Taloa ollaan suunnittelemassa ja lämmönlähteeksi ja jakotavaksi ollaan mietitty maalämpöä vesikiertoisena lattialämmityksenä. Samalla MLP tuottaisi lämpimän käyttöveden.
Taloon pitäisi tietysti suunnitella myös ilmanvaihtoratkaisu. Voiko jotakin maalämpöpumppua yhdistää IV-koneeseen esimerkiksi niin että MLP tuottaisi talvella ilman lämmitykseen tarvittavan lämpöenergian. Tuon lämmityspiirin pitäisi olla ymmärtääkseni korkeampilämpöinen kuin lattialämmitys. Onko tällaisesta kokemuksia ja mitä suosittelette kun lähdetään liikkeelle "puhtaalta pöydältä"?
PT
Taloon pitäisi tietysti suunnitella myös ilmanvaihtoratkaisu. Voiko jotakin maalämpöpumppua yhdistää IV-koneeseen esimerkiksi niin että MLP tuottaisi talvella ilman lämmitykseen tarvittavan lämpöenergian. Tuon lämmityspiirin pitäisi olla ymmärtääkseni korkeampilämpöinen kuin lattialämmitys. Onko tällaisesta kokemuksia ja mitä suosittelette kun lähdetään liikkeelle "puhtaalta pöydältä"?
PT
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itsellä on iv-koneen jälkilämmityspatteri samassa kierrossa kosteiden tilojen lattialämmityksen kanssa.
Kone on Sunair 450 ja silloin kun ostin sen, niin siinä oli kuulema suurin lämmityspatteri ja toimii siksi hyvin myös matalammalla lämmöllä ja onhan se toiminut.
Yksi vaihtoehdo voisi olla pyöriväkennoinen, jolloin jälkilämmityksen tarve on vielä pienempi jos sitä ylipäätään edes tarvitaan.
Me ollaan mietitty myös tuota märkien pesutilojen lämmitysprobleemaa. Siellä kun olisi hyvä saada lämmöt lattiaan kesäkuumallakin tarvittaessa. Oletteko olleet tyytyväisiä maalämpöratkaisuun vai onko sitä käyttäen lämmöt käytönnössä pois päältä pesuhuoneen lattiassa kesäajat? Entä miten lämmönjako kosteiden tilojen ja IV-koneen välillä onnistuu kesäaikaan?
Me ollaan jopa puhuttu sähkökaapelin vetämisestä suihku- ja saunatiloihin, mutta toisaalta tuntuisi hölmöltä ensin investoida MLP:uun ja sitten lämmittää osin suoralla sähköllä. Vaikka ei niissä kosteissa tiloissa tietenkään montaa neliötä ole.
PT
Nimimerkkiin kirjoitin että lämmitän sähköllä...
Muutamia vuosia sitten laskeskelin asiaa ja totesin että sen aikaisilla hinnoilla sähkö on halvempi kuin maalämpö.
En ole laittanut lattiaan lämpöä kesällä, vaan kierrättänyt vettä lämmittämättä kaikissa lattioissa ja tuon jälkilämmityspatterin läpi. Lattioiden lämpö on ollut noin 22-24 astetta ja se tuntuu rittävän.
Käytönnössä lämmöt saa ottaa keväällä keskimäärin huhtikuun aikana ja pistää takaisin päälle joskus syyskuussa. Syksyllä voi yrittää pärjätä alkuun pelkällä takalla.
Unohda ne kaapelit, jos kerran laitat vesikiertoisen.
Laita ouman joka säätään kolmea piiriä esim. 203
yksi lattiaan ,yksi märkätilojen lattiaan ja yksi kuumalle vedelle.
Sitten rakenna niin että saat maakylmää kierrätettyä ilmanvaihtokoneesta sisään. eli jos porakaivo niin yksi putki lisää sinne...
Itsellä on kaksi piiriä, kosteat tilat ja muut tilat. Erillisessä lämminvesivaraajassa on vain perinteinen sekoitin.
Meillä ainakin on tullut ongelmaksi että oleskelutilojen mukaan säätyvän piirin vuoksi makkarit tahtoo jäädä kylmiksi. Ne ovat samassa piirissä ja ovia pidetään koirien vuoksi kiinni. Esimerkiksi takkaa lämmittäessä lämmöt säätyy oleskelutilojen mukaan, jolloin makuuhuoneiden lämpö laskee parilla asteella.
Omien kokemusten perusteella suosittelisin laittamaan lattiat kolmeen piiriin: 1) kosteat tilat, 2) oleskelu-/aulatilat ja 3) makuuhuoneet tai muuten oleskelutiloista erillään olevat huoneet.
Käyttöveteen en ole kaivannut säätöä ja kuvittelisen sen olevan tarpeen vain jos käyttövesi tulee esimerkiksi puulämmitteisen varaajan kautta.
Miten ihmeessä sinulla voi makuuhuoneiden lämpötila riippua oleskelutilojen lämpötilasta?
Jokainen makuuhuone laitetaan omaan piiriin ja samoin oleskelutilat omaansa. Ko. piiirit tasapainoitetaan ja makuuhuoneisiin laitetaan tarvittaessa vielä termostaatit niin homma toimii.
Sulaa hulluutta laittaa enempää kuin yksi piiri. Kosteat tilat omalle jakotukille. Muut kuin kosteiden tilojen jakotukit kiinni kesäksi jos kosteissa tiloissa haluaa pitää lämmöt päällä.
Säästyt ylimääräiseltä moottorishuntilta, kiertovesipumpulta Oumannien (201 vs. 203) hintaero 500 euroa ja asennuskustannuksissa useita satasia. Toinen kiertovesipumppu kuluttaa vielä sähköä (vaikkakin vähän) ja shunttien elinikä on rajallinen?
Joo, noin se vaan on. Oman mausteen hommaan antaa sen että oleskelutiloissa on lattiassa sekä parkettia että linkkeriä. Linkkeri lattiaoiden lämmön luovutus on ilmeisesti monin kertainen parketti pintaan nähden. Parekkittipintaisten makkareiden piirien tehot on siis paljon pienempiä ja kun huoneanturi haistelee lämpöä vain oleskelutiloista, niin siinäpä sitä titten ollaan säätöjen kanssa.
Jos makuuhuuoneiden ovet pidetään pääsääntöisesti auki, niin ongelmaa ei esiinnyt.
Voihan sitä tietysti haukkua kokemuksen saaneita hulluiksi ja tehdä itse perässä sitten samat virheet.