesti myös konkreettista (ruoka- ym.) apua. Vapaa- ja helluntaiseurakunnista saa apua. Turha pelätä uskonnon tyrkyttämistä! Sieltäkin voit kysyä tukea, ystävää.
Lapsenhoitoapua voit myös pyytää. Satunnaisesti tai säännöllisesti. Myös lapselle voi saada tukihenkilön, aikuisen kaverin - ainakin suuremmilla paikkakunnilla.
Kokoa nyt vähät voimasi ja rupea toimimaan. Toivotan Iloa sinun ja lapsesi/lastesi elämään!
Kaikki kääntyy vielä hyväksi.
Olen käynyt mielenterveyskeskuksessa satunnaisesti, viime perjantaina viimeksi ja ensi viikolla taas. Lääkkeitä minulla ei ole kun ne loppuivat eikä ollut rahaa ostaa lisää, tiedän kyllä että ne lääkkeet auttaisivat. Tosiaan joku tukihenkilö olisi ihana, vaan kun sosiaalityöntekijä kysyi minulta onko minulla ketään, olisin niin toivonut että hän olisi tarjonnut jotain ihmistä auttamaan.
Tosiaan seurakunnalta aion kysyä apua seuraavaksi.
Suuret kiitokset sinullekin, käsittämätöntä että kun on yksin, voi saada apua täältä vierailta ihmisiltä, kaikkea hyvää sinullekin
sossusta kyllä ne on velvollisia auttamaan suomalaisia lapsiperheitä,ne syytää vaan rahaa noille mustille,olen nähnyt tapauksen jossa suomalainen äiti tuli itkien lapsen kanssa toimistosta,mustanaama tuli hymyillen lappu kourassa,en ollut siellä itseni takia, vaan tyttäreni tukena,ei saanut senttiäkään,minä äitinä maksoin heidän vuokran, muuten olisi tullut häätö,isä työtön,äiti sairas,2lasta, pistä kovaa vastaan sossulle.
Vaan nyt tuntuu että mitään velvollisuutta ei ole, asumme liian kalliissa asunnossa, rahaa ei ole, joskus on pitänyt ostaa lapselle jotain uutta kun on kasvanut ja itselle jotain työvaatetta, vaan eipä ole edes digiboxia. Minä en ole mitenkään rasisti, mutta jotain apua minäkin lapseni kanssa tarvitsisin. Olen vaan tosi huono vaatimaan mitään sosiaalitoimistosta, masennus aiheuttaa sen että haluis nukkuu vaan ja unohtaa kaiken.
Ihanaa kun sinä olet auttanut tytärtäsi, jospa joku auttaa minuakin..
on vaan elämää ja sun henkiriepus on
pikkusen toinen juttu ku laskut ja raha.
joskus se vain unohtuu,
mutta nyt on hyvä muistaa se.
kyllä tästä selvitään, äläkä ressaa,
sillä terveyttäsi ei korvaa mikään,
eikä ole sen arvoista ressata laskuista,
että menettäsit terveytesi ja sitä kautta pahimmillaan henkesi.
olet nuori ja sinulla on ihan(i)a lapsi(a),
on aika nauttiakin välillä.
olet surrut ihan tarpeeksi,
ehkäpä vähän etukäteenkin, mutta kyllä sä selviät jos tähänki asti ;) voimia
Pitäis olla vaan elämää, vaan kunpa ois jotain muutakin kuin nämä murheet. Nyt joku varmaan ihmettelee kuinka jaksan olla täällä netissä, sen takia että voi hetken jakaa ja ihanaa että täällä on ihmisiä jotka ymmärtää.
En edes ole ihan nuori, jo 34v ja pitäisi osata hoitaa raha-asiat vaan kun ei, nyt voin kai paljastaa että vaikeuksiin ja masennukseen suuri syy adhd. Onneksi tosiaan on ihana lapsi, vaan luin sosiaalitoimiston seinältä että taloudellinen laiminlyönti on henkistä väkivaltaa...
Ihan totta että olen surrut paljon, etukäteenkin.
Kiitos sinullekin oikein paljon!!
sinulla on elämää enemmän edessäpäin kuin takana,
et ole vielä vanha ;)
oletko muuten otattanut kilpirauhasarvot?
ajattelin jos sen piikkiin voisi pistää väsymystä ja masennusta.
vaikka kylläkai ne otetaan monesti kun masennusta 'ilmenee' lääkärissä kun käy..
mut kiitos ja olehyvä sulle ;P
kyllä tästä selvitään :-)
Ihan totta, elämän pitäisi olla vielä edessä päin, vaikka nyt ei siltä tunnukaan, jospa minäkin joskus sen rakkauden saan ja vähän vähemmän huolia täynnä olevan elämän..
Joskus otettu kilpirauhasarvoja, ei ollut mitään vikaa, tähän asti selityksenä ollut tämä adhd, kun ei saa asioita hoidettua niin kuin pitäis, inhoaa itseään ja masentuu.
Jälleen kerran iso kiitos sinulle, olet ihana ihminen!!
Oikein hyvää kesää sinulle!!
älä ihnoa itteäs,
se vie vaan kohtuuttomasti voimavaroja,
eikä muuta mitään, parempaan suuntaan ainakaan.
(on tullu huomattua eikä siitä masentumatta selviä ;/ )
saat varmasti vielä elää parempaa elämää,
ei ole mahdollista että voisit joutua kestämään enää yhtään enempää,
sen verran tukalalta kuulostaa ;(
mut pärjäile, jospa oisit tän vaikean jakson jälkeen entistä vahvempi eikä sua lannistas enää mikään mahti maailmassa ;)