Työterveiset: 2002-04: Kosteusvaurioihin liittyy oireilua ja sairauksia
Kosteusvaurioihin liittyy oireilua ja sairauksia
Kari Reijula
Työpaikoilta löytyviin kosteusvaurioihin liittyy usein myös rakenteiden homeongelma. Kosteusvaurioissa homeeksi sanotaan materiaalien pinnalla kasvavien home- ja hiivasienten sekä bakteerien (esimerkiksi sädesienten) kasvustoja. Työntekijät voivat altistua näiden mikrobien itiöille, rihmaston osille, aineenvaihduntatuotteille ja kostuneista rakenteista haihtuville kemiallisille yhdisteille, jolloin osa altistuneista oireilee ja sairastuu.
Rakennusten kosteusvaurioihin ja rakenteiden homeisiin liittyy tilojen käyttäjien oireilua ja työperäisiä sairauksia. Työterveyslaitos on laatinut terveyshuollon henkilöstölle Kosteus- ja homevaurio-ongelmat työpaikoilla -oppaan, joka auttaa kosteusvauriorakennusten ja niissä oireilevien työntekijöiden tutkimisessa. Tässä kirjoituksessa käydään läpi muutamia kosteusvaurioihin liittyviä näkökohtia.
Kosteusvauriot ovat Suomessa yleisiä
Noin puolessa työpaikkojen rakennuksista on merkittäviä kosteusvaurioita, jotka edellyttävät välitöntä korjausta. Kaikki mikä rakenteissa on kastunut ja jää kosteaksi, kerää pinnalleen lähiympäristöstä mikrobikasvuston. Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa kasvaa home- ja hiivasieniä sekä bakteereita, joista yleisimpiä on kerätty taulukkoon 1.
Taulukko 1. Tavallisimmin kosteusvaurioituneissa rakennuksissa esiintyviä mikrobeja
(Uudenmaan aluetyöterveyalaitos, 2002)
--------------------------------------------------------------------------------
Materiaalinäytteissä:
Penicillium spp.
Phoma spp.
Aspergillus versicolor
Acremonium spp.
Aspergillus sydowii
Cladosporium spp.
Fusarium spp.
Trichoderma viride
Aureobasidium spp.
Stachybotrys chartarum
Chaetomium globosum
Phialophora spp.
Hiivat
Sädesienet (aktinobakteerit)
Kosteusvaurioiden yleisyydestä muissa maissa ei valitettavasti ole luotettavia vertailututkimuksia. Ne edellyttäisivät asiantuntevia rakennusteknisiä tutkimuksia, eivätkä pelkästään kysymyksiä tilojen käyttäjille esimerkiksi näkyvästä homeesta tai homeen hajusta kuten kyselytutkimuksissa usein on tehty.
Vaativa ilmasto, rakentamisen ja suunnittelun virheet sekä säästäminen kunnossapitomäärärahoissa on johtanut siihen, että Suomessa kosteusvauriot ovat yleisiä. Toisaalta maassamme on viime vuosina tutkittu rakennuksien kosteusvaurioita tehokkaasti, jolloin vikojakin on löydetty runsaasti.
Tarkalla tutkimuksella useimmista rakennuksista löytyy kosteusvaurioita. Vaikka vähäisillä vaurioilla ei ole rakennuksen elinkaaren tai tilojen käyttäjien terveyden kannalta oleellista merkitystä, kosteusvaurion syyt kannattaa selvittää ja viat korjata aina. Rakennuksissa työskentelevien terveyden kannalta kosteusvaurion laajuus, rakenteissa kasvavat mikrobilajit ja kastuneiden rakenteiden materiaalit ovat keskeisessä asemassa. Tarkkaa syytä oireiden synnylle ja sairauksien syntymekanismeille ei toistaiseksi vielä tunneta.
Kosteusvaurioiden rakenteellisista kysymyksistä ja mikrobiologiasta on tässä lehdessä erilliset katsaukset Eero Palomäen artikkelissa sivuilla 13-14 ja Sanna Lappalaisen artikkelissa sivuilla 9-10.
Mikrobit vapauttavat ilmaan terveyttä haittaavia yhdisteitä
Kosteusvaurio ei olisi tilojen käyttäjille terveysongelma, elleivät vaurioituneet rakenteet ja niiden pinnalle kertynyt mikrobikasvusto vapauttaisi huoneilmaan terveydelle haitallisia yhdisteitä ja mikrobien osasia.
Työpaikan rakennuksen ilmanvaihdon toimintahäiriöt ja puutteellinen toiminta voivat aiheuttaa sen, että esimerkiksi riittämättömän korvausilman ja alipaineen takia sisätilaan tuleekin vuotoilmaa seinärakenteista tai alapohjan ryömintätilasta, joiden kostuneisiin rakenteisiin on kertynyt hometta. Tällöin rakenteista kulkeutuu huoneilmaan mikrobien osasia (itiöitä ja rihmaston kappaleita), mikrobien aineenvaihduntatuotteita (haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tai toksiineja) tai materiaaleista haihtuvia yhdisteitä. Näille altistutaan pääasiassa hengitysteiden kautta tai kontaktina silmiin sekä iholle.
Kosteusvaurion aiheuttamat oireet ja sairaudet
Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa oireilee vain osa työntekijöistä. Yleisimmät vaivat ovat silmien ja ylempien hengitysteiden ärsytyspohjaisia oireita, joita on lueteltu taulukossa 2. Työntekijöiden oireet eivät ole spesifejä yksinomaan kosteusvauriorakennuksissa altistumiselle, vaan ne voivat olla aivan samanlaisia kuin flunssaoireet. Toisaalta toistuvat ylempien hengitysteiden tulehdussairaudet näyttävät liittyvän kosteusvaurioituneissa rakennuksissa työskentelyyn. Oireet jäävät pois yleensä kohtuullisen pian rakennuksesta poistuttaessa. Usein viikonloppukin riittää tähän. Ongelmallista tilanteessa on se, että altistuminen voi jatkua pitkään, koska kosteusvaurioita ei joko havaita heti tai korjauksia odotetaan tarpeettoman kauan. Yleensä tällöin myös oireet pahenevat ja paraneminenkin pitkittyy altistumisen loputtua.
Taulukko 2. Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa työskentelevien oireita
--------------------------------------------------------------------------------
Silmien ärtyminen
Nenän tukkoisuus, vesinuhavuoto
Kurkun karheus
Äänen käheys
Yskä
Limannousu
Hengenahdistus, hengityksen vinkuminen
Kuumeilu
Päänsärky, väsymys, nivel- ja lihassäryt
Kosteusvaurioituneet rakennukset ovat vajaan kymmenen vuoden aikana aiheuttaneet vuosittain noin 100–200 homealtistumiseen liittyvää ammattitautia (taulukko 3). Eniten kosteusvaurioihin liittyviä ammattitauteja oli vuonna 1996, jolloin ammattinuhia ilmoitettiin 99 ja ammattiastmoja 84. Kosteusvaurioihin liittyen on todettu myös homepölykeuhkosairauksia ja ODTS-tapauksia (Organic Dust Toxic Syndrome). Ammattitaudit ovat vain osa kosteusvaurioituneissa rakennuksissa työskentelevien työperäisistä sairauksista. Ammattitaudeiksi ei ole luettu silmätulehduksia, ärsytyspohjaisia nuhia, keuhkoputkentulehduksia tai toistuvia tulehdussairauksia, vaikka ne liittyisivätkin kosteusvauriorakennuksissa työskentelyyn, mutta joiden aiheuttajia ei toistaiseksi pystytä varmistamaan olemassa olevin keinoin. Myöskään sisäilman aiheuttamat oireet eivät yksin riitä ammattitaudin perustaksi, sillä ammattitauti edellyttää todettua sairautta.
Taulukko 3. Homepölyn aineuttamat ammattitaudit vuosina 1992–2001 (Työperäisten sairauksien rekisteri, Työterveyslaitos)
1992
1994
1996
1998
2000
2001
Allerginen alveoliitti
124
131
81
54
42
73
- maatalous
112
128
62
46
34
57
- muu toimiala
12
3
19
8
8
16
Astma
3
13
84
38
48
66
Allerginen nuha
4
15
99
56
24
9
ODTS
10
20
11
5
Yhteensä
131
159
274
168
125
153
Ammattiastman diagnostiikkaan keuhkoputkialtistuskokeita varten on kaupallisesti saatavilla testiuutteita vain muutamasta kosteusvaurioissa esiintyvästä mikrobilajista. Tämän vuoksi keuhkoputkialtistusten testitulokset voivat jäädä kielteisiksi niissä tapauksissa, joissa oireet aiheutuvat työpaikalla olevista mikrobilajeista, joita ei ole kaupallisesti saatavilla altistuskokeisiin. Työterveyslaitoksen Työlääketieteen osastolla on vakiintunut käytäntö ja useiden vuosien kokemus ammattiastman, -nuhan, homepölykeuhkon ja ODTS:n tutkimisesta, joten sinne lähetettyjen oireilevien työntekijöiden diagnostiikka varmistuu yleensä testiuutteiden puutteesta huolimatta.
Uusia tutkimustuloksi
Nenähuuhtelun käyttöä kosteusvauriorakennuksissa oireilevien tutkimisessa on kehitelty eri tutkimuslaboratorioissa. Nenähuuhtelusta kerättävien tulehdusta kuvaavien merkkiaineiden tutkimus viittaa siihen, että IL-4, IL-6 ja TNF-alfa sekä uloshengityksen typpioksidi (NO) olisivat koholla kosteusvaurioituneissa rakennuksissa oireilevilla henkilöillä. Kliiniseen käyttöön näitä ei vielä ole kuitenkaan otettu.
Koe-eläinten avulla on tutkittu homesienten ja bakteerien tuottamien toksiinien osuutta tulehdusmuutosten aiheuttajina. Koe-eläintutkimukset ovat osoittaneet, että toksiinia sisältävien itiöiden aiheuttama keuhkokudosvaurio on voimakkaampi kuin toksiinia sisältämättömien itiöiden aiheuttama reaktio. Toksiinien osuutta hengitysteiden tulehdusreaktion ja keuhkojen kudosvaurion synnyssä tutkitaan tiiviisti. Tärkeää olisi samalla arvioida, miten mikrobien tuottama toksiini kulkeutuu huoneilmaan, miten toksiineille altistutaan ja minkä "kantajan" toksiini tarvitsee joutuakseen hengitysteihin ja aiheuttaakseen tulehdusreaktion.
Kosteusvaurioituneista rakennuksista löydettyjen bakteerien (esimerkiksi sädesienet eli aktinobakteerit ja mykobakteerit) osuutta oireiden aiheuttajina ei tunneta riittävän hyvin. On ilmeistä, että osa kosteusvaurioituneissa rakennuksissa oireilevien vaivoista selittyy bakteereille altistumisesta. Bakteerien tuottamat toksiinit ovat potentiaalisia tulehdusreaktion ja oireilun aiheuttajia, mutta oireiden syntymekanismeja ei vielä tunneta.
Mikrobeille altistumisesta syntyvien vasta-aineiden tutkimuksissa ei ole löytynyt sellaista oleellista uutta viime vuosien aikana, joka puoltaisi vasta-aineiden laajempaa käyttöä osana kosteusvaurioihin liityvien oireiden tai sairauksien tutkimista: IgG-luokan vasta-aineita on tutkittu paljon kosteusvauriorakennusten työntekijöiltä ja pyritty arvioimaan mikrobeille altistumista ja siihen liittyvää immunologista vastetta. Tarkemman ja reaaliaikaisemman tiedon altistumisympäristöstä olisi voinut saada ilmasta, pinnoilta tai materiaaleista otettujen mikrobiologisten näytteiden avulla. Mikäli testimenetelmät ja mikrobiuutteet ovat kunnossa, IgG-luokan vasta-aineet kuvastavat altistumista mikrobeille jossakin aikaisemmassa vaiheessa.. Altistumisen voimakkuutta, sairastumisen ennustetta tai sairauden luonnetta ei tule arvioida mikrobien IgG-vasta-aineiden perusteella. IgE-luokan vasta-aineita kosteusvaurioissa todetuille mikrobeille löytyy oireilevilta harvoin, sillä spesifi homeallergia on harvinainen kosteusvaurioituneissa rakennuksissa työskentelevillä. Muista immunoglobuliini-luokista (esimerkiksi IgA) ei ole tehty riittävästi tutkimuksia, jotta niistä voitaisiin tehdä johtopäätöksiä sairauksien diagnostiikkaan.
Työympäristön mikrobiologinen tutkimus, mikrobien lajitasoinen määrittäminen ja näiden tuloksien liittäminen potilaiden kliinisen tutkimuksen taustatiedoksi on ensiarvoisen tärkeää työperäisen sairauden tutkimuksessa.
Altistuneiden työntekijöiden toimeentulo on turvattava
Kosteusvaurioituneen rakennuksen asiantunteva tutkiminen ja viipymätön korjaaminen on perusta kosteus- ja homevaurio-ongelmien ratkaisemiseen. Rakennusten ennakoiva tutkiminen ja niiden kunnossapito estävät tilojen käyttäjien oireilun ja sairaudet.
Homeille altistuneiden kliinisen diagnostiikan kehittäminen on välttämätöntä, jotta työperäiset oireet ja sairaudet voidaan nimetä oikein ja turhat viiveet voidaan ehkäistä.
Vaikeita ongelmatapauksia varten maassa tulisi olla asiantuntijaraati, joka ratkoisi ulkopuolisena tahona riidaksi päätyvät sairauksien ongelmatapaukset. Vakuutusyhtiöiden tulisi sopia toimintatavoista, joilla ne väliinputoajat, jotka eivät voi työhön liittyvän oireilunsa takia palata työpaikalle remontin viipyessä ja jotka jäävät lopulta ilman sairauspäivärahaa, saisivat heille kuuluvan toimeentulon ja korvauksen. Näissä tapauksissa KELA on liian usein lopettanut sairauspäivärahan maksamisen, vakuutusyhtiö ei ole hyväksynyt ammattitautia ja potilas on jäänyt ilman toimeentulon tukea.
Kirjallisuus
Reijula K, Kallas T, Kähkönen E, Lahtinen M, Loikanen P, Palomäki E, Saarinen L. Kosteus- ja homevaurio-ongelmat työpaikoilla. Työterveyslaitos, Helsinki, 1999
Työterveiset 4/2002, s.6-8
http://www.ttl.fi/search/MsmGo.exe?grab_id=421&page_id=3810304&query=reijula&hiword=REIJULAN reijula
Kosteusvaurioihin liittyy
7
1237
Vastaukset
- Homeherkkä
TTL:n professori Reijulan artikkelista heijastuu se, että TTL:n pitäisi saada lisää määrärahoja niin kosteusvauriomikrobien kuin niiden tuottamien toksiinienkin tutkimiseen, koska niiden tutkimisen seurauksena selviäisi vihdoin viimein tarkat syyt oireilujen synnylle ja sairauksien syntymekanismeille, KUN TTL EI TOISTAISEKSI NIITÄ VIELÄ TUNNE. No samoin toteavat myös KTL:n tutkijat.
Toisaalta hän toteaa, että kosteusvvauriomikrobialtistuksen aiheuttamat oireet voivat olla aivan samanlaisia kuin flunssaoireet.
ODTS:n hän toteaa olevan seurausta kosteusvauriomikrobien tuottamasta toksiinialtistuksesta.
Kyllähän professori Reijula tietää, että ODTS tehtailtiin allerginen alveoliiti-pohjalta 1980-luvulla ja tuon kehittelyn seurauksena TTL on todennut ODTS:ää ensimmäisen kerran vasta v. 1996 (10 kpl) käyttämällä keuhkoaltisteena normaaleja luonnonhomeita, ei hometoksiineja.
Kun jo vuoden 1985 Allergia kirjassa todetaan, että allerginen alveoliitti voidaan helposti sotkea virusflunssaan, niin aivan oikeinhan professori Reijula toteaa, että hometyöpaikan aiheuttamat oireet voivat olla samanlaisia kuin flunssaoireet.
Kysymyshän onkin siitä kuinka TTL:n kouluttamat työterveyslääkärit/keuhkopolin keuhkolääkärit HALUAVAT TODETA virusflunssan homeflunssasta (ODTS), koska lääketieteellisiä mittatikkuja
niiden erottamiseen toinen toisistaan on löytynyt jo vuosikymmenten ajan.
Toisaalta TTL väittää, että ODTS-reaktioisilta ei löydy verestä kosteusvauriomikrobeille IgG-vasta-aineita ja toisaalta taas, että kaikilta suomalaisilta niitä löytyy ja kun löytyy niin niillä ei ole mitään merkitystä. Sanoisin, että aikamoista hämmennystähän tuonkaltaiset väittämät herättävät.
No TTL:nhän pitäisi antaa tietoa siitä, onko heidän toteamiltaan ODTS:läisiltä löytynyt verestä homevasta-aineita vai ei.
Artikkelissaan TTL:n edustaja toteaa, että IgG-luokan vasta-aineet kuvastavat altistumista mikrobeille JOSSAKIN AIKAISEMMASSA VAIHEESSA....SAIRASTUMISEN ENNUSTETTA TAI SAIRAUDEN LUONNETTA EI TULE ARVIOIDA MIKROBIEN IgG-VASTA-AINEIDEN PERUSTEELLA...TARKEMMAN JA REAALIAIKAISEMMAN TIEDON ALTISTUMISYMPÄRISTÖSTÄ OLISI VOINUT SAADA ILMASTA, PINNOILTA TAI MATERIAALEISTA OTETTUJEN MIKROBIOLOGISTEN NÄYTTEIDEN AVULLA.
Eli TTL:n aluetyöterveyslaitosten sisäilmamittatikkulijainsinööreille on työpaikka taattu. Ja työnantaja maksaa maltaita näistä tutkimuksista TTL:lle. Niitä pitäisi otattaa kuulema yksitoista kappaletta ennenkuin sisäilmamikrobitotuus selviää koko laajuudessaan.
Mitä tulee allergisiin perusmekanismeihin (immunologiset rekatiotyypit: I, II, III, IV) ja noiden tyyppien toistuvien allergisten reaktioiden tuottamiin kudosvaurioihin, niin nehän on selvitetty jo 1960-luvulla (Coombs/Gell).
Reaktiotyypit II ja III tuottavat tulehdusreaktion seurauksena aluksi IgM:ää ja sitten IgG:tä ja toistuvina, ja jopa kertaheitolla, myös kudosvaurioita. Esim Mikrobiologia-kirjasta löytyy immunologisten kudosvaurioiden mekanismit, joten niitä ei enää TTL:n tarvitse tutkia.
TTL:n pitäisi tietysti ensiksi myöntää, että kosteusvauriomikrobiproteiinit allergeeneina tuottavat tulehdusreaktioita siinä missä muutkin proteiinit.
Eli toistuvien ja kalliiden sisäilmatutkimuksien sijasta flunssakieteeseen joutuneilta työntekijöiltä työterveyslääkärin pitäsi otattaa IgG-/IgE-vasta-aineet kosteusvauriorakennuksissa majaileville yleisimmille sisäilmahomeille-, sädesienille, hiivoille ja varastopunkeille. Ja vallan kummallista, noin evoluution puitteissa on, kun niitä kaikkia löytyy.
TTL:n ansiota on, että tänä päivänä oireilevan pitää maksaa itse nuo tutkimukset. Työnantajan työterveyshuolto ei niitä maksa.
TTL:n professori Reijula toteaa myös, että on olemassa uusia immunologisia tutkimuksia, vaan niitä ei ole otettu käyttöön oireilevien henkilöiden kohdalla.
Mielestäni olisi ollut korkea aika jo kauan sitten alkaa mittailla immuunijärjestelmän tuottamien tulehdussytokiinien osuutta hometyöpaikkaoireilujen selvitäjinä jonnenjoutavien lab. tutkimusten sijasta.
TTL:n mielestähän työpaikkastressi on työpaikkaoireilun suurin tekijä. Yksi stressimittäri on kortisolin (lisämunuaiset) ylituotanto.
Herää kysymys miksi homesairaalla todetaan lisämunuaisten toimintavajavuutta, miksi maksa-arvojen kohoamista jne.
Esim. makrofagien aktivoituminen tuottaa TNF-a:ta ja voimakasta IL-12 tuotantoa kertoilevat immunologit.
No eikö tuota interleukiini 12:sta voisi mitata, kun mittatikkuja senkin toteamiseen näyttää löytyvän? Ja makrofagien pillastumisenhan sanotaan tuottavan yhtä jos toista sairauttakin, aina autoimmuunisairauksia myöten, kuin myös tietyntyyppistä fibrosoivaa alveoliittia.
Ja sen selivittäminen ohittuuko ODTS AINA 1-3 vuorokaudessa jättämättä jälkeensä esim. keuhkoputkitulehdusta, on myös TTL:n tehtävä.- f123ly
Hain osan, siis valmiina olevat labrat terveyskeskuksesta. Omalla kohdallani E-MCHC taso laskee koko ajan tasaisen varmasti ja on nyt 308 (normaali taso 320-355). Vaikka rautalääkitys onkin nostanut Hb arvoa, tosin sekin nousi tasolle 126 ja on nyt taas laskussa 124. (alimmillaan Hb on tänä vuonna labroissa ollut 105, vuonna 2005 alimmillaan 77)
Diffistä ilmenee että Baso% on 2 (normaali 0-1)
CRP 11, on ensimmäistä kertaa koholla (normaali - ???
Ajattelin vastata, mutta taidan jättää väliin. Pitäisi lähteä niin kaukaa perustiedoista. Ihan vilpittömästi kuitenkin toivon, että opiskelisit alaa edes vähän enemmän ennen kuin teet omia johtopäätöksiäsi.
- ?????
??? kirjoitti:
Ajattelin vastata, mutta taidan jättää väliin. Pitäisi lähteä niin kaukaa perustiedoista. Ihan vilpittömästi kuitenkin toivon, että opiskelisit alaa edes vähän enemmän ennen kuin teet omia johtopäätöksiäsi.
Eiköhän anneta lääkäreiden tutkia meitä ja jätetä diagnoosin teko heille. Itse ei tarvitse osata tehdä diagnoosia - vai mitä Pekka ?
- Homeherkkä
??? kirjoitti:
Ajattelin vastata, mutta taidan jättää väliin. Pitäisi lähteä niin kaukaa perustiedoista. Ihan vilpittömästi kuitenkin toivon, että opiskelisit alaa edes vähän enemmän ennen kuin teet omia johtopäätöksiäsi.
No ei ole tällä palstalla ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun minulta menee yli hilseen jonkun kirjoittajan antama vastine joko omani tai jonkun muun kirjoituksen johdosta.
Eli en pätkääkään tajua mitä tarkoitat toivomuksellasi, että minun pitäisi opiskella alaa edes vähän enemmän ennenkuin teen omia johtopäätöksiäni.
Siis mitä alaa?
Tällä palstalla on kysymys kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttamista ALLERGISISTA sairauksista ja siitä kuinka oireilevaa tutkiva lääkäri/lääkärit onnistuu niiden toteamisessa oireilevan kohdalla (sairauksiahan voi olla useampi kuin yksi) olkoonpa sairastuttava rakennus mikä tahansa.
No joka tapauksessa ammattitautilakimme vaatii toteamaan työntekijän kohdalla kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttamat ammattitaudit, mutta niiden toteaminen ajoissa näyttää olevan kiikun kaakun.
Allergisten keuhkosairauksien osalta
Keuhkosairaudet kirja, s.603, taulukko 2 kertoilee seuraavaa keuhkojen ammattitaudeista:
Keuhkoputkistossa ilmenevät ammattitaudit
-ammattiastma
-työperäinen keuhkoputkitulehdus
Keuhkorakkuloissa ilmenevät ammattitaudit
-allerginen alveoliitti
-ilmankostuttajakuume
-ODTS
Ja kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttamia ammattitauteja ovat myös krooninen nuha ja silmätulehdus ainakin Allergologia-kirjan mukaan.
Ja siksipä mielenkiintoani herätti professori Reijulan toteamus tuossa artikkelissa: "Ammattitaudeiksi ei ole luettu kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttamia silmätulehduksia, ärsytyspohjaisia nuhia, KEUHKOPUTKITULEHDUKSIA TAI TOISTUVIA TULEHDUSREAKTIOITA. Toki professori Reijulan pitäisi osata vastata kysymykseen aiheuttaako ODTS jälkitautina immuunijärjestelmän tuottamia tulehdusreaktioita keuhkoputkistossa, poskionteloissa ja jopa silmissä?
Kun hänen tieteellisistä artikkeleistaan vastausta ei löydy, tosin ei muidenkaan homegurujemme artikkeleista, niin kysyisinkin sinulta alaa paljon lukeneena, mitä lääketieteen mittatikkuja sinun mielestäsi nykypäivän hometyöpaikkaoireilevan kohdalla pitäisi käyttää toistuvien homeflunssien (ODTS)
erottamiseksi virusflunssista?
Ja sinähän, suuren lukeneisuutesi takia kaikkitietävän roolin omaksuneena, voisit selvittää meille tietämättömille myös ne immunologiset mekanismit, jotka aiheuttavat meille, joko akuuteista reaktioista tai kroonisista homesairauksista kärsiville, akuuttia tai kroonista lihas- ja/tai nivelkipua, jopa jatkuvaa särkyä, mitä lääketieteellisiä tutkimuksia sinun mielestäsi niiden toteamiseen tulisi käyttää? - ammattitautitutkimuksia
f123ly kirjoitti:
Hain osan, siis valmiina olevat labrat terveyskeskuksesta. Omalla kohdallani E-MCHC taso laskee koko ajan tasaisen varmasti ja on nyt 308 (normaali taso 320-355). Vaikka rautalääkitys onkin nostanut Hb arvoa, tosin sekin nousi tasolle 126 ja on nyt taas laskussa 124. (alimmillaan Hb on tänä vuonna labroissa ollut 105, vuonna 2005 alimmillaan 77)
Diffistä ilmenee että Baso% on 2 (normaali 0-1)
CRP 11, on ensimmäistä kertaa koholla (normaalija kun ammattitauti on todettu tai vaikka ei olisikaan seurataan vain sitä astmaa.
Suomessa pitäisi perustaa homesairauksia tutkiva yksikkö! Ei mitään ammattitauteja varten, vaan sitä varten että missä vain homeista sairastuneilla olisi paikka jossa sairaudesta, sairauksista ja niiden estämisestä tiedettäisiinkin jotakin.
Nyt tuijotetaan vain yhtä ammattitautia. Eihän se enää riitä, kun homeet sairastuttavat kotona, koulussa, päiväkodeissa, sairaaloissa, virastoissa yhä enemmän ja enemmän lapsia ja aikuisia.
Aivan varmasti moni liitännäissairaus jäisi puhkeamatta oikeilla päätelmillä, hoidoilla ja altistuksen rajaamisella. Miten paljon yhteiskunta maksaa muina kuin astmasairauksina homeista? Varmasti tosi pitkän sentin! Ja miten paljon tuskaa ja turhaa kärsimystä on lapsilla ja aikuisilla sairauksista joita toki voisi estääkin. Mutta rahaa haetaan ja lykätään vain astman tutkimiseen! SE ASTMAN tutkiminen saisi nyt loppua tykkänään. Sen diagnoosi on helppoa, pefmittari käteen ja siinä se, käytännössä mitään muita oireita ei tarvita kun tuo peffien heittely. MIKSI sitten uhrata aikaa ja rahaa typeriin astmatutkimuksiin yhä edelleen ja uudelleen ja uudelleen!
Olisi aika siirtyä eteenpäin ja miettiä miten estetään elimistön totaalinen tuhoutuminen homealtistuksen jälkeen! Astma on näiden muiden sairauden ohella kun hyttysen paska Itämeressä!
- ja astma oli IgE välitteinen
"Kun homespesifisiä IgG- vasta-ainepitoisuuksia verrataan eri ryhmien välillä (esim. kahta eri työyhteisöä, koulua tms.), oireita ilmoittaneen ryhmän tuloksia voidaan pitää merkkinä altistumisesta silloin, jos IgG-pitoisuus on selvästi suurentunut useilla tutkituista henkilöistä (yli 90%:n persentiilin) ja jos verrokkiryhmän tulokset eivät poikkea oleellisesti terveen väestön mediaaniarvoista.
Yksittäisen henkilön homespesifisiä IgG-tuloksia on huomattavasti vaikeampi tulkita. Terveenkin ihmisen vasta-ainepitoisuudet vaihtelevat suuresti, joten vain huomattavasti suurentuneita vasta-ainepitoisuuksia (yli 90%:n persentiilin) voidaan pitää merkkinä normaalia voimakkaammasta altistumisesta kosteusvauriomikrobeille.
Kosteusvaurioiden aiheuttamat oireet johtuvat harvoin IgE-välitteisestä allergiasta.
Päivitetty 15.09.2006 / JS "
http://www.huslab.fi/ohjekirja/3553.htmlhttp://www.huslab.fi/ohjekirja/3553.html
Tuossahan se tulikin sitten se tärkein.... lauseessa..... Kosteusvaurioiden aiheuttamat oireet johtuvat harvoin IgE-välitteisestä allergiasta.
Päivitetty 15.09.2006 / JS
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 457422
- 324088
- 573635
- 503140
- 172826
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons522366- 532327
- 432268
- 372258
- 162246