johnsson 20 kuristin

Edelleen tuosta virityksestä voi jatkaa vaihtamalla kaasarin 3-kymppisen vastaavaan. Samalla menee vaihtoon magneeton aluslevyssä oleva palikka joka aukaisee kaasuläppää pienillä kierroksilla. Näin päästään jo lähelle 3-kymppistä. Kannattaa huolehtia ettei koneen kierrosluku nouse muutosten jälkeen yli suositusten. 3-kymppisen suurimmaksi sallituksi kierrosluvuksi annetaan 5800. 6000 lienee vielä aika turvallinen jos sitä ei koko ajan laulateta.

Tästä eteenpäin siirrytään jo varsinaiseen viritykseen edellisten toimenpiteiden ollessa vain koneen muuntamista mallista toiseen.

Mikäli asiaan haluaa vihkiytyä, niin kaikki normaalit 2-t koneen virityskeinot ovat toimivia. Epäonnistumisia tulee varmasti ja koneita rikkoontuu. Se on pelin henki. Imuläppien aukeamista ei kannata paljon lisäillä vaikka puhtia onkin sillä tavalla selvästi saatavissa lisää. Läpät katkeavat. Paremman hengityksen takaavia hiilikuituisia läppiä on saatavana ainakin USA:ssa (Boysen). Sylinterin kantta voi madaltaa ja kannen palotiloja voi käsitellä siten, että niiden tilavuuksiksi tulee sama, paljonko sietää on tietoalueeni ulkopuolella. Tämä on kuitenkin hyvä tapa, koska se lisää sekä vääntöä että huipputehoa eikä tyhjäkäyntiominaisuudetkaan juuri kärsi. Sytysennakkoa voi lisätä jos koneen kierrosluka nostetaan, vinkkiä paljonko en osaa antaa, se riippuu joka tapauksessa myös koneen puristusuhteesta ja hengityksestä yleensä. Tunnettuja konsteja ovat pako- ja imuaukkojen ajoituksen sekä koon muuttaminen. Pakoaukon korotus antaa lisää tehoa korkeilla kierroksilla ja pudottaa vääntöä kierrosluvun alapäässä. Tyhjäkäynti ja hidasajo-ominaisuudet voivat mennä huonoon suuntaan ja polttoaineen ominaiskulutus nousee. Varsinaisen pakoputken viritys on oma taiteen lajinsa, johon voi myös innostua. Voi antaa paljon, mutta vaatii myös paljon tietoa ja kokeilua.
Yleisenä sääntönä kannattaa ehkä mainita ettei tehoa juuri synny tyhjästä, joten polttoaineen kulutuksella on taipumus lisääntyä kaiken virityksen seurauksena. Pahimmillaa tilanne menee tehon kannalta huonoon suuntaan, mutta bensaa kuluu enemmän.

Ykä kirjoitti:

Edelleen tuosta virityksestä voi jatkaa vaihtamalla kaasarin 3-kymppisen vastaavaan. Samalla menee vaihtoon magneeton aluslevyssä oleva palikka joka aukaisee kaasuläppää pienillä kierroksilla. Näin päästään jo lähelle 3-kymppistä. Kannattaa huolehtia ettei koneen kierrosluku nouse muutosten jälkeen yli suositusten. 3-kymppisen suurimmaksi sallituksi kierrosluvuksi annetaan 5800. 6000 lienee vielä aika turvallinen jos sitä ei koko ajan laulateta.

Tästä eteenpäin siirrytään jo varsinaiseen viritykseen edellisten toimenpiteiden ollessa vain koneen muuntamista mallista toiseen.

Mikäli asiaan haluaa vihkiytyä, niin kaikki normaalit 2-t koneen virityskeinot ovat toimivia. Epäonnistumisia tulee varmasti ja koneita rikkoontuu. Se on pelin henki. Imuläppien aukeamista ei kannata paljon lisäillä vaikka puhtia onkin sillä tavalla selvästi saatavissa lisää. Läpät katkeavat. Paremman hengityksen takaavia hiilikuituisia läppiä on saatavana ainakin USA:ssa (Boysen). Sylinterin kantta voi madaltaa ja kannen palotiloja voi käsitellä siten, että niiden tilavuuksiksi tulee sama, paljonko sietää on tietoalueeni ulkopuolella. Tämä on kuitenkin hyvä tapa, koska se lisää sekä vääntöä että huipputehoa eikä tyhjäkäyntiominaisuudetkaan juuri kärsi. Sytysennakkoa voi lisätä jos koneen kierrosluka nostetaan, vinkkiä paljonko en osaa antaa, se riippuu joka tapauksessa myös koneen puristusuhteesta ja hengityksestä yleensä. Tunnettuja konsteja ovat pako- ja imuaukkojen ajoituksen sekä koon muuttaminen. Pakoaukon korotus antaa lisää tehoa korkeilla kierroksilla ja pudottaa vääntöä kierrosluvun alapäässä. Tyhjäkäynti ja hidasajo-ominaisuudet voivat mennä huonoon suuntaan ja polttoaineen ominaiskulutus nousee. Varsinaisen pakoputken viritys on oma taiteen lajinsa, johon voi myös innostua. Voi antaa paljon, mutta vaatii myös paljon tietoa ja kokeilua.
Yleisenä sääntönä kannattaa ehkä mainita ettei tehoa juuri synny tyhjästä, joten polttoaineen kulutuksella on taipumus lisääntyä kaiken virityksen seurauksena. Pahimmillaa tilanne menee tehon kannalta huonoon suuntaan, mutta bensaa kuluu enemmän.

Niin, jäi tietysti manitsematta, että mikäli se 20/25:n kaasari vaihdetaan isompaan, eli 3-kymmppisen mehumaijaan, niin luonnollisesti imukannen aukko tulee työstää vastaamaan sen kaasarin kurkun mittoja. Palikan voi tietysti myös ostaa.
Varoituksena, että sähkökäynnisteisten koneiden rikastin poikkeaa käsikäynnisteisten vastaavasta ja toisaalta, imukannen alapäästä tuleva polttoaineen paluuletkun läpimitta poikkeaa eri vuosimalleissa hankalasti, joten ennen työhön ryhtymistä on hyvä tiedostaa mahdolliset ongelmakohdat.