Meillä halitaan,puhutaan bambinalle,puhutaan halipojulle
Muutenkin oikein ihanasti ,jopa pikkuylläreitä kuten sydänkorvikset ja muutamat potkuhousut(kahta väriä) olen saanut häneltä.
Muutenkin oikein ihanasti ,jopa pikkuylläreitä kuten sydänkorvikset ja muutamat potkuhousut(kahta väriä) olen saanut häneltä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ukkoa, niin ei myöskään huomion-osoituksia...
=D
Välillä toivoisi, että mies tosiaan olisi vähän enemmän mukana tässä hommassa, yhteinen projekti kuitenkin. Lähinna se odottaa kauhulla mitä tuleman pitää, jotenki kauheen negatiivinen ja pelokas asenne. Saat olla todella onnellinen, että olet tollasen miehen löytänyt :)
Ei anna enää kantaa kauppakassia tai mitään muuta painavaa, silittelee, pussailee, kuuntelee masua. Yhdessä ollaan käyty katteleen sänkyä ym.
Suojelevainen on kovin meitä kohtaan, ja aina huolehtii meidän hyvinvoinnista. Suunnittelee jos tulevia kalareissuja ym..
Taidetaan molemmat elää elämämme onnellisinta aikaa :)
Meillä ei ole mitään eroa entiseen, mikä on aika surullista. Ihan samaan tahtiin pitäis hommia tehdä ku ennen, vaikka olen jo viikolla 23. Eipä meillä mies ole myöskään masua paljon koskenut eikä silitellyt puhumattakaan siitä että puhelisi vauvelille. Pitää ihan typeränä ilmeisesti sellasia juttuja. Ja kun tuo kävelykin on jo välillä aika tuskallista niin toteaa vaan että esitän, ettei mua oikeasti voi sattua... Nyyh!
tule extrahuomiota. Toista odotellaan, eikä mies ole läheskään niin innoissaan kuin ekalla kerralla. Täälläkin rv 23 menossa ja duunia saa paiskia samaan tahtiin kun ennenkin. Ja tehdä kotitöitä. Mutta annahan olla jos miehellä on vaikka joku pieni haava niin kyllä sattuu ja paljon!
Mutta raskaus ja synnytys... Ehei, ne eivät ole ollenkaan rankkoja tai kivuliaita kokemuksia. :S
itse yritän pitää matalaa profiilia ku ihan alussa on vielä, mut mies jo suunnittelee perhe auton ostoa ja kaikkee :) hellyyttä piisaa ja ymmärrystä kun hormonit jyllää ja mielialat heittelee, välillä käy toista ihan sääliksi! :)
ja meidän mies aamulla tösitä tullessaan kaappasi kainaloon ja kysyi miten vauvelin yö on menny :)ja sitten hän pitää aina kättää mahan päällä ja suukottelee vatsaa :)ja minuakin...ihana mies minulla!
masua päivittäin ja kehutaan kuinka ihana masu on.. Nyt vielä aika kovinkin pieni ja vkoja on 16 2 mutta silti.. Ihanaa kun iskä ottaa huomioon, masun ja asukinkin myös.. Pusuttelee ja huhuilee joka päivä.. eilen sain aamupalankin sänkyyn.. :) Tulossa ensimmäinen yhteinen. Molemmilla ennestään jo kaksi poikaa. Oon kuulemma seksikkään näköinen kun on masu.. Mut varttuu vaan kun oikein kasvaa vielä.. :D Plus sitten ne loppu ajat, kun on oikein kiukkunen kun ei vaatteet mahdu jne.. :D
Meillä mies on tehny plussauksesta asti suurimman osan kotitöistä ihan mutisematta, kun itsellä oli niin pahaa pahoinvointia ettei sängystä päässy kun vessaan =(
Mies huomioi todella paljon, on kyllä aina huomioinut, mut nyt varsinkin. Silittää mahaa, tunnustelee liikkeitä ja katselee ihan haltioissaan kun mahassa muljuu puolelta toiselle =) Ei puhettakaan siitä, et saisin kantaa kauppakasseja vaan miehen on pakko saada kantaa ne kaikki kolme aina =D
Mies ymmärtää kyllä todella hyvin kaiken, ei oo ikinä vähätellyt mun oloa tai tunteenpurkauksia ja aina mieluummin tekee itse kun pistää mut tekemään. Kissojen laatikoihin en saa edes koskea =P
On niitä huomionosoituksia ja hellyyttä kyllä enemmän kummankin puolelta tullut kun ennen ja tuntuu muutenkin, et ymmärretään toisiamme paremmin kun aikoihin =) Kai tää raskausaika kasvattaa sitten todellakin henkisesti niin paljon, että oppii ymmärtämään toista paaaaljon paremmin. Tuntuu, et pysty puhumaan paljon enemmän asioista kuin ennen.
plussauksen jälkeen mies oli jonkin aikaa melko peloissaan eikä halunnut kamalasti puhua vauva-asiasta (vaikka toivottu on molempien puolelta). Mut sen jälkeen ku tajus asian kunnolla ja ehti sisäistää sen et meille tosiaan tulee vauva, niin on ollu kyl tosi huomaavainen. Kauppakasseja ei anna kantaa ja hoitaa kyllä oman osuutensa kotitöistä (niinku on tehny kyllä tähänki asti).
Ja muistuttaa aina kuin hyvännäköinen raskaana oleva nainen on ja kyselee päivittäin mitä meille kuuluu, (mulle ja vauvalle). :)
Odotellaan siis ensimmäistä ja oon viikolla 23.
No meillä mies on onnellinen kauan kauan odotetusta esikoisesta. Mutta sanoo ettei osaa asiaa vielä niin konkreettisesti miettiä kun viikojakin vasta 14 kasassa ja mitään ei näy eikä tunnu vielä.
Mutta palatakseni tuohon mitä mies tekee niin on samanlainen kuin ennenkin. En halua että minua paapotaan kuin vauvaa. Tykkään tehdä asiota itse ja olla muutenkin itsenäinen. Jos olen kipeä niin asia on eri mutta kun olo on hyvä/normaali niin en halua mitään erikoiskohtelua. Minulle riittää kuin mies välittää ja on hengessä mukana.
Tuntisin itseni typeräksi jos kauppakassit jäisivät autoon jos mies ei olisi niitä nostamassa...
Pidän siitä että asiat on näin. Vaikka meille on tapahtumassa niin suurta ja hieman pelottavaakin muutosta niin en silti halua mitään erikoista.
Ollaan onnellisia ja yhteistyöllä niinkuin ennenkin. Voinnin ja fiiliksen mukaan.
Onnea kaikille odotukseen =)