Missä sääsket talvehtivat?

Ei kai hyttysmunat vedessä lillu talvia?

Maa lätäkköjen pohjassa lienee vain muutaman asteen plussalla.

Mikä on munien lämpötila pakkasella?

Heino Hoo kirjoitti:

Ei kai hyttysmunat vedessä lillu talvia?

Maa lätäkköjen pohjassa lienee vain muutaman asteen plussalla.

Mikä on munien lämpötila pakkasella?

Lainaus:
" Suurin osa hyttysistä talvehtii munina kosteikoissa, joihin naaras on tiputellut munat jo edelliskesänä. Munat voivat säilyä lepotilassa vuosikausia ja kuoriutuvat vasta, kun lammikossa on riittävästi vettä. Keväällä lumien sulettua munasta kehittyvä toukka on vesipeto, joka nousee usein veden pintakalvoon ottamaan happea ilmasta. Reilussa kolmessa viikossa toukasta kehittyy kotelo, josta kuoriutuu muutaman päivän kuluttua ilmaan nouseva hyttysaikuinen. Koko tämän ajan kehitys tapahtuu seisovassa vedessä, ja niinpä kuivana alkukesänä suuri osa hyttystoukista kuoleekin kesken kehityksensä allikoiden kuivuessa. "

http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/elaimethy.html

Räkkäeläimet kirjoitti:

Lainaus:
" Suurin osa hyttysistä talvehtii munina kosteikoissa, joihin naaras on tiputellut munat jo edelliskesänä. Munat voivat säilyä lepotilassa vuosikausia ja kuoriutuvat vasta, kun lammikossa on riittävästi vettä. Keväällä lumien sulettua munasta kehittyvä toukka on vesipeto, joka nousee usein veden pintakalvoon ottamaan happea ilmasta. Reilussa kolmessa viikossa toukasta kehittyy kotelo, josta kuoriutuu muutaman päivän kuluttua ilmaan nouseva hyttysaikuinen. Koko tämän ajan kehitys tapahtuu seisovassa vedessä, ja niinpä kuivana alkukesänä suuri osa hyttystoukista kuoleekin kesken kehityksensä allikoiden kuivuessa. "

http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/elaimethy.html

Lue lisää

"...talvehtii munina kosteikoissa..."
- vedessäkö?
- maaperässäkö?

Edelleen on auki se, miten munat selviävät pakkasesta talven yli.
- Paljonko on maan/veden lämpötila munan ympärillä?
- Kuinka alas voi munan lämpötila vajota talvella, että se voi jatkaa kehitystä keväällä?

Heimo Hoo kirjoitti:

"...talvehtii munina kosteikoissa..."
- vedessäkö?
- maaperässäkö?

Edelleen on auki se, miten munat selviävät pakkasesta talven yli.
- Paljonko on maan/veden lämpötila munan ympärillä?
- Kuinka alas voi munan lämpötila vajota talvella, että se voi jatkaa kehitystä keväällä?

Lue lisää

Maaperässä ja myös vedessä.

Hyttynen munii veteen tai kosteaan maahan. Keskikesällä paikka voi olla rutikuiva ja kuuma. Syksyllä siellä on vettä. Vähän myöhemmin jäätä ja joskus tosi kylmää. Jonkinlainen kello niitä hyttysen munilla on, kun kuoriutuvat vasta keväällä.

Lämpötilahaarukka on varmaan 30 - -40 astetta, jonka sääsken munat kestää.

Osa hyttysistä, esim. horkkahyttynen, talvehtii aikuisena kallionkolossa. kellarin seinällä tai navetoissa yms. paikoissa.

ja kuivaa kirjoitti:

Maaperässä ja myös vedessä.

Hyttynen munii veteen tai kosteaan maahan. Keskikesällä paikka voi olla rutikuiva ja kuuma. Syksyllä siellä on vettä. Vähän myöhemmin jäätä ja joskus tosi kylmää. Jonkinlainen kello niitä hyttysen munilla on, kun kuoriutuvat vasta keväällä.

Lämpötilahaarukka on varmaan 30 - -40 astetta, jonka sääsken munat kestää.

Osa hyttysistä, esim. horkkahyttynen, talvehtii aikuisena kallionkolossa. kellarin seinällä tai navetoissa yms. paikoissa.

Lue lisää

Vaikka olis kuinka kova talvi, hirmupakkaset ja vähän lunta, niin itikoita on pilvittäin jos kevät ja alkukesä ovat sateisia. Ei niitä munia siis pakkanen tapa. Toukkavaiheessa ne kuolee, jos lammikot kuivuu.

vielä pikkasen kirjoitti:

Vaikka olis kuinka kova talvi, hirmupakkaset ja vähän lunta, niin itikoita on pilvittäin jos kevät ja alkukesä ovat sateisia. Ei niitä munia siis pakkanen tapa. Toukkavaiheessa ne kuolee, jos lammikot kuivuu.

Lue lisää

Kylläpä kylmää kestävät munat! Vielä kun saisi tietää, kuinka alas lämpötila munan sisällä laskee. Varmaan lähelle nollaa. Ja mikä pitää yllä munan lämpöä plussan puolella, kun ulkopuolella on -40? Jäätyähän itse muna ei voi.

Heimo Hoo kirjoitti:

Kylläpä kylmää kestävät munat! Vielä kun saisi tietää, kuinka alas lämpötila munan sisällä laskee. Varmaan lähelle nollaa. Ja mikä pitää yllä munan lämpöä plussan puolella, kun ulkopuolella on -40? Jäätyähän itse muna ei voi.

Lue lisää

Ilmeisesti hyttysenkin munat on talven jonkinlaisina pakastekuivattuna lepomunina, joihin ei pakkanen vaikuta.

Samaten perhosten ja monien muiden hyönteisten munat. Toki monien hyönteisten munia suojaa lumi tehokkaasti, mutta kyllä ne jäätymisen kestää.

Yhtälailla myös aikuisina talvehtivat hyönteiset voi jäätyä.

munat voi jäätyä kirjoitti:

Ilmeisesti hyttysenkin munat on talven jonkinlaisina pakastekuivattuna lepomunina, joihin ei pakkanen vaikuta.

Samaten perhosten ja monien muiden hyönteisten munat. Toki monien hyönteisten munia suojaa lumi tehokkaasti, mutta kyllä ne jäätymisen kestää.

Yhtälailla myös aikuisina talvehtivat hyönteiset voi jäätyä.

Lue lisää

Vaikea uskoa, että munat jäätyy.

Eikös tämä ole vanha totuus, että, kun vesipitoinen eliö jäätyy, sen solurakenne tuhoutuu, eikä siitä tulee enää toimivaa epeliä millään lämmöllä tai ilveellä?

Onhan näitä lumisammakoita tms., joilla on veressä jotain pakkasnestettä, jotta ne pysyis plussan puolella aina horroksessaan.

Eli onkohan öntiäisten munissakin jotakin pakkasnestettä?

Heimo Hoo kirjoitti:

Vaikea uskoa, että munat jäätyy.

Eikös tämä ole vanha totuus, että, kun vesipitoinen eliö jäätyy, sen solurakenne tuhoutuu, eikä siitä tulee enää toimivaa epeliä millään lämmöllä tai ilveellä?

Onhan näitä lumisammakoita tms., joilla on veressä jotain pakkasnestettä, jotta ne pysyis plussan puolella aina horroksessaan.

Eli onkohan öntiäisten munissakin jotakin pakkasnestettä?

Lue lisää

Ne erittää soluista veden solujen väleihin, näin solukalvot ei rikkoudu veden paisuessa.

Ja noi talvehtivat munat tosiaan kans on niin kuivia, että kestävät mainiosti pakkasta. Usko pois.

Miten muuten Suomessa vois olla yhtään hyönteistä, ellei ne kestäis pakkasta? Routa menee maassa syvälle ja useimmat hyönteiset talvehtii karikkeessa.

Esim halkopinossa talvehtivat ampiaiset ja hämähäkit virkoavat muutamassa tunnissa 40 asteen pakkasesta sisällä tuotuina, kun niitä tulee sisään halkojen mukana. Ja avoimessa halkopinnossa ne on taatusti saman lämpöisiä kuin pakkasilma.

jäätymisen kirjoitti:

Ne erittää soluista veden solujen väleihin, näin solukalvot ei rikkoudu veden paisuessa.

Ja noi talvehtivat munat tosiaan kans on niin kuivia, että kestävät mainiosti pakkasta. Usko pois.

Miten muuten Suomessa vois olla yhtään hyönteistä, ellei ne kestäis pakkasta? Routa menee maassa syvälle ja useimmat hyönteiset talvehtii karikkeessa.

Esim halkopinossa talvehtivat ampiaiset ja hämähäkit virkoavat muutamassa tunnissa 40 asteen pakkasesta sisällä tuotuina, kun niitä tulee sisään halkojen mukana. Ja avoimessa halkopinnossa ne on taatusti saman lämpöisiä kuin pakkasilma.

Lue lisää

Enpä oo ennen tiennytkään, että elävä olento voi jäätyä ja jatkaa eloa. Luulin aina, että horros- yms.-vaiheessa se pitää jollakin konstilla sisälämmön plussalla, jotta ei jäätyis.

Eihän tästä pitkä matka sitten olekaan ihmisen syväjäädytykseen, jos kerran ampparit on ruumiinlämmöltään -40 ja hyvin pörisee vielä senkin jälkeen!

Heimo Hoo kirjoitti:

Enpä oo ennen tiennytkään, että elävä olento voi jäätyä ja jatkaa eloa. Luulin aina, että horros- yms.-vaiheessa se pitää jollakin konstilla sisälämmön plussalla, jotta ei jäätyis.

Eihän tästä pitkä matka sitten olekaan ihmisen syväjäädytykseen, jos kerran ampparit on ruumiinlämmöltään -40 ja hyvin pörisee vielä senkin jälkeen!

Lue lisää

nisäkkäisen (myös ihmisten) spermaa (ja muistaakseni myös munasoluja) ja hyvin toimivat sulatuksen jälkeen. Millä litkuilla tempun tehnevät nestetypen lisäksi?

Hyönteisestä ja bakteerista on pitkä matka kokonaisen ihmisen syväjäädytykseen, mutta noita ensinmainittujen jäätymismekanismeja kyllä ahkerasti tutkitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Jotkut sammakot taitaa myös jäätymistempun. Nekin käyttää tuota solunesteen väkevöimistä estääkseen solujen tuhoutumisen.

jäädyttää kirjoitti:

nisäkkäisen (myös ihmisten) spermaa (ja muistaakseni myös munasoluja) ja hyvin toimivat sulatuksen jälkeen. Millä litkuilla tempun tehnevät nestetypen lisäksi?

Hyönteisestä ja bakteerista on pitkä matka kokonaisen ihmisen syväjäädytykseen, mutta noita ensinmainittujen jäätymismekanismeja kyllä ahkerasti tutkitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Jotkut sammakot taitaa myös jäätymistempun. Nekin käyttää tuota solunesteen väkevöimistä estääkseen solujen tuhoutumisen.

Lue lisää

Mielestäni hyönteinen on aika lähellä ihmistä, jos verrataan bakteeriin tai munasoluun.

Heimo Hoo kirjoitti:

Mielestäni hyönteinen on aika lähellä ihmistä, jos verrataan bakteeriin tai munasoluun.

siittiö ei ja sääsken muna taas ovat ehkä lähempänä toisiaan. Eipä sillä ton jäätymisen kannalta ole juuri eroa jäätyykö yksisoluinen tohvelieläin vai kokonainen norsu. Yksittäisten solujen sisältämän nesteen jäätymisestä ja soluja rikkovasta laajenemisestahan siinä on kyse. Joidenkien eliöiden solut siitä selviää, toisten ei. Siinä pieni, mutta merkittävä ero.

Mutta tää etääntyy jo aiheesta. Otappa enemmän selvää hyönteisten fysiologiasta kun aihe tuntuu kiinnostavan. Ja tee vaikka käytännön kokeita etsimällä talvipakkasilla jäisiä hyönteisiä puiden runkojen kaarnanrakosista ja jäisestä karikkeesta. Kiikuta löydöksesi sisälle, sulata ja hämmästy.

Heimo Hoo kirjoitti:

Vaikea uskoa, että munat jäätyy.

Eikös tämä ole vanha totuus, että, kun vesipitoinen eliö jäätyy, sen solurakenne tuhoutuu, eikä siitä tulee enää toimivaa epeliä millään lämmöllä tai ilveellä?

Onhan näitä lumisammakoita tms., joilla on veressä jotain pakkasnestettä, jotta ne pysyis plussan puolella aina horroksessaan.

Eli onkohan öntiäisten munissakin jotakin pakkasnestettä?

Lue lisää

Tämän aamun Helsingin Sanomissa oli juttu punkkitutkijoista. He keräsivät punkkeja koeputkiin. Punkit säilyvät koeputkessa elävinä kuukausia, kun mukana on pieni pätkä ruohoa antamassa kosteutta.

Artikkelissa mainittiin, että punkki on sitkeä otus, joka kestää muutamien päivien ajan pakastuksen jopa -70 asteeseen. Noin kylmässä jäätyy varmaan hyväkin pakkasneste.

Kai ne sääsket ja sääskien munat sitten kestää jäätymistä vielä paremmin kun punkit, kun niitä elää Lapissa ja Siperian hirmupakkasissa. Punkkeja ei tietääkseni aivan pohjoisessa ole. Ei niitä ainakaan siellä koiran turkkiin tartu niin kuin täällä etelässä.

mutta toisaalta kirjoitti:

siittiö ei ja sääsken muna taas ovat ehkä lähempänä toisiaan. Eipä sillä ton jäätymisen kannalta ole juuri eroa jäätyykö yksisoluinen tohvelieläin vai kokonainen norsu. Yksittäisten solujen sisältämän nesteen jäätymisestä ja soluja rikkovasta laajenemisestahan siinä on kyse. Joidenkien eliöiden solut siitä selviää, toisten ei. Siinä pieni, mutta merkittävä ero.

Mutta tää etääntyy jo aiheesta. Otappa enemmän selvää hyönteisten fysiologiasta kun aihe tuntuu kiinnostavan. Ja tee vaikka käytännön kokeita etsimällä talvipakkasilla jäisiä hyönteisiä puiden runkojen kaarnanrakosista ja jäisestä karikkeesta. Kiikuta löydöksesi sisälle, sulata ja hämmästy.

Lue lisää

Tietoa teillä tuntuu olevan, mutta edelleenkään en ole saanut vastausta kysymykseen, mikä on talvehtivan munan lämpötila.

1, 0 vai -1 C vai jotain enemmän?

Heh, ja kyllä kuule on höntiäisiä ollut pinot ja ikkunavälit täynnä kesät talvet, juu. Ja iät ja ajat niitä on tarkkailtu, mutta luultu, että ne on sisälämmöltään plussalla jonkin pakkasnesteen avulla.

Munan lämpötieto pakkasessa siis puuttuu?

Heimo Hoo kirjoitti:

Tietoa teillä tuntuu olevan, mutta edelleenkään en ole saanut vastausta kysymykseen, mikä on talvehtivan munan lämpötila.

1, 0 vai -1 C vai jotain enemmän?

Heh, ja kyllä kuule on höntiäisiä ollut pinot ja ikkunavälit täynnä kesät talvet, juu. Ja iät ja ajat niitä on tarkkailtu, mutta luultu, että ne on sisälämmöltään plussalla jonkin pakkasnesteen avulla.

Munan lämpötieto pakkasessa siis puuttuu?

Lue lisää

kuin ympäröivässä ilmassa ja tai aineessa. Usein siis rutkasti miinuksen puolella.

Pakkasnestehän ei muuta munan eikä elukan solujen lämpötilaa. Se muuttaa vain jäätymispistettä. Eli siis -40 asteessa säilytetyn pakkasnestepurkin sisällön lämpötila on sama -40 astetta.

Todennäköisesti pakkasta sietävien hyönteisten ja niiden munien pakkasensieto mekanismi on jotain siihen suuntaan, että ne poistaa ylimääräiset/liian veden soluväleihin (=solukalvojen ulkopuolelle), jolloin soluun jäljelle jäävän veden jäätyminen ei riko ja tuhoa solua.

Ja vielä kerran: Koivun oksaan munitun perhosen munan tai paljaalla olevan sääsken munan lämpötila -32.5 asteen pakkasessa on -32.5 astetta. Mistä kuvittelisit munan saavan sellaisen määrän energiaa, että se pystyisi pitämään lämpötilansa korkeammalla kuin ympäristön lämpötila?

Toki suurin osa sääskenmunista on lähes koko talven lumen suojaamana, jolloin sen lämpötila on nollan tuntumassa. Mutta syksyllä ja keväällä ne voivat olla ilman lumen suojaa ja jäätyvät reilusti pakkasen puolelle.

Heino Hoo kirjoitti:

Ei kai hyttysmunat vedessä lillu talvia?

Maa lätäkköjen pohjassa lienee vain muutaman asteen plussalla.

Mikä on munien lämpötila pakkasella?

mulla on ollu sellainen tunne että noita sääskiä ja punkeja kylvettään luontoon!!!toisen mm sodan aikana natsit tutki punkkeja ja istutti niihin tauteja esim aivokalvon tulehdus ja niitä sitten pääsi karkuun ja nyt joissain punkeissa on noita tauteja punkki ei luonnollisesti kanna yhtään mitään tautia ja nyt oon huomannu että sääskiä on paljon vähempi!!!ku lentokoneet lentää kaupinkien yli siitä jää aina vana mutta todellisuudessa lentokoneen turpiini ei tuota sitä vanaa!!!ELI MITÄ NE TUOLTA ILMASTA KYLVÄÄ MEIDÄN NISKAAN!!BIOLOGINEN SODAN KÄYTI TOIMII JUST NIINKU NÄÄ PÄÄTTÄJÄT SANOO HAJOITA JA HALLITSE NIINKU ESIM VIETNAMISSA SYYTETTIIN SÄÄSKIÄ ETTÄ SINNE VOI KYLVÄÄ TONNEITTAIN DDTÄ JA VAIN SIKSI KUN NE MYRKYT VAIKUTTAA IHMISIINKI!!!

Heimo Hoo kirjoitti:

Kylläpä kylmää kestävät munat! Vielä kun saisi tietää, kuinka alas lämpötila munan sisällä laskee. Varmaan lähelle nollaa. Ja mikä pitää yllä munan lämpöä plussan puolella, kun ulkopuolella on -40? Jäätyähän itse muna ei voi.

Lue lisää

Kyllä se munan sisällä miinukselle menee pakostakin. Muna vaan kestää sen.
Esimerkiksi karhunkaiset voi pakastaa -200 asteeseen ja sulattamisen jälkeen ne jatkavat elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Ovat viemärihyttysiä eli lattiakaivoihin pitää laittaa torjunta-ainetta.

Anonyymi kirjoitti:

Ovat viemärihyttysiä eli lattiakaivoihin pitää laittaa torjunta-ainetta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/08/02/cityluonto-pistiko-salakavala-viemarihyttynen

Tuossa lisää aiheesta. Kyseessä siis eräs lintuhyttysen alalaji joka sopeutunut elämään kaupungeissa.