Pääseekö lääkikseen myös

kautta?

väylän kirjoitti:

kautta?

Tätä vaihtoehtoa ei tietääkseni lääkiksessä ole.Mutta esim. oikeustieteissä on.

Erillisvalinnoilla tarkoitetaan avoimen väylän kautta valittavia, toisesta yliopistosta siirtyviä, pääaineen vaihtajia ja korkeakoulututkinnon suorittaneita hakijoita. Erillisvalinnassa pääaineopiskelijaksi valitut saavat opinto-oikeuden seuraavan lukuvuoden alusta lukien.

Avoimessa yliopistossa opiskelu on yksi tie tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon. Opiskeltuasi tietyn määrän opintoja avoimessa yliopistossa voit hakea väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon, useimmiten ilman valintakoetta. Joensuun yliopiston kaikissa tiedekunnissa on oppiaineita, joihin on väylä. Väylään tarvittavat opintoviikkomäärät vaihtelevat, useimmiten aineopinnot pääaineessa riittää.

Hallintotieteiden maisteri 120 op
Pääaineen syventävät opinnot 60
Valinnaiset opinnot 60
Avoimen väylä I Avoimessa yliopistossa vähintään 50 opintopisteen laajuisesti oikeustieteiden opintoja vähintään hyvin tiedoin (opintojaksojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo vähintään 2,51 arvosteluasteikolla 1-5).
Kiintiö 30 opiskelijaa
Valintamenettely Hakijat asetetaan valintaryhmissä järjestykseen ensisijaisesti oikeustieteiden opintojen opintomenestyksen (parhaat 50 opintopistettä, opintojaksojen opintopistemäärillä painotettu keskiarvo) ja toissijaisesti suoritetun opintopistemäärän perusteella. Huomioon otetaan vuoden 2007 opiskelijavalinnassa ainoastaan 1.8.1996 jälkeen suoritetut oikeustieteiden opinnot.

Hakuaika päättyy 30.4.2007 klo 16.15

Avoimen väylä II Erillisvalintoihin asetettujen kiintiöiden ulkopuolelta hyväksytään hakemuksesta hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan hakija, joka on suorittanut avoimessa yliopistossa tai Joensuun yliopistossa toisen pääaineen opiskelijana HTK-tutkintoon pakollisina kuuluvat 50 op:n laajuiset yleiset oikeusjärjestysopinnot sekä pääaineen (eurooppaoikeus, finanssioikeus, hallinto-oikeus, oikeustaloustiede, rikos- ja prosessioikeus, siviilioikeus, valtiosääntöoikeus tai ympäristöoikeus) aineopinnot kokonaisuudessaan, yhteensä 110 op. Opinto-oikeus myönnetään opiskelijaksi ottamispäätöksen ajankohdasta seuraavan lukukauden alusta alkaen.


Hakuaika jatkuva

no oikiksen opinnot ovat kyllä aivan samoja suorittipa niitä avoimessa tai lähiopetuksessa.

En tietääkseni fiilistellyt ja sen lisäksi olen opiskellut itse samoja kirjoja mitä lääkiksessä.En mene kommentoimaan mitään mitä en itse tiedä oikeaksi.Joten siinä sinulle fiilistelyt(jotka ovat täysin muodostuneet omassa mielikuvituksessasi)Ja johan kerroin että en lääkäriä leiki.

Voisin sinulle kertoa muutamankin täysin perseelleen arvioidun oikean lääkärin diagnoosin jos haluat.Voimme nauraa oikeiden lääkäreiden virheille kanssasi yhdessä.

En katsoisi harjoittelua lukuunottamatta avointa opiskelua yhtään huonoksi vaihtoehdoksi.Sinulla kuten monella muullakin lääkärillä ja juristilla vain on se asenneongelma saavutettua hyötyä ei millään haluta jakaa tai suoda toisille.Kollegiaalisuus nääs...

Ammattikateutta.Rasistista viekö ne meidän työt ja palkat asenne.

Ei ihmisen fysiologia kuule muutu avoimessa erilaiseksi kuin se oikeassa lääkiksessä on johan samaiset lääkiksen maisterit ja tohtorit tekisivät itsensä naurettaviksi jos opettaisivat osaamaansa tiedettä eritavoin eri ryhmille.Siihen aikaan kun kävin miltei loppuun tuon appron oli vielä munuaiset entisellä paikallaan ja toimintakin oli aivan sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista yms.

Nykyisin saattaa olla räätälöityjä/ostokursseja mutta tämä ei sitä ollut.Siellä me Savilahdentiellä aherrettiin eräänkin kerran.
Tehtiin erilaisia kokeita käytännössä teorian ohella.

Ihan oikeasti mieti asennettasi "lukiolaismedisiinari"

asenneongelmako? kirjoitti:

no oikiksen opinnot ovat kyllä aivan samoja suorittipa niitä avoimessa tai lähiopetuksessa.

En tietääkseni fiilistellyt ja sen lisäksi olen opiskellut itse samoja kirjoja mitä lääkiksessä.En mene kommentoimaan mitään mitä en itse tiedä oikeaksi.Joten siinä sinulle fiilistelyt(jotka ovat täysin muodostuneet omassa mielikuvituksessasi)Ja johan kerroin että en lääkäriä leiki.

Voisin sinulle kertoa muutamankin täysin perseelleen arvioidun oikean lääkärin diagnoosin jos haluat.Voimme nauraa oikeiden lääkäreiden virheille kanssasi yhdessä.

En katsoisi harjoittelua lukuunottamatta avointa opiskelua yhtään huonoksi vaihtoehdoksi.Sinulla kuten monella muullakin lääkärillä ja juristilla vain on se asenneongelma saavutettua hyötyä ei millään haluta jakaa tai suoda toisille.Kollegiaalisuus nääs...

Ammattikateutta.Rasistista viekö ne meidän työt ja palkat asenne.

Ei ihmisen fysiologia kuule muutu avoimessa erilaiseksi kuin se oikeassa lääkiksessä on johan samaiset lääkiksen maisterit ja tohtorit tekisivät itsensä naurettaviksi jos opettaisivat osaamaansa tiedettä eritavoin eri ryhmille.Siihen aikaan kun kävin miltei loppuun tuon appron oli vielä munuaiset entisellä paikallaan ja toimintakin oli aivan sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista yms.

Nykyisin saattaa olla räätälöityjä/ostokursseja mutta tämä ei sitä ollut.Siellä me Savilahdentiellä aherrettiin eräänkin kerran.
Tehtiin erilaisia kokeita käytännössä teorian ohella.

Ihan oikeasti mieti asennettasi "lukiolaismedisiinari"

Lue lisää

Jäi kyllä hämäräksi mikä koko aloituksen tarkoitus oli....Ilmeisesti kuitenkin oli jo tietämys siitä ettei lääketieteelliseen pääse kuin pääsykokeen kautta? Kuullosti jotenkin siltä että kirjoittaja omasta mielestään kuuluisi jo lääketieteelliseen ja melkein lääkäriksi.

Varmasti lääkärit tekevät virheitä, varmasti vuorovaikutustaidoissa on suuriakin eroja ja jokaisella meistä on huonoja kokemuksiakin ammatin edustajista. Kuitenkin lääkärin ammattinimike on lailla suojattu ja syystä. Tästä seuraa myös lääkärin vastuu ja mahdollisuus joutua syytteeseen
virheistään. Tätä ei tapahdu monessakaan ammatissa, ellei riko kaikkia kansalaisia koskevia lakeja.

Mielestäni pääsykoe käytäntö on kokonaisuus huomioon ottaen hyvä tapa saada opiskelijoiksi ihmisiä, joilla on edellytyksiä selvitä tutkintoon asti. Alan opiskelu on sidoksissa opintosuunnitelmiin ja yhteiseen aikatauluun, jolla saadaan hallintaa ja valvontaa pidettyä helpommin yllä. Ja taas voidaan vastuullisemmin päästää opiskelijoita työharjoitteluihin.

Asiasta on varmasti montaa mieltä, eikä kaikki ole koskaan tyytyväisiä. suomalaisen lääkärin ammattitaito ja arvostus maailmalla kertoo kuitenkin paljon lääketieteellisesti koulutusjärjestelmästä suomessa.

Peace.

pullostatullu kirjoitti:

Jäi kyllä hämäräksi mikä koko aloituksen tarkoitus oli....Ilmeisesti kuitenkin oli jo tietämys siitä ettei lääketieteelliseen pääse kuin pääsykokeen kautta? Kuullosti jotenkin siltä että kirjoittaja omasta mielestään kuuluisi jo lääketieteelliseen ja melkein lääkäriksi.

Varmasti lääkärit tekevät virheitä, varmasti vuorovaikutustaidoissa on suuriakin eroja ja jokaisella meistä on huonoja kokemuksiakin ammatin edustajista. Kuitenkin lääkärin ammattinimike on lailla suojattu ja syystä. Tästä seuraa myös lääkärin vastuu ja mahdollisuus joutua syytteeseen
virheistään. Tätä ei tapahdu monessakaan ammatissa, ellei riko kaikkia kansalaisia koskevia lakeja.

Mielestäni pääsykoe käytäntö on kokonaisuus huomioon ottaen hyvä tapa saada opiskelijoiksi ihmisiä, joilla on edellytyksiä selvitä tutkintoon asti. Alan opiskelu on sidoksissa opintosuunnitelmiin ja yhteiseen aikatauluun, jolla saadaan hallintaa ja valvontaa pidettyä helpommin yllä. Ja taas voidaan vastuullisemmin päästää opiskelijoita työharjoitteluihin.

Asiasta on varmasti montaa mieltä, eikä kaikki ole koskaan tyytyväisiä. suomalaisen lääkärin ammattitaito ja arvostus maailmalla kertoo kuitenkin paljon lääketieteellisesti koulutusjärjestelmästä suomessa.

Peace.

Lue lisää

mitäs mieltä niistä muuntokoulutettavista.Tietääkseni heidän kemmansa ja matikkansa saati fyssansa ei ole kovin ylhäisellä tasolla.Ei edes hoitsujen pääsykokeissa.

asenneongelmako? kirjoitti:

no oikiksen opinnot ovat kyllä aivan samoja suorittipa niitä avoimessa tai lähiopetuksessa.

En tietääkseni fiilistellyt ja sen lisäksi olen opiskellut itse samoja kirjoja mitä lääkiksessä.En mene kommentoimaan mitään mitä en itse tiedä oikeaksi.Joten siinä sinulle fiilistelyt(jotka ovat täysin muodostuneet omassa mielikuvituksessasi)Ja johan kerroin että en lääkäriä leiki.

Voisin sinulle kertoa muutamankin täysin perseelleen arvioidun oikean lääkärin diagnoosin jos haluat.Voimme nauraa oikeiden lääkäreiden virheille kanssasi yhdessä.

En katsoisi harjoittelua lukuunottamatta avointa opiskelua yhtään huonoksi vaihtoehdoksi.Sinulla kuten monella muullakin lääkärillä ja juristilla vain on se asenneongelma saavutettua hyötyä ei millään haluta jakaa tai suoda toisille.Kollegiaalisuus nääs...

Ammattikateutta.Rasistista viekö ne meidän työt ja palkat asenne.

Ei ihmisen fysiologia kuule muutu avoimessa erilaiseksi kuin se oikeassa lääkiksessä on johan samaiset lääkiksen maisterit ja tohtorit tekisivät itsensä naurettaviksi jos opettaisivat osaamaansa tiedettä eritavoin eri ryhmille.Siihen aikaan kun kävin miltei loppuun tuon appron oli vielä munuaiset entisellä paikallaan ja toimintakin oli aivan sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista yms.

Nykyisin saattaa olla räätälöityjä/ostokursseja mutta tämä ei sitä ollut.Siellä me Savilahdentiellä aherrettiin eräänkin kerran.
Tehtiin erilaisia kokeita käytännössä teorian ohella.

Ihan oikeasti mieti asennettasi "lukiolaismedisiinari"

Lue lisää

"Siihen aikaan kun kävin miltei loppuun tuon appron oli vielä munuaiset entisellä paikallaan ja toimintakin oli aivan sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista yms. "

??! Etteikö hormonit ja muu elimistö muka vaikuttaisi munaisiin?

Ja kyllä tosiaan eri ryhmille opetetaan eritasoista kamaa, niin kuin sinun munuais-juttusi erinomaisen hyvin todistaa. Kenellekään lääketieteellisessä opiskelevalle ei tulisi mieleenkään että munaiset tai juuri mikään muukaan osa kehossa toimisi erillään ja vaikutusten ulottumattomissa.

Avoimessa opiskelussa on varmasti mieltä, mutta kun LL-tutkinnon pakollisia kursseja kun ei avoimella puolella järjestetä, niin miten avoin puoli edes tähän liittyy?

hoiturit kirjoitti:

mitäs mieltä niistä muuntokoulutettavista.Tietääkseni heidän kemmansa ja matikkansa saati fyssansa ei ole kovin ylhäisellä tasolla.Ei edes hoitsujen pääsykokeissa.

joten kyseinen kokeilu lopetettiin. Parempi niin...!

lukiomedisiinari kirjoitti:

"Siihen aikaan kun kävin miltei loppuun tuon appron oli vielä munuaiset entisellä paikallaan ja toimintakin oli aivan sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista yms. "

??! Etteikö hormonit ja muu elimistö muka vaikuttaisi munaisiin?

Ja kyllä tosiaan eri ryhmille opetetaan eritasoista kamaa, niin kuin sinun munuais-juttusi erinomaisen hyvin todistaa. Kenellekään lääketieteellisessä opiskelevalle ei tulisi mieleenkään että munaiset tai juuri mikään muukaan osa kehossa toimisi erillään ja vaikutusten ulottumattomissa.

Avoimessa opiskelussa on varmasti mieltä, mutta kun LL-tutkinnon pakollisia kursseja kun ei avoimella puolella järjestetä, niin miten avoin puoli edes tähän liittyy?

Lue lisää

oliskohan medisiinarilla aihetta lukemisena ymmärtämiseen...ja logiikkaan.

Ihmisen esimerkiksi munuaiset ovat vieläkin samalla paikallaan ruumiissa, hormonitoiminnot(elimistön) ovat edelleenkin medisiinareille että avoimen opiskelijoille molemmille samanlaiset ym.ym.ym.Tietääkseni elimistössä on samat toiminnot ja elimet opiskelipa sitä fysiologiaa avoimessa tai lääkiksessä.

Niin että se siitä opintojen erilaisuudesta :D Vai pitääkö koko fysiologian appro(yksi kokonainen mapillinen aineistoa kirjallisuuksineen)tässä sulle selittää että uskoisit? :)

oikein sytyttää? kirjoitti:

oliskohan medisiinarilla aihetta lukemisena ymmärtämiseen...ja logiikkaan.

Ihmisen esimerkiksi munuaiset ovat vieläkin samalla paikallaan ruumiissa, hormonitoiminnot(elimistön) ovat edelleenkin medisiinareille että avoimen opiskelijoille molemmille samanlaiset ym.ym.ym.Tietääkseni elimistössä on samat toiminnot ja elimet opiskelipa sitä fysiologiaa avoimessa tai lääkiksessä.

Niin että se siitä opintojen erilaisuudesta :D Vai pitääkö koko fysiologian appro(yksi kokonainen mapillinen aineistoa kirjallisuuksineen)tässä sulle selittää että uskoisit? :)

Lue lisää

"Siihen aikaan kun kävin miltei loppuun tuon appron oli vielä munuaiset entisellä paikallaan ja toimintakin oli aivan sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista yms."

Kyllä se olet sinä jolla ei ihan sytyttänyt. Tuossa sanot ihan selvästi kuvittelevasi munuaisten toimivan samallatavalla lopusta ruumiista ja hormoneista (ei siis hormOOneista) riippumatta. Mitä jos palaisit takaisin sinne avoimeen, olet selvästi saanut sitä kautta vankan sivistyksen.

lukiomedisiinari kirjoitti:

"Siihen aikaan kun kävin miltei loppuun tuon appron oli vielä munuaiset entisellä paikallaan ja toimintakin oli aivan sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista yms."

Kyllä se olet sinä jolla ei ihan sytyttänyt. Tuossa sanot ihan selvästi kuvittelevasi munuaisten toimivan samallatavalla lopusta ruumiista ja hormoneista (ei siis hormOOneista) riippumatta. Mitä jos palaisit takaisin sinne avoimeen, olet selvästi saanut sitä kautta vankan sivistyksen.

Lue lisää

siis oletko noin typerä?

Munuaisten rakenne ja toiminta on helvetti soikoon sama kaikilla ellei sitten ole sairas tai munuainen vaurioitunut tai synnynnäisesti epämuodostunut.Onko näin?

Kun on kyse fysiologiasta niin sinä missä liekin opiskellut ja minä avoimessa ollaan opiskeltu täsmälleen samat asiat munuaisen toiminnasta ja rakenteesta fysiologian puitteissa. Onko näin?
Munuaisten ja virtsateiden makroanatomia ja hienorakenne.
Munuaisten toiminta: verenkierto, glomerulusten ja tubulusten toiminta
Kreatiniini glomerulusfiltraation mittarina

Elimistön nesteaitiot ja niiden koostumus.
Proteinuria, hypoproteinemia
Nefroottinen oireyhtymä
Osmoosi, kolloidiosmoottinen paine
Diureetit
Sekundaarinen hyperaldosteronismi

Elimistön vesipitoisuuden ja elektrolyyttitasapainon säätely
Hyponatremia.
Aivolisäkkeen anatomia ja endokrinologia
Polydipsia, polyuria
Osmolaliteetti

Virtsateiden anatomia
Virtsan normaalin kulun häiriintyminen
Prostatan hyperplasia
Virtsaaminen
Virtsaretentio
Hydronefroosi
Munuaisten osuus ionitasapainon säätelyssä
Ionisoitunut kalsium

Hypovolemian kliininen ilmeneminen ja vaikutukset elimistössä
Hypovolemian hoito ja seuranta

Elimistön happo-emästaseen säätely.
Astrup-analyysin arviointi.
Metabolinen alkaloosi.
Hypokalemia.
Neste- ja elektrolyyttitasapainoon vaikuttavat lääkkeet

Elimistön happo-emästaseen säätely. Korjausmekanismit.
Metabolinen asidoosi.
Asidoosin seuraamukset.
Hyperkalemia

Näitä ja montaa muuta asiaa opiskellaan joka hemmetin lääkiksessä.Onko näin vai vaihteleeko tämä eri lääkiksittäin tai onko Kuopion fysiologia erilaista kuin Helsingin?Onko perhana Kuopiossa munuaiset siellä missä pitääkin ja esim. Hesassa sijaitsevatko ne vaikka pohkeessa siellä Hesan lääkiksessä...?

Voi Jeesus sentään....!!!!

vahvat sen kun.. kirjoitti:

siis oletko noin typerä?

Munuaisten rakenne ja toiminta on helvetti soikoon sama kaikilla ellei sitten ole sairas tai munuainen vaurioitunut tai synnynnäisesti epämuodostunut.Onko näin?

Kun on kyse fysiologiasta niin sinä missä liekin opiskellut ja minä avoimessa ollaan opiskeltu täsmälleen samat asiat munuaisen toiminnasta ja rakenteesta fysiologian puitteissa. Onko näin?
Munuaisten ja virtsateiden makroanatomia ja hienorakenne.
Munuaisten toiminta: verenkierto, glomerulusten ja tubulusten toiminta
Kreatiniini glomerulusfiltraation mittarina

Elimistön nesteaitiot ja niiden koostumus.
Proteinuria, hypoproteinemia
Nefroottinen oireyhtymä
Osmoosi, kolloidiosmoottinen paine
Diureetit
Sekundaarinen hyperaldosteronismi

Elimistön vesipitoisuuden ja elektrolyyttitasapainon säätely
Hyponatremia.
Aivolisäkkeen anatomia ja endokrinologia
Polydipsia, polyuria
Osmolaliteetti

Virtsateiden anatomia
Virtsan normaalin kulun häiriintyminen
Prostatan hyperplasia
Virtsaaminen
Virtsaretentio
Hydronefroosi
Munuaisten osuus ionitasapainon säätelyssä
Ionisoitunut kalsium

Hypovolemian kliininen ilmeneminen ja vaikutukset elimistössä
Hypovolemian hoito ja seuranta

Elimistön happo-emästaseen säätely.
Astrup-analyysin arviointi.
Metabolinen alkaloosi.
Hypokalemia.
Neste- ja elektrolyyttitasapainoon vaikuttavat lääkkeet

Elimistön happo-emästaseen säätely. Korjausmekanismit.
Metabolinen asidoosi.
Asidoosin seuraamukset.
Hyperkalemia

Näitä ja montaa muuta asiaa opiskellaan joka hemmetin lääkiksessä.Onko näin vai vaihteleeko tämä eri lääkiksittäin tai onko Kuopion fysiologia erilaista kuin Helsingin?Onko perhana Kuopiossa munuaiset siellä missä pitääkin ja esim. Hesassa sijaitsevatko ne vaikka pohkeessa siellä Hesan lääkiksessä...?

Voi Jeesus sentään....!!!!

Lue lisää

tässä on enemmänkin kyse siitä voiko fysiologian kurssien läpäisemistä käyttää "vaihtoehtoisena" karsintaperusteena niiden monen tuhannen ihmisen kesken jotka vuosittain tälle erittäin suositulle alalle pyrkivät. Jos tämä väylä olisi kaikille vapaa millä perusteella jotkut jätettäisiin ulkopuolelle? Niitä jotka vaadittavia opintoja eivät pystyisi suorittamaan tuskin olisi tarpeeksi..?

vahvat sen kun.. kirjoitti:

siis oletko noin typerä?

Munuaisten rakenne ja toiminta on helvetti soikoon sama kaikilla ellei sitten ole sairas tai munuainen vaurioitunut tai synnynnäisesti epämuodostunut.Onko näin?

Kun on kyse fysiologiasta niin sinä missä liekin opiskellut ja minä avoimessa ollaan opiskeltu täsmälleen samat asiat munuaisen toiminnasta ja rakenteesta fysiologian puitteissa. Onko näin?
Munuaisten ja virtsateiden makroanatomia ja hienorakenne.
Munuaisten toiminta: verenkierto, glomerulusten ja tubulusten toiminta
Kreatiniini glomerulusfiltraation mittarina

Elimistön nesteaitiot ja niiden koostumus.
Proteinuria, hypoproteinemia
Nefroottinen oireyhtymä
Osmoosi, kolloidiosmoottinen paine
Diureetit
Sekundaarinen hyperaldosteronismi

Elimistön vesipitoisuuden ja elektrolyyttitasapainon säätely
Hyponatremia.
Aivolisäkkeen anatomia ja endokrinologia
Polydipsia, polyuria
Osmolaliteetti

Virtsateiden anatomia
Virtsan normaalin kulun häiriintyminen
Prostatan hyperplasia
Virtsaaminen
Virtsaretentio
Hydronefroosi
Munuaisten osuus ionitasapainon säätelyssä
Ionisoitunut kalsium

Hypovolemian kliininen ilmeneminen ja vaikutukset elimistössä
Hypovolemian hoito ja seuranta

Elimistön happo-emästaseen säätely.
Astrup-analyysin arviointi.
Metabolinen alkaloosi.
Hypokalemia.
Neste- ja elektrolyyttitasapainoon vaikuttavat lääkkeet

Elimistön happo-emästaseen säätely. Korjausmekanismit.
Metabolinen asidoosi.
Asidoosin seuraamukset.
Hyperkalemia

Näitä ja montaa muuta asiaa opiskellaan joka hemmetin lääkiksessä.Onko näin vai vaihteleeko tämä eri lääkiksittäin tai onko Kuopion fysiologia erilaista kuin Helsingin?Onko perhana Kuopiossa munuaiset siellä missä pitääkin ja esim. Hesassa sijaitsevatko ne vaikka pohkeessa siellä Hesan lääkiksessä...?

Voi Jeesus sentään....!!!!

Lue lisää

Mitä sinä siellä jankkaat? Osaamisesi taso tuli jo täysin selväksi. Mitä jos yrittäisit nostaa sitä vaikka lukemalla kirjoja?

Tiesitkö muuten että yläasteellakin opetetaan esimerkiksi kemaa, matematiikka ja fysiikkaa, mutta ne eroavat silti ylipistotason kamasta vaatimusten osalta?

Jo jos todella väität ymmärtämäsi edes tuon jo siis suorittamasi kurssin, on pääsykoe sinulle naurettavan helppo.

vahvat sen kun.. kirjoitti:

siis oletko noin typerä?

Munuaisten rakenne ja toiminta on helvetti soikoon sama kaikilla ellei sitten ole sairas tai munuainen vaurioitunut tai synnynnäisesti epämuodostunut.Onko näin?

Kun on kyse fysiologiasta niin sinä missä liekin opiskellut ja minä avoimessa ollaan opiskeltu täsmälleen samat asiat munuaisen toiminnasta ja rakenteesta fysiologian puitteissa. Onko näin?
Munuaisten ja virtsateiden makroanatomia ja hienorakenne.
Munuaisten toiminta: verenkierto, glomerulusten ja tubulusten toiminta
Kreatiniini glomerulusfiltraation mittarina

Elimistön nesteaitiot ja niiden koostumus.
Proteinuria, hypoproteinemia
Nefroottinen oireyhtymä
Osmoosi, kolloidiosmoottinen paine
Diureetit
Sekundaarinen hyperaldosteronismi

Elimistön vesipitoisuuden ja elektrolyyttitasapainon säätely
Hyponatremia.
Aivolisäkkeen anatomia ja endokrinologia
Polydipsia, polyuria
Osmolaliteetti

Virtsateiden anatomia
Virtsan normaalin kulun häiriintyminen
Prostatan hyperplasia
Virtsaaminen
Virtsaretentio
Hydronefroosi
Munuaisten osuus ionitasapainon säätelyssä
Ionisoitunut kalsium

Hypovolemian kliininen ilmeneminen ja vaikutukset elimistössä
Hypovolemian hoito ja seuranta

Elimistön happo-emästaseen säätely.
Astrup-analyysin arviointi.
Metabolinen alkaloosi.
Hypokalemia.
Neste- ja elektrolyyttitasapainoon vaikuttavat lääkkeet

Elimistön happo-emästaseen säätely. Korjausmekanismit.
Metabolinen asidoosi.
Asidoosin seuraamukset.
Hyperkalemia

Näitä ja montaa muuta asiaa opiskellaan joka hemmetin lääkiksessä.Onko näin vai vaihteleeko tämä eri lääkiksittäin tai onko Kuopion fysiologia erilaista kuin Helsingin?Onko perhana Kuopiossa munuaiset siellä missä pitääkin ja esim. Hesassa sijaitsevatko ne vaikka pohkeessa siellä Hesan lääkiksessä...?

Voi Jeesus sentään....!!!!

Lue lisää

samaa mieltä kuin toinen kirjoittaja...sanoit kyllä aika selvästi että munuaisten toimita olisi sama muusta ruumiista huolimatta. Turha siitä on suuttua jos tuollainen räsähtää toisten korvaan..vai?

ei muutu lisää postaamalla kirjoitti:

Mitä sinä siellä jankkaat? Osaamisesi taso tuli jo täysin selväksi. Mitä jos yrittäisit nostaa sitä vaikka lukemalla kirjoja?

Tiesitkö muuten että yläasteellakin opetetaan esimerkiksi kemaa, matematiikka ja fysiikkaa, mutta ne eroavat silti ylipistotason kamasta vaatimusten osalta?

Jo jos todella väität ymmärtämäsi edes tuon jo siis suorittamasi kurssin, on pääsykoe sinulle naurettavan helppo.

Lue lisää

muttei kemma ja fysiikka joita minulla ei ollut silloin opiskeltuna :D

Ihan miten haluat jos se kolahtanutta mielenterveyttäsi helpottaa.

Kysymys oli kuitenkin siitä systeemistä josta väylässä on.Ehkä et ymmärtänyt sitä mistä hommassa on kysymys, ei todellakaan pelkästä fysiologian approsta vaan esim. oikeutieteellisessä käydään avoimen opintoja miltei kandiin asti tai sitten aineopinnot hyvin arvosanoin ja sitten mennään sisälle.

olla kirjoitti:

samaa mieltä kuin toinen kirjoittaja...sanoit kyllä aika selvästi että munuaisten toimita olisi sama muusta ruumiista huolimatta. Turha siitä on suuttua jos tuollainen räsähtää toisten korvaan..vai?

Lue lisää

et ymmärrä mitä tarkoitan?

Kuinka ymmärrät potilaitasi jos lääkäri olet?

tajua kuinka kirjoitti:

et ymmärrä mitä tarkoitan?

Kuinka ymmärrät potilaitasi jos lääkäri olet?

muun ruumiin toiminta vaikuttaa munuaisiin paljonkin.Et ehkä tarkoittanut väittää ettei näin ole mutta siltä se vaan kuulosti muidenkin kuin itseni mielestä. Eli ei mielestäni sitä "virhettä" varten tarvitse alkaa toisten ymmärryksen kykyjä kyseenalaistamaan.

vaan että kirjoitti:

muun ruumiin toiminta vaikuttaa munuaisiin paljonkin.Et ehkä tarkoittanut väittää ettei näin ole mutta siltä se vaan kuulosti muidenkin kuin itseni mielestä. Eli ei mielestäni sitä "virhettä" varten tarvitse alkaa toisten ymmärryksen kykyjä kyseenalaistamaan.

Lue lisää

yhtään mieleen että tarkoitin sitä että niin munuaisetkin kuin muu ruumis toimii edelleenkin samalla tavalla?

Eikä se tarkoita sitä että munuainen toimii samalla tavalla kuin esim. keuhkot.Herranjestas...

Luulisi ihan tavallisen tallaajankin tajuavan tämän.

tuliko sinulle kirjoitti:

yhtään mieleen että tarkoitin sitä että niin munuaisetkin kuin muu ruumis toimii edelleenkin samalla tavalla?

Eikä se tarkoita sitä että munuainen toimii samalla tavalla kuin esim. keuhkot.Herranjestas...

Luulisi ihan tavallisen tallaajankin tajuavan tämän.

Lue lisää

näyttää olevan ylivoimaista myöntää että alkuperäisessä lauseen muotoilussasi olisi voinut olla parantamisen varaa. Ihan totta ei tämä sen monimutkaisempi asia ole kenellekään.

itsellesi kirjoitti:

näyttää olevan ylivoimaista myöntää että alkuperäisessä lauseen muotoilussasi olisi voinut olla parantamisen varaa. Ihan totta ei tämä sen monimutkaisempi asia ole kenellekään.

Lue lisää

ongelmia lukemisen ymmärtämisessä saati saneluissa..."parantunut hoidosta huolimatta"

tai potilaan ymmärtämisessä.

lääkäreillä kirjoitti:

ongelmia lukemisen ymmärtämisessä saati saneluissa..."parantunut hoidosta huolimatta"

tai potilaan ymmärtämisessä.

tähän liittyy? Eli muut ovat tyhmiä tai muuten vika oli heissä.

se taas kirjoitti:

tähän liittyy? Eli muut ovat tyhmiä tai muuten vika oli heissä.

yksinkertaisuudessa ;et ymmärtänyt lukemaasi ja aloit väittelemään.

kaikessa... kirjoitti:

yksinkertaisuudessa ;et ymmärtänyt lukemaasi ja aloit väittelemään.

kirjoitat että "oli munuaisten toiminta vielä sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista" onko ihme jos moni ymmärtää että tarkoitit, että on munuaisten toiminta sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormoneista. Tämähän on ihan naurettavaa!

Jos kerran kirjoitti:

kirjoitat että "oli munuaisten toiminta vielä sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormooneista" onko ihme jos moni ymmärtää että tarkoitit, että on munuaisten toiminta sama riippumatta lopusta ruumiista ja hormoneista. Tämähän on ihan naurettavaa!

Lue lisää

Lisäksi on hieman omituista että fysiologiaa opiskellut henkilö ei osaa kirjoittaa suomenkielen sanaa hormoni oikein.

eihän :)

tutkielma.... kirjoitti:

eihän :)

Mutta jos perusasiat ovat noin persuksillaan, voi syyttää vain opintojen puutteellisuutta. Katso ihan huviksesi kaikkien muiden tekstejä ja vertaa. Tarpeeksi pitkälle oppinut (millä alalla tahansa) ei vanhingossakaan eikä kauheimmassakaan humalatilassa saa aikaan muodoltaan noin avutonta tekstiä.

onhan meillä sitten jotain yhteistäkin ne muutaman hassun kirjan opiskeleminen.

Minkäs minä sille voin ettei pikku-tyhmät "veikkaukseni" oppimani perusteella ja elämänkokemukseni perusteella ole osoittautuneet vääriksi :)

Oletko täysin samaa mieltä etteikö yliopiston kirjastosta löytyisi samaa kirjallisuutta kuin itse lueskelet ja jopa spesifimpää tietoa?

No jos olisit itse perehtynyt fysiologiaan niin tietäisit että siinä myös sivutaan aika oleellisesti anatomiaa ja kemian laborantti esimerkiksi on opiskellut aikamoisen kasan mikrobiologiaakin.

Psykankin appron suorittaneena jotain käsitystä on ihmisen mielestäkin.Noh..en tiedä mitä itse olet opiskellut lääkiksessäsi mutta minusta itse arvostan sitä minkä olen fyssan laitokselle suorittanut asiantuntevien johdolla.

Kysymyshän tässä ei ollut lääkärinä leikkiminen vain toteamus että monesti on tullut sama tieto tiedetyksi.Kukaan ei väittänyt että fyssan approlla pitäisi lääkärin tointa harjoittaa.

Mutta jos tuo tiedekunta pääsisi turhasta ammattiylpeydestään niin väylä olisi aivan yhtä hyvä vaihtoehto lääkäripulaan.Olisihan samat tiedot ja taidot osoitettava opituiksi.

Minä en ymmärrä mitä vaikeutta näet etteikö se systeemi toimisi myös lääketieteellisellä puolella opintojen alkuvaiheessa?

Mistä revit tuo mutun ja fiilistelyn, omasta päästäsikö?

Kyllähän se on tietty iät ja ajat että potilaan ei ole hyvä tietää mikä häntä vaivaa se saa suorastaan ylpeän lääkärin toimimaan vastaanotolla hyvinkin epäeettisesti ja töykeästi potilastaan kohtaan.

Suo anteeksi jos olen lukihäiriöinen, migreenikko(näköhäiriöt/aura) ja kirjoitan salamannopeasti että jos hieman on kirj.virh. :D Ajatuskin tuppaa väliin luistamaan (liekä ADHD) liian sutjakkaasti....

jotakin------ kirjoitti:

onhan meillä sitten jotain yhteistäkin ne muutaman hassun kirjan opiskeleminen.

Minkäs minä sille voin ettei pikku-tyhmät "veikkaukseni" oppimani perusteella ja elämänkokemukseni perusteella ole osoittautuneet vääriksi :)

Oletko täysin samaa mieltä etteikö yliopiston kirjastosta löytyisi samaa kirjallisuutta kuin itse lueskelet ja jopa spesifimpää tietoa?

No jos olisit itse perehtynyt fysiologiaan niin tietäisit että siinä myös sivutaan aika oleellisesti anatomiaa ja kemian laborantti esimerkiksi on opiskellut aikamoisen kasan mikrobiologiaakin.

Psykankin appron suorittaneena jotain käsitystä on ihmisen mielestäkin.Noh..en tiedä mitä itse olet opiskellut lääkiksessäsi mutta minusta itse arvostan sitä minkä olen fyssan laitokselle suorittanut asiantuntevien johdolla.

Kysymyshän tässä ei ollut lääkärinä leikkiminen vain toteamus että monesti on tullut sama tieto tiedetyksi.Kukaan ei väittänyt että fyssan approlla pitäisi lääkärin tointa harjoittaa.

Mutta jos tuo tiedekunta pääsisi turhasta ammattiylpeydestään niin väylä olisi aivan yhtä hyvä vaihtoehto lääkäripulaan.Olisihan samat tiedot ja taidot osoitettava opituiksi.

Minä en ymmärrä mitä vaikeutta näet etteikö se systeemi toimisi myös lääketieteellisellä puolella opintojen alkuvaiheessa?

Mistä revit tuo mutun ja fiilistelyn, omasta päästäsikö?

Kyllähän se on tietty iät ja ajat että potilaan ei ole hyvä tietää mikä häntä vaivaa se saa suorastaan ylpeän lääkärin toimimaan vastaanotolla hyvinkin epäeettisesti ja töykeästi potilastaan kohtaan.

Suo anteeksi jos olen lukihäiriöinen, migreenikko(näköhäiriöt/aura) ja kirjoitan salamannopeasti että jos hieman on kirj.virh. :D Ajatuskin tuppaa väliin luistamaan (liekä ADHD) liian sutjakkaasti....

Lue lisää

Minä en nyt oikein ymmärrä, että mihin sitä väylää muka
tarvittaisiin? Siksi että sisään pääsisivät nekin, jotka
eivät pääsykokeista selviä, mutta haluaisivat lääkäreiksi?

Eihän hakijoista ole pulaa. Joka vuosi lääkikseen hakee
moninkertainen määrä siihen verrattuna mitä pääsee sisään.
Niistä hakijoista voidaan sitten kokeilla karsia ne, joilla
näyttää olevan vahvimmat edellytyksen selviytyä opinnoista.
Siis opinnoista kokonaisuutena, ei vain jostain yhdestä
osa-alueesta.

Jos pääsykokeet eivät mittaa oikeita asioita, sitten voidaan
muokata pääsykokeita, eikä alkaa ottamaan opiskelijoita
jonkun väylän kautta.

Mihin tarvitaan? kirjoitti:

Minä en nyt oikein ymmärrä, että mihin sitä väylää muka
tarvittaisiin? Siksi että sisään pääsisivät nekin, jotka
eivät pääsykokeista selviä, mutta haluaisivat lääkäreiksi?

Eihän hakijoista ole pulaa. Joka vuosi lääkikseen hakee
moninkertainen määrä siihen verrattuna mitä pääsee sisään.
Niistä hakijoista voidaan sitten kokeilla karsia ne, joilla
näyttää olevan vahvimmat edellytyksen selviytyä opinnoista.
Siis opinnoista kokonaisuutena, ei vain jostain yhdestä
osa-alueesta.

Jos pääsykokeet eivät mittaa oikeita asioita, sitten voidaan
muokata pääsykokeita, eikä alkaa ottamaan opiskelijoita
jonkun väylän kautta.

Lue lisää

korkealentoista matikkaa et tarvitse lääkiksessä eikä kaikki jotka tuota korkealentoista matikkaa eivät hallitse ole sopimattomia lääkäreiksi.

Psykologiset testit luonteesta olisivat paljon aiheellisempia.

Tuollainen matikka ja kemma ja fyssa on lähinnä niille jotka menevät tutkijoiksi.

kaikkea. kirjoitti:

korkealentoista matikkaa et tarvitse lääkiksessä eikä kaikki jotka tuota korkealentoista matikkaa eivät hallitse ole sopimattomia lääkäreiksi.

Psykologiset testit luonteesta olisivat paljon aiheellisempia.

Tuollainen matikka ja kemma ja fyssa on lähinnä niille jotka menevät tutkijoiksi.

Lue lisää

oma kokemus on että he sopisivat lääkäreiksi muita paremmin tai joiden puoleen sukulaiset kääntyvät ongelmissa tuntematonta lääkäriä mieluummin on paljon. Koska lääkäriksi haluavia on yllin kyllin on jotenkin heidän joukostaan pakko valita. Voisihan pääsykokeen toki muuttaa vaikka pelkästään fysiologiaa käsitteleväksi mutta lupaan että silloinkin sisäänpääsyyn vaadittava taso nousisi kilpailusta johtuen erittäin korkeaksi. Erojen saaminen ihmisten välille olisi varmaankin myös paljon hankalampaa kuin myös fysiikan ja kemian hallitsemista mittaavassa kokeessa.

kaikkea. kirjoitti:

korkealentoista matikkaa et tarvitse lääkiksessä eikä kaikki jotka tuota korkealentoista matikkaa eivät hallitse ole sopimattomia lääkäreiksi.

Psykologiset testit luonteesta olisivat paljon aiheellisempia.

Tuollainen matikka ja kemma ja fyssa on lähinnä niille jotka menevät tutkijoiksi.

Lue lisää

väylä vaihtoehtoon sisälly mitään psykologisia testejä. Pääsykokeen muokkaaminen on eri asia.

Nykyisellään pääsykokeessa ei tarvitse osata korkealentoista matematiikkaa. Jos katsot vanhoja pääsykokeita pääsee pelkällä kerto- ja jakolaskulla jo pitkälle! Fysiikan ja kemian asioiden ymmärtäminen lukiotasolla taas ei pitäsi olla ylitsepääsemätön este lääkikseen haluavalle- itse opettelin ne nollatasolta vuodessa enkä todellakaan ole ainoa.

tähän kirjoitti:

väylä vaihtoehtoon sisälly mitään psykologisia testejä. Pääsykokeen muokkaaminen on eri asia.

Nykyisellään pääsykokeessa ei tarvitse osata korkealentoista matematiikkaa. Jos katsot vanhoja pääsykokeita pääsee pelkällä kerto- ja jakolaskulla jo pitkälle! Fysiikan ja kemian asioiden ymmärtäminen lukiotasolla taas ei pitäsi olla ylitsepääsemätön este lääkikseen haluavalle- itse opettelin ne nollatasolta vuodessa enkä todellakaan ole ainoa.

Lue lisää

Samaa mieltä olen.
Lukion kemia ja fysiikka ei todellakaan ole vaikeaa, jos ne vaan lukee ja laskee läpi.
Itse luin em. aineet läpi lukion jälkeen iltalukiossa vuodessa (kertasin itse suurimman osan ajasta), ja pääsin ekalla yrittämällä lääkikseen.

Olen myös yliopistolla lukenut fysiikkaa, ja todellakin lukion fysiikka on melko yksinkertaista. Kaavoja, joihin sijoitat numerot ja lasket/kertaat jne.

Ei ole vaikeaa jos viitsii perehtyä aiheeseen.

kaikkea. kirjoitti:

korkealentoista matikkaa et tarvitse lääkiksessä eikä kaikki jotka tuota korkealentoista matikkaa eivät hallitse ole sopimattomia lääkäreiksi.

Psykologiset testit luonteesta olisivat paljon aiheellisempia.

Tuollainen matikka ja kemma ja fyssa on lähinnä niille jotka menevät tutkijoiksi.

Lue lisää

Kun opiskelit tuota munuaisen fysiologiaa niin ymmärsit varmaan että elimistön toiminta pohjatuu erilaisten ominaisuuksien omaavien aineiden vuorovaikutuksiin. Näitähän fysiikka ja kemia juuri tutkivat eri tarkastelutasoilla approksimoiden- mainitsit esimerkiksi monta kemian ilmiöillä selitettävää asiaa aiemmassa listassasi.
Lukion kemia ja fysiikka on perustavan laatuista asiaa organismien toiminnan ymmärtämiselle ei sitä ole huvikseen tai ihmisiä kiusatakseen sinne pääsykokeeseenkaan revitty! Eikä siinä mennä ollenkaan niin syvälliselle tai yksityiskohtaiselle tasolle että sen voisi jättää kokonaan tutkijoiden huoleksi,

kysyä vielä. kirjoitti:

Kun opiskelit tuota munuaisen fysiologiaa niin ymmärsit varmaan että elimistön toiminta pohjatuu erilaisten ominaisuuksien omaavien aineiden vuorovaikutuksiin. Näitähän fysiikka ja kemia juuri tutkivat eri tarkastelutasoilla approksimoiden- mainitsit esimerkiksi monta kemian ilmiöillä selitettävää asiaa aiemmassa listassasi.
Lukion kemia ja fysiikka on perustavan laatuista asiaa organismien toiminnan ymmärtämiselle ei sitä ole huvikseen tai ihmisiä kiusatakseen sinne pääsykokeeseenkaan revitty! Eikä siinä mennä ollenkaan niin syvälliselle tai yksityiskohtaiselle tasolle että sen voisi jättää kokonaan tutkijoiden huoleksi,

Lue lisää

asia että USA:ssa kuulemma valmistuvat ns. lukiosta sellaisilla tiedoilla joilla ei pääse yliopistoon.Mistä nämä huippututkijat sitten tulevat?

jotakin------ kirjoitti:

onhan meillä sitten jotain yhteistäkin ne muutaman hassun kirjan opiskeleminen.

Minkäs minä sille voin ettei pikku-tyhmät "veikkaukseni" oppimani perusteella ja elämänkokemukseni perusteella ole osoittautuneet vääriksi :)

Oletko täysin samaa mieltä etteikö yliopiston kirjastosta löytyisi samaa kirjallisuutta kuin itse lueskelet ja jopa spesifimpää tietoa?

No jos olisit itse perehtynyt fysiologiaan niin tietäisit että siinä myös sivutaan aika oleellisesti anatomiaa ja kemian laborantti esimerkiksi on opiskellut aikamoisen kasan mikrobiologiaakin.

Psykankin appron suorittaneena jotain käsitystä on ihmisen mielestäkin.Noh..en tiedä mitä itse olet opiskellut lääkiksessäsi mutta minusta itse arvostan sitä minkä olen fyssan laitokselle suorittanut asiantuntevien johdolla.

Kysymyshän tässä ei ollut lääkärinä leikkiminen vain toteamus että monesti on tullut sama tieto tiedetyksi.Kukaan ei väittänyt että fyssan approlla pitäisi lääkärin tointa harjoittaa.

Mutta jos tuo tiedekunta pääsisi turhasta ammattiylpeydestään niin väylä olisi aivan yhtä hyvä vaihtoehto lääkäripulaan.Olisihan samat tiedot ja taidot osoitettava opituiksi.

Minä en ymmärrä mitä vaikeutta näet etteikö se systeemi toimisi myös lääketieteellisellä puolella opintojen alkuvaiheessa?

Mistä revit tuo mutun ja fiilistelyn, omasta päästäsikö?

Kyllähän se on tietty iät ja ajat että potilaan ei ole hyvä tietää mikä häntä vaivaa se saa suorastaan ylpeän lääkärin toimimaan vastaanotolla hyvinkin epäeettisesti ja töykeästi potilastaan kohtaan.

Suo anteeksi jos olen lukihäiriöinen, migreenikko(näköhäiriöt/aura) ja kirjoitan salamannopeasti että jos hieman on kirj.virh. :D Ajatuskin tuppaa väliin luistamaan (liekä ADHD) liian sutjakkaasti....

Lue lisää

Varmasti tiedät paljon fysiologiasta - jopa enemmän kuin useimmat lääkärit. Siitä ei kyse ollutkaan.

Se, mistä todella oli kyse oli että lääkiksessä fysiologia on vain yksi hassu kurssi monien muiden joukossa. Yksi palanen isoa kokonaisuutta.

Jos väittää omaavansa lääkäriä vastaavan osaamisen sillä että on opiskellut vain fysiikkaa on se käytännössä sama kuin väittäisi osaavansa koota auton ja korjata niitä opiskeltuaan pelkän pakoputken rakenteen.

Lääkiksen fysiologian kursseilla opiskellaan toki samoja asioita kuin sinä olet opiskellut, mutta eri näkökulmasta, eri painotuksin. Lisäksi hommaan integroidaan paljon kliinistä tietoa. "Fysiologia" ei liene enää missään Suomen lääkiksessä minkään kurssin nimi, vaan fysiologia kulkee yhtenä palapelin osana monilla eri kursseilla.

Kylläjuu ne munuaisten rakenteet ja toiminnat ihan samat ovat, opiskeli niitä sitten lääkiksessä, avoimessa tai itsekseen. Erona on juuri se, mihin keskitytään ja mihin fysiologisen tiedon sovellustapoihin harjaannutetaan opiskelijat.

Esimerkki: anestesiologiaa voitaisiin mainiosti opettaa täysin akateemisena oppiaineena. Eli sellaisena jota kuka vain voisi kirjastosta lainatusta oppikirjasta päntätä. Yleislääkäriltä vaadittavat taidot (joihin LL-tutkinto tähtää) alalta kuitenkin ovat jotain ihan muuta: vähemmän sitä kirjallista nippelitietoa ja enemmän yleisiä hoidon suuntaviivoja ja käytännön temppujen opettelua. Eli sitä soveltamista ja välttämättömimpiin perustietoihin keskittymistä. Käytännön lääkärintyön kannalta oleellista anestesiologian osaamista ei voi opetella kirjasta. Aivan kuten et kirjasta pysty oppimaan sydänäänten kuuntelua vaikka itsesi tohtoriksi asti fysiologiasta väittelisin.

Hae ihmeessä lääkikseen kun ala kiinnostaa; sittenpähän näet mitä täällä todella tehdään ja miksi lääkäriksi ei vain millään voi valmistua kirjatentein. Ei tässä ole kyse saavutetuista eduista tai kieroutuneesta kollegiaalisuudesta vaan siitä, minkä todella tajuaa vasta oikeasti täällä opiskellessaan: lääkäriksi opitaan vain mestari-kisällimenetelmällä; itse opinnoissa annetaan vain välttämättömimmät taustaiedot sitä varten että voisi niitä käytännön harjoittelutilaisuuksia hyödyntää mahdollisimman täysillä.

jotakin------ kirjoitti:

onhan meillä sitten jotain yhteistäkin ne muutaman hassun kirjan opiskeleminen.

Minkäs minä sille voin ettei pikku-tyhmät "veikkaukseni" oppimani perusteella ja elämänkokemukseni perusteella ole osoittautuneet vääriksi :)

Oletko täysin samaa mieltä etteikö yliopiston kirjastosta löytyisi samaa kirjallisuutta kuin itse lueskelet ja jopa spesifimpää tietoa?

No jos olisit itse perehtynyt fysiologiaan niin tietäisit että siinä myös sivutaan aika oleellisesti anatomiaa ja kemian laborantti esimerkiksi on opiskellut aikamoisen kasan mikrobiologiaakin.

Psykankin appron suorittaneena jotain käsitystä on ihmisen mielestäkin.Noh..en tiedä mitä itse olet opiskellut lääkiksessäsi mutta minusta itse arvostan sitä minkä olen fyssan laitokselle suorittanut asiantuntevien johdolla.

Kysymyshän tässä ei ollut lääkärinä leikkiminen vain toteamus että monesti on tullut sama tieto tiedetyksi.Kukaan ei väittänyt että fyssan approlla pitäisi lääkärin tointa harjoittaa.

Mutta jos tuo tiedekunta pääsisi turhasta ammattiylpeydestään niin väylä olisi aivan yhtä hyvä vaihtoehto lääkäripulaan.Olisihan samat tiedot ja taidot osoitettava opituiksi.

Minä en ymmärrä mitä vaikeutta näet etteikö se systeemi toimisi myös lääketieteellisellä puolella opintojen alkuvaiheessa?

Mistä revit tuo mutun ja fiilistelyn, omasta päästäsikö?

Kyllähän se on tietty iät ja ajat että potilaan ei ole hyvä tietää mikä häntä vaivaa se saa suorastaan ylpeän lääkärin toimimaan vastaanotolla hyvinkin epäeettisesti ja töykeästi potilastaan kohtaan.

Suo anteeksi jos olen lukihäiriöinen, migreenikko(näköhäiriöt/aura) ja kirjoitan salamannopeasti että jos hieman on kirj.virh. :D Ajatuskin tuppaa väliin luistamaan (liekä ADHD) liian sutjakkaasti....

Lue lisää

Ammattikoulututkintona Kemian laborantin tutkinto antaa valmiudet toimia suorittavan tason töissä. Kovin kummoisia hengenlahjoja työ ei vaadi. Mikrobiologia, kemia, fysiikka ym. oppiaineet käydään läpi kovin pintapuolisesti. Tällöin osalle opiskelijoista voi jäädä harhainen käsitys omasta tieto-taidosta.
Sitä luullaan hallittavan suuria kokonaisuuksia, vaikka oikeasti ollaan vasta tustustuttu esipuheeseen. Näin oli aikanaan allekirjoittaneenkin kohdalla, ennen kuin yliopisto hänet harhoistaan paransi.

Pormestari. kirjoitti:

Ammattikoulututkintona Kemian laborantin tutkinto antaa valmiudet toimia suorittavan tason töissä. Kovin kummoisia hengenlahjoja työ ei vaadi. Mikrobiologia, kemia, fysiikka ym. oppiaineet käydään läpi kovin pintapuolisesti. Tällöin osalle opiskelijoista voi jäädä harhainen käsitys omasta tieto-taidosta.
Sitä luullaan hallittavan suuria kokonaisuuksia, vaikka oikeasti ollaan vasta tustustuttu esipuheeseen. Näin oli aikanaan allekirjoittaneenkin kohdalla, ennen kuin yliopisto hänet harhoistaan paransi.

Lue lisää

kuvittelee vaillinaisella ammattitaidoilla olevansa mestari mutta kyse onkin siitä että sinulla on "asenneongelma" että pääsykoe olisi se jumalan lahja teille lukiolaisille ja nimenomaan "lukiolaisille" ettei muulla paskalla mitään tee eikä muuta kautta tulevat ole mistään kotoisin vaan tee-se-itse yliopistolaisia.

Kyseinen farmakognosian alan ihminen on entisen naapurini sisko ja todellakin alansa erittäin arvostettu asiantuntija kansainvälisestikin.Ja lähti laborantin tutkinnolla yliopistoon aikoinaan ei siis minään ylioppilaana.

Juu ja esseeni ja approni jälkeen vasta kävin kemian laborantiksi mutta sen vain sanon että senkus yrität perästä ei ole sekään laborantin tutkinto ihan noin vain hatusta vetäisty ja luokaltamme lähti suoraan yliopistoon opiskelemaan pari ihmistä.

Minä taasen inhoan kemma ja fyssaa että matikaa mutta suoritan jos on pakko.Omaksun asioita mieluiten muilla tavoilla kuin laskemalla.

Pormestari. kirjoitti:

Ammattikoulututkintona Kemian laborantin tutkinto antaa valmiudet toimia suorittavan tason töissä. Kovin kummoisia hengenlahjoja työ ei vaadi. Mikrobiologia, kemia, fysiikka ym. oppiaineet käydään läpi kovin pintapuolisesti. Tällöin osalle opiskelijoista voi jäädä harhainen käsitys omasta tieto-taidosta.
Sitä luullaan hallittavan suuria kokonaisuuksia, vaikka oikeasti ollaan vasta tustustuttu esipuheeseen. Näin oli aikanaan allekirjoittaneenkin kohdalla, ennen kuin yliopisto hänet harhoistaan paransi.

Lue lisää

Nykyisin jokaisella tieteenalalla voi erikoistua ja mielenkiintonsa mukaan lukea syventävää tietoa vaikka mihin asti opintoviikoista huolimatta, joten ov määrä ei kertakaikkiaan vielä kerro tietomäärää jonka opiskelija on saattanut oikeasti opetella ja omaksua.

Sinä ilmeisesti opettelet ulkoa ja luulet sen riittävän ilman että sisäistät mitään eli oppisit todellakin jotain.

Jospa menisit pyytämään palstan häirikkö että äiti pyyhkisi perseesi niin ei olisi noin paha olla.

muut kuin sinä kirjoitti:

kuvittelee vaillinaisella ammattitaidoilla olevansa mestari mutta kyse onkin siitä että sinulla on "asenneongelma" että pääsykoe olisi se jumalan lahja teille lukiolaisille ja nimenomaan "lukiolaisille" ettei muulla paskalla mitään tee eikä muuta kautta tulevat ole mistään kotoisin vaan tee-se-itse yliopistolaisia.

Kyseinen farmakognosian alan ihminen on entisen naapurini sisko ja todellakin alansa erittäin arvostettu asiantuntija kansainvälisestikin.Ja lähti laborantin tutkinnolla yliopistoon aikoinaan ei siis minään ylioppilaana.

Juu ja esseeni ja approni jälkeen vasta kävin kemian laborantiksi mutta sen vain sanon että senkus yrität perästä ei ole sekään laborantin tutkinto ihan noin vain hatusta vetäisty ja luokaltamme lähti suoraan yliopistoon opiskelemaan pari ihmistä.

Minä taasen inhoan kemma ja fyssaa että matikaa mutta suoritan jos on pakko.Omaksun asioita mieluiten muilla tavoilla kuin laskemalla.

Lue lisää

täällä on vain yksi lukiosta hullantunut ihminen joka pitää juttujasi hämmästyttävän typerinä. Anteeksi nyt vaan. Itse pääsin lääkikseen kolmekymmentä vuotiaana. Fysiikka en olllut lukenut päiväkään , kemiaa yhden kurssin. Mutta perusteista oli minunkin lähdettävä. Ja hyvä niin.
Minulle on ihan sama miten osoittavat opintokelpoisuutensa eikä lukio ole siinä asiassa millään lailla ainoa oikea. Mutta kaikkien se on tehtävä ja tällä alalla se tapahtuu pääsykokeen kautta.

Mitään luonnonteteiden perusteiden yli hyppäämisen sallivaa reittiä ei ole valitettavasti ole olemassa niin mukavaa kuin se olisikin ollut.

tosiaan että kirjoitti:

täällä on vain yksi lukiosta hullantunut ihminen joka pitää juttujasi hämmästyttävän typerinä. Anteeksi nyt vaan. Itse pääsin lääkikseen kolmekymmentä vuotiaana. Fysiikka en olllut lukenut päiväkään , kemiaa yhden kurssin. Mutta perusteista oli minunkin lähdettävä. Ja hyvä niin.
Minulle on ihan sama miten osoittavat opintokelpoisuutensa eikä lukio ole siinä asiassa millään lailla ainoa oikea. Mutta kaikkien se on tehtävä ja tällä alalla se tapahtuu pääsykokeen kautta.

Mitään luonnonteteiden perusteiden yli hyppäämisen sallivaa reittiä ei ole valitettavasti ole olemassa niin mukavaa kuin se olisikin ollut.

Lue lisää

vai et valmistunut vai olet tyrinyt tai työtön...miksiköhän?Suomessa kun on lääkäripula.

palstapäivystäjä kirjoitti:

vai et valmistunut vai olet tyrinyt tai työtön...miksiköhän?Suomessa kun on lääkäripula.

iälläko ei saa olla enää opiskelija? olen vielä sinua nuorempi ja vuoden lääkiksessä opiskellut itsehän täällä riehut kuinka pakotetaan "muottiin". Oletko oikeasti ihan kunnossa?

Hallitsija kirjoitti:

Nykyisin jokaisella tieteenalalla voi erikoistua ja mielenkiintonsa mukaan lukea syventävää tietoa vaikka mihin asti opintoviikoista huolimatta, joten ov määrä ei kertakaikkiaan vielä kerro tietomäärää jonka opiskelija on saattanut oikeasti opetella ja omaksua.

Sinä ilmeisesti opettelet ulkoa ja luulet sen riittävän ilman että sisäistät mitään eli oppisit todellakin jotain.

Jospa menisit pyytämään palstan häirikkö että äiti pyyhkisi perseesi niin ei olisi noin paha olla.

Lue lisää

Kirjoituksessani viittasin omakohtaiseen kokemukseeni ammattikoulun ja yliopiston opintojen syvyyksien eroista. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että ammattikoulutasolla ei juuri pintaa syvemmälle mennä.
Olet aivan oikeassa kertoessasi, etteivät pelkät ov:t kerro tietämyksen tasoa. Tästä huolimatta tiedot ja taidot on osoitettava tentein ja ketjun aloittaja tapauksessa pääsykokein. Miten muuten olisi mahdollista määrittää opiskelijan omaksumaa tietoa kurssin otsikkoon nähden?
On hyvin valitettavaa, jos mielipiteeni saavat olosi tuntumaan uhatulta. Alatyylinen jurputus ei kuitenkaan kerro sinusta mitään muuta, kuin sen että argumenttisi taitavat olla valitettavan vähissä.

Pormestari. kirjoitti:

Kirjoituksessani viittasin omakohtaiseen kokemukseeni ammattikoulun ja yliopiston opintojen syvyyksien eroista. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että ammattikoulutasolla ei juuri pintaa syvemmälle mennä.
Olet aivan oikeassa kertoessasi, etteivät pelkät ov:t kerro tietämyksen tasoa. Tästä huolimatta tiedot ja taidot on osoitettava tentein ja ketjun aloittaja tapauksessa pääsykokein. Miten muuten olisi mahdollista määrittää opiskelijan omaksumaa tietoa kurssin otsikkoon nähden?
On hyvin valitettavaa, jos mielipiteeni saavat olosi tuntumaan uhatulta. Alatyylinen jurputus ei kuitenkaan kerro sinusta mitään muuta, kuin sen että argumenttisi taitavat olla valitettavan vähissä.

Lue lisää

asenteesi on sairas.

Myönnä pois et suvaitse ulkopuolelta tulevia kun itse olet kaavamainen piipertäjä.

nobelisti. kirjoitti:

asenteesi on sairas.

Myönnä pois et suvaitse ulkopuolelta tulevia kun itse olet kaavamainen piipertäjä.

tulevia? Olen tosin ei ihminen kuin kenelle vastasit mutta voisitko nyt hiukan tarkentaa mikä on se agenda jota lopulta ajat takaa?

Lääketieteelliseen tiedekuntaan on mahdollista hakea, ja päästä, hyvin erilaisin taustoin. Kuten täällä on moneen kertaan sanottu tervetuloa pyrkimään. Vai haluasitko kenties että saat erivapauksia koska kerroit että voit opiskella pitkiä päiviä ( myös englannin kielellä hyvin arvosanoin) sekä arvata vastaanotolla oikean diagnoosin? En vaan ymmärrä miksi oma asenteesi on noin antagonistinen kaikkea täällä kerrottua vastaan.

nobelisti. kirjoitti:

asenteesi on sairas.

Myönnä pois et suvaitse ulkopuolelta tulevia kun itse olet kaavamainen piipertäjä.

Keskustelu on puoleltasi ollut alusta asti itse-olet-tyhmä-kakkapää-tasolla. Omaa aikaani sinuun en enää viitsi käyttää, joten hyvää kesän jatkoa. Toivottavasti saat tältä palstalta haluamasi, mitä se nyt sitten ikinä onkaan.

ulkopuolelta kirjoitti:

tulevia? Olen tosin ei ihminen kuin kenelle vastasit mutta voisitko nyt hiukan tarkentaa mikä on se agenda jota lopulta ajat takaa?

Lääketieteelliseen tiedekuntaan on mahdollista hakea, ja päästä, hyvin erilaisin taustoin. Kuten täällä on moneen kertaan sanottu tervetuloa pyrkimään. Vai haluasitko kenties että saat erivapauksia koska kerroit että voit opiskella pitkiä päiviä ( myös englannin kielellä hyvin arvosanoin) sekä arvata vastaanotolla oikean diagnoosin? En vaan ymmärrä miksi oma asenteesi on noin antagonistinen kaikkea täällä kerrottua vastaan.

Lue lisää

Minä olen itse törmännyt kyllä ihan laillistettuihin(?) arvaajiin.

Se että on erittäin epäreilua jos muihin tiedekuntiin pääsee väylän kautta ei luulisi olevan mitään nikottelemista lääkäripulassa mitä kautta sinne pyrkii jos kerran psykologisista testeistä ei ole kiinni.Opinnoista ja opintoohjelmista se ei ole kiinni jos asioita avoimen väylän kautta opetettaisiin myös lääkiksessäkin.Kirjallisuutta voisi aivan hyvin opettaa avoimellakin mutta omapahan on ylpeytenne kun ei anna periksi :D

Ne naurettavat Helsingin lääketieteelisen avoimet jotka maksoivat aikoinaan törkeästi eivät lääketieteelliseltä tasoltaan vastanneet juuri yläasteen terveystiedontunteja enempää ja kurssia kutsuttiin minimedschooliksi.Naurettavaa...selvennykseksi teille joku fysiologian appro ei ole minimedschoolin tasoista vaan "ihan oikeaa" yliopistokoulutusta.

Ihme että alemman th-alan tutkinnoissa pääsykokeissa on psykologisetkin testit.Moni lääkäri on täysin töppöhönö asiakaspalvelussa joten pienet psykologiset soveltuvuustestit eivät olisi pahitteeksi siellä yliopistotasollakaan.Näemmä.

Ala on liian arvostettu ja ammatti on liian arvostettu moni muukin ala tekee vastaavanlaista työtä ihmishengen pelastamiseksi mutta te kuvittelette olevanne vara-jumalia ja luulette etteikö opiskelemaanne oppimäärää voisi vaikkapa itse opiskeluna yliopistoon suorittaa.

arvoisa ihminen kirjoitti:

Minä olen itse törmännyt kyllä ihan laillistettuihin(?) arvaajiin.

Se että on erittäin epäreilua jos muihin tiedekuntiin pääsee väylän kautta ei luulisi olevan mitään nikottelemista lääkäripulassa mitä kautta sinne pyrkii jos kerran psykologisista testeistä ei ole kiinni.Opinnoista ja opintoohjelmista se ei ole kiinni jos asioita avoimen väylän kautta opetettaisiin myös lääkiksessäkin.Kirjallisuutta voisi aivan hyvin opettaa avoimellakin mutta omapahan on ylpeytenne kun ei anna periksi :D

Ne naurettavat Helsingin lääketieteelisen avoimet jotka maksoivat aikoinaan törkeästi eivät lääketieteelliseltä tasoltaan vastanneet juuri yläasteen terveystiedontunteja enempää ja kurssia kutsuttiin minimedschooliksi.Naurettavaa...selvennykseksi teille joku fysiologian appro ei ole minimedschoolin tasoista vaan "ihan oikeaa" yliopistokoulutusta.

Ihme että alemman th-alan tutkinnoissa pääsykokeissa on psykologisetkin testit.Moni lääkäri on täysin töppöhönö asiakaspalvelussa joten pienet psykologiset soveltuvuustestit eivät olisi pahitteeksi siellä yliopistotasollakaan.Näemmä.

Ala on liian arvostettu ja ammatti on liian arvostettu moni muukin ala tekee vastaavanlaista työtä ihmishengen pelastamiseksi mutta te kuvittelette olevanne vara-jumalia ja luulette etteikö opiskelemaanne oppimäärää voisi vaikkapa itse opiskeluna yliopistoon suorittaa.

Lue lisää

käytännössä toimia? Lääkikseen on niin suuri tunku että kaikki eivät pääsisi tämän väylän kautta kuitenkaan.

Pääsykokeisiin valmistautuminenkin on sen verran iso urakka, että reilua ei voi olla sekään, jos osa opiskelijoista pääsisi sisään kuvaamallasi tavalla. Ei kai siinä muuta nikottelemista olekaan kuin ihmisten tasapuolinen kohtelu- vai miten sitten itse asian näet?

voisi kirjoitti:

käytännössä toimia? Lääkikseen on niin suuri tunku että kaikki eivät pääsisi tämän väylän kautta kuitenkaan.

Pääsykokeisiin valmistautuminenkin on sen verran iso urakka, että reilua ei voi olla sekään, jos osa opiskelijoista pääsisi sisään kuvaamallasi tavalla. Ei kai siinä muuta nikottelemista olekaan kuin ihmisten tasapuolinen kohtelu- vai miten sitten itse asian näet?

Lue lisää

mutta näkyy sinne vaan mahtuvan liekö kyseessä tulevien lääkäreiden ja kandien töppäilyt joita täytyy ajaa sitten eri oikeusasteissa.. ;D

niin suuri pula kirjoitti:

mutta näkyy sinne vaan mahtuvan liekö kyseessä tulevien lääkäreiden ja kandien töppäilyt joita täytyy ajaa sitten eri oikeusasteissa.. ;D

aiemmin ettei oikeustieteelliseen myöskään pääse ilman pääsykoetta. Yritä nyt ymmärtää että jos tutustuisit oikeasti nykyisiin pääsyvaatimuksiin huomaisit että "huippumatematiikkaa" sinne ei tarvita. Fysiikka ja kemiakin on jo pääsykoekirjassa sovellettu lääketieteen tarpeisiin. Väitätkö tosissasi että ne ovat kokonaan epärelevantteja?

Väylä ei ole hyvä vaihtoehto monestakaan syystä, ja ne eivät ole ylimielisiä illuusioita juuri sinun henkilökohtaiseksi nöyryytykseksesi. Sinä sen sijaan et näytä muuta tekevän kun personoivan vastalauseesi.

joku kertoi kirjoitti:

aiemmin ettei oikeustieteelliseen myöskään pääse ilman pääsykoetta. Yritä nyt ymmärtää että jos tutustuisit oikeasti nykyisiin pääsyvaatimuksiin huomaisit että "huippumatematiikkaa" sinne ei tarvita. Fysiikka ja kemiakin on jo pääsykoekirjassa sovellettu lääketieteen tarpeisiin. Väitätkö tosissasi että ne ovat kokonaan epärelevantteja?

Väylä ei ole hyvä vaihtoehto monestakaan syystä, ja ne eivät ole ylimielisiä illuusioita juuri sinun henkilökohtaiseksi nöyryytykseksesi. Sinä sen sijaan et näytä muuta tekevän kun personoivan vastalauseesi.

Lue lisää

juuri tuon väylän kautta.
otapa selvää ja lueppa vaikka edelliset viestit niin sieltä käy ilmi ihan yliopiston sivuilta.

ilman pääsykoetta kirjoitti:

juuri tuon väylän kautta.
otapa selvää ja lueppa vaikka edelliset viestit niin sieltä käy ilmi ihan yliopiston sivuilta.

Joensuun yliopistoon? Minne muualle pääsee ilma pääsykoetta?

ilman pääsykoetta kirjoitti:

juuri tuon väylän kautta.
otapa selvää ja lueppa vaikka edelliset viestit niin sieltä käy ilmi ihan yliopiston sivuilta.

hallintotieteiden maisterin opintoja Joensuun yliopistossa?
Minne muualle pääsee ilman pääsykoetta?

jotakin------ kirjoitti:

onhan meillä sitten jotain yhteistäkin ne muutaman hassun kirjan opiskeleminen.

Minkäs minä sille voin ettei pikku-tyhmät "veikkaukseni" oppimani perusteella ja elämänkokemukseni perusteella ole osoittautuneet vääriksi :)

Oletko täysin samaa mieltä etteikö yliopiston kirjastosta löytyisi samaa kirjallisuutta kuin itse lueskelet ja jopa spesifimpää tietoa?

No jos olisit itse perehtynyt fysiologiaan niin tietäisit että siinä myös sivutaan aika oleellisesti anatomiaa ja kemian laborantti esimerkiksi on opiskellut aikamoisen kasan mikrobiologiaakin.

Psykankin appron suorittaneena jotain käsitystä on ihmisen mielestäkin.Noh..en tiedä mitä itse olet opiskellut lääkiksessäsi mutta minusta itse arvostan sitä minkä olen fyssan laitokselle suorittanut asiantuntevien johdolla.

Kysymyshän tässä ei ollut lääkärinä leikkiminen vain toteamus että monesti on tullut sama tieto tiedetyksi.Kukaan ei väittänyt että fyssan approlla pitäisi lääkärin tointa harjoittaa.

Mutta jos tuo tiedekunta pääsisi turhasta ammattiylpeydestään niin väylä olisi aivan yhtä hyvä vaihtoehto lääkäripulaan.Olisihan samat tiedot ja taidot osoitettava opituiksi.

Minä en ymmärrä mitä vaikeutta näet etteikö se systeemi toimisi myös lääketieteellisellä puolella opintojen alkuvaiheessa?

Mistä revit tuo mutun ja fiilistelyn, omasta päästäsikö?

Kyllähän se on tietty iät ja ajat että potilaan ei ole hyvä tietää mikä häntä vaivaa se saa suorastaan ylpeän lääkärin toimimaan vastaanotolla hyvinkin epäeettisesti ja töykeästi potilastaan kohtaan.

Suo anteeksi jos olen lukihäiriöinen, migreenikko(näköhäiriöt/aura) ja kirjoitan salamannopeasti että jos hieman on kirj.virh. :D Ajatuskin tuppaa väliin luistamaan (liekä ADHD) liian sutjakkaasti....

Lue lisää

Tässä yksi syy minkä takia lääkikseen pääsee vain pääsykokeen kautta;

pääsykoe mittaa stressin sietokykyä ja hallintaa, jos ajatukset ei pysy kasassa pääsykokeisa ja niissä osaa integroida ja hallita vaadittavaa tietoa ja ymmärrystä on vaikea selvitä tosi elämässä lääkärin työstä.

Kuinka tehdä nopeasti oikeita päätöksiä tilanteissa joissa saattaa ihmiselämä olla kysesesä..

lääk.kand. V kirjoitti:

Tässä yksi syy minkä takia lääkikseen pääsee vain pääsykokeen kautta;

pääsykoe mittaa stressin sietokykyä ja hallintaa, jos ajatukset ei pysy kasassa pääsykokeisa ja niissä osaa integroida ja hallita vaadittavaa tietoa ja ymmärrystä on vaikea selvitä tosi elämässä lääkärin työstä.

Kuinka tehdä nopeasti oikeita päätöksiä tilanteissa joissa saattaa ihmiselämä olla kysesesä..

Lue lisää

ei oikein kuulosta siltä että olisi syy pääsykokeisiin.

tuonkin... kirjoitti:

ei oikein kuulosta siltä että olisi syy pääsykokeisiin.

ehdotat siis pääsykokeista luopumista kokonaan?
Silloinhan niiden tilalle tulisi periaatteessa karsintakurssit, koska ajamasi avoimen väylänkin kautta tarjokkaista olisi pakko valita.
Osaatko olleenkaan perustella mitä etuja tällä saavutettaisiin nykyiseen verrattuna?

lääk.kand. V kirjoitti:

Tässä yksi syy minkä takia lääkikseen pääsee vain pääsykokeen kautta;

pääsykoe mittaa stressin sietokykyä ja hallintaa, jos ajatukset ei pysy kasassa pääsykokeisa ja niissä osaa integroida ja hallita vaadittavaa tietoa ja ymmärrystä on vaikea selvitä tosi elämässä lääkärin työstä.

Kuinka tehdä nopeasti oikeita päätöksiä tilanteissa joissa saattaa ihmiselämä olla kysesesä..

Lue lisää

Täytyy muistaa että pääsykokeiden tarkoitus, millään alalla, EI ole testata hakijan soveltuvuutta kyseiselle alalle. Niiden AINOA tarkoitus on karsia hakijoista haluttu määrä koulutettavaksi. Se että ei ole päässyt 3-4 yritys kertana sisään ei kerro vielä mitään soveltuvuudesta. Suomessa ja myös muuallakin on luotettu, ja luultavasti luotetaan jatkossakin, siihen että kyllä ne tytsit ja poitsut siellä opiskellessa sitten muuttuu alalle soveltuviksi.

Yliopiston laissa määritelty tarkoitus on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopisto on paikka, jonne tullaan opiskelemaan (tutkimaan!) aktiivisesti osana tiedeyhteisöä. Se ei siis ole koulumainen opetuslaitos, jonka päämääränä olisi valmentaa ihmisiä suorittamaan juuri tiettyjä tehtäviä. Yliopistossa pyritään kouluttamaan ihmisistä kriittisiä, ymmärrystä ja tietoa arvostavia, itsenäisiä ajattelijoita, jotka voivat myöhemmin sijoittua työelämässä hyvin erilaisiin tehtäviin.
Yliopisto tieteellisen tiedon ja tutkimuksen paikkana asettaa omat vaatimuksensa tavalle, jolla pääsykokeeseen on valmistauduttava. Ei riitä, että osaa toistaa kirjojen asiat ulkoa, eikä tämä välttämättä ole tavoiteltavaakaan.

Yliopiston näkökulmasta tärkeintä sinussa on potentiaalisi oppia tieteellisen työn tekoa ja tulla tulevaisuudessa luovaksi tiedeyhteisön jäseneksi - ei se, että kykenet muistamaan sivun 35 alareunan kuvatekstin. Pääsykoevaiheessa sinun ei tietenkään oleteta vielä olevan valmis tieteelliseen asioiden hahmottamiseen ja tutkimuksen tekoon, mutta sinun on osoitetettava kykyä oppia tämä. Käytännössä tämä juhlavan kuuloinen litania tarkoittaa yksinkertaisesi sitä, että sinun on pääsykokeessa pystyttävä näyttämään, että osaat jäsentää ja soveltaa hankkimaasi tietoa.

Ymmärtämiseen ja luovaan soveltamiseen pyrkiminen on kaikkein tärkein (ja myös vaikein) asia, kun valmistaudut pääsykokeeseen.

Juttuja kerättynä
Nippelitiedosta":

Kyllä mua ottaa aivoon juuri joidenkin aineiden pääsykokeissa että ne pääsee sisään jotka osaavat jokaisen pilkunkin paikan ulkoa. Kysymyksetkin ovat kompa-osastoa ja vaihtoehtoihin on vähintäänkin luu ellei koko koira haudattuna.
Aikuisopiskelijoiden luennolla yksi professorikin valitteli tätä ja perustelu on, että jos olisi asiallisemmat suorat kysymykset niin piste-eroja hakijoihin ei tulisi ja siksi ovat kimurantteja. Siis puhtaasti teknisestä asiasta on kyse. Avoimet kysymykset taas työllistävät liikaa vaikka käsittääkseni tähän suuntaa oltaisiin enemmän menossa. Pidemmät vastaukset kertoisivat mielestäni itse asian osaamisen lisäksi myös henkilön kypsyydestä opiskelijaksi, jolla on suuri merkitys siihen miten suoriutuu itse pääasiasta.
Yhtenä esimerkkinä oli hrnkilö joka oli avoimessa opiskelut yli 100 ov:ta eikä ole päässyt "erikoistapauksena" sisään. Ei hänellä ole motivaatiota alkaa pänttäämään puolta vuotta jotain alkeiskirjaa vain päästäkseen tutkinto-opiskelijaksi. Perheellinen, työelämässä jne.
Pääsykokeissa on tarkoitus mitata niitä taitoja, joita opiskelussa tarvitaan. Kauppakorkeassa tai oikeustieteellisessä opiskelu vaatii nopeaa tehokasta oleellisen tiedon omaksumista valtavista asiakokonaisuuksista. On luonnollista, että tätä taitoa pyritään myös pääsykokeessa mittaamaan. Vastaavasti luonnontieteellisillä aloilla suositaan taitojen soveltamista ja asioiden perinpohjaista ymmärtämistä.

Näkyvimmin pääsykokeita on arvostellut Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio, joka siirtäisi painotusta ulkoluvusta enemmän soveltavuuden suuntaan.

Pääsykokeet pois yliopistoilta

Tiivistelmä:
Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Juhani Lokki vaatii pääsykokeita pois yliopistoilta. Hänen mielestään ylioppilastodistuksella tulisi päästä nykyistä useampaan korkeakouluun. Lokki ehdottaa, että ylioppilaskirjoitusten reaalikoetta voitaisiin käyttää perustana esimerkiksi historiassa, biologiassa ja psykologiassa sen sijaan, että ainoastaan matemaattisille ja teknisille aloille valitaan osa opiskelijoista pelkän todistuksen perusteella.

Liittoyliopisto hahmottuu vähin erin

Tiivistelmä:
Kuopion ja Joensuun yliopistoista muodostettavan Itä-Suomen liittoyliopiston rakentaminen aloitetaan pian. Hankkeen johtoon valittu Kuopion yliopiston hallintojohtaja Päivi Nerg kertoo, että nyt tehdään yliopistohistoriaa. "Tulevasta yliopistosta tulee tutkimusintensiivinen ja korkealuokkaista opetusta antava yliopisto, joka on enemmän kuin yksi plus yksi", Nerg luottaa. Itä-Suomen liittoyliopisto tulee olemaan yksi Suomen suurimmista yliopistoista ja sen tavoitteena on sijoittua maailman 200 parhaan yliopiston joukkoon. Tälle vuodelle opetusministeriö on myöntänyt hankkeeseen 3,5 miljoonaa euroa.

Hmm... Ei ehkä ensi vuonna, mutta siitä on kyllä puhuttu, että yliopistoihin haluttaisiin enemmän saman vuoden ylioppilaita ja että pääsykokeiden merkitystä vähennettäisiin tulevaisuudessa huomattavasti. No joo, annetaan tämän aiheen olla, mietitään nyt ensin tämän vuoden pääsykokeita.

http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2004/liite-D8-2004.htm


" fysiikan opettajaksi ehkä pääsee "melko helposti", kokonaan toinen asia onkin sitten poispääsy...yliopistot tekevät karhunpalveluksen nimenomaan siinä, että luonnotieteitä on helppo päästä opiskelemaan, mutta opiskelu on erittäin haastavaa, jos ei ole todella motivoitunut ja lahjakas. Toisaalta taas opiskelu lääkiksessä ei ole mitään pääsykokeiden vaikeuteen verrattuna...

terv. Hammaslääk.yo"

Outo kommentti...
Opetusministeri Maija Raskin mielestä ylioppilastutkinnolla tulisi olla painavampi merkitys korkeakoulujen pääsykokeissa. Keskeinen tavoite opiskelijavalintajärjestelmän kehittämisessä on edistää nuorten tehokasta sijoittumista opintoihin, totesi Rask Simon lukion 30-vuotisjuhlissa lauantaina.

tällä eläköitymisvauhdilla ei pahemmin kannattaisi panostaa vain ylioppilaisiin kun muualtakin väylältä olisi tulossa koulutettavia että työhaluista porukkaa.
Aikamoinen vitsi tuollainen lause!

ja pääsykokeista kirjoitti:

Täytyy muistaa että pääsykokeiden tarkoitus, millään alalla, EI ole testata hakijan soveltuvuutta kyseiselle alalle. Niiden AINOA tarkoitus on karsia hakijoista haluttu määrä koulutettavaksi. Se että ei ole päässyt 3-4 yritys kertana sisään ei kerro vielä mitään soveltuvuudesta. Suomessa ja myös muuallakin on luotettu, ja luultavasti luotetaan jatkossakin, siihen että kyllä ne tytsit ja poitsut siellä opiskellessa sitten muuttuu alalle soveltuviksi.

Yliopiston laissa määritelty tarkoitus on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopisto on paikka, jonne tullaan opiskelemaan (tutkimaan!) aktiivisesti osana tiedeyhteisöä. Se ei siis ole koulumainen opetuslaitos, jonka päämääränä olisi valmentaa ihmisiä suorittamaan juuri tiettyjä tehtäviä. Yliopistossa pyritään kouluttamaan ihmisistä kriittisiä, ymmärrystä ja tietoa arvostavia, itsenäisiä ajattelijoita, jotka voivat myöhemmin sijoittua työelämässä hyvin erilaisiin tehtäviin.
Yliopisto tieteellisen tiedon ja tutkimuksen paikkana asettaa omat vaatimuksensa tavalle, jolla pääsykokeeseen on valmistauduttava. Ei riitä, että osaa toistaa kirjojen asiat ulkoa, eikä tämä välttämättä ole tavoiteltavaakaan.

Yliopiston näkökulmasta tärkeintä sinussa on potentiaalisi oppia tieteellisen työn tekoa ja tulla tulevaisuudessa luovaksi tiedeyhteisön jäseneksi - ei se, että kykenet muistamaan sivun 35 alareunan kuvatekstin. Pääsykoevaiheessa sinun ei tietenkään oleteta vielä olevan valmis tieteelliseen asioiden hahmottamiseen ja tutkimuksen tekoon, mutta sinun on osoitetettava kykyä oppia tämä. Käytännössä tämä juhlavan kuuloinen litania tarkoittaa yksinkertaisesi sitä, että sinun on pääsykokeessa pystyttävä näyttämään, että osaat jäsentää ja soveltaa hankkimaasi tietoa.

Ymmärtämiseen ja luovaan soveltamiseen pyrkiminen on kaikkein tärkein (ja myös vaikein) asia, kun valmistaudut pääsykokeeseen.

Juttuja kerättynä
Nippelitiedosta":

Kyllä mua ottaa aivoon juuri joidenkin aineiden pääsykokeissa että ne pääsee sisään jotka osaavat jokaisen pilkunkin paikan ulkoa. Kysymyksetkin ovat kompa-osastoa ja vaihtoehtoihin on vähintäänkin luu ellei koko koira haudattuna.
Aikuisopiskelijoiden luennolla yksi professorikin valitteli tätä ja perustelu on, että jos olisi asiallisemmat suorat kysymykset niin piste-eroja hakijoihin ei tulisi ja siksi ovat kimurantteja. Siis puhtaasti teknisestä asiasta on kyse. Avoimet kysymykset taas työllistävät liikaa vaikka käsittääkseni tähän suuntaa oltaisiin enemmän menossa. Pidemmät vastaukset kertoisivat mielestäni itse asian osaamisen lisäksi myös henkilön kypsyydestä opiskelijaksi, jolla on suuri merkitys siihen miten suoriutuu itse pääasiasta.
Yhtenä esimerkkinä oli hrnkilö joka oli avoimessa opiskelut yli 100 ov:ta eikä ole päässyt "erikoistapauksena" sisään. Ei hänellä ole motivaatiota alkaa pänttäämään puolta vuotta jotain alkeiskirjaa vain päästäkseen tutkinto-opiskelijaksi. Perheellinen, työelämässä jne.
Pääsykokeissa on tarkoitus mitata niitä taitoja, joita opiskelussa tarvitaan. Kauppakorkeassa tai oikeustieteellisessä opiskelu vaatii nopeaa tehokasta oleellisen tiedon omaksumista valtavista asiakokonaisuuksista. On luonnollista, että tätä taitoa pyritään myös pääsykokeessa mittaamaan. Vastaavasti luonnontieteellisillä aloilla suositaan taitojen soveltamista ja asioiden perinpohjaista ymmärtämistä.

Näkyvimmin pääsykokeita on arvostellut Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio, joka siirtäisi painotusta ulkoluvusta enemmän soveltavuuden suuntaan.

Pääsykokeet pois yliopistoilta

Tiivistelmä:
Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Juhani Lokki vaatii pääsykokeita pois yliopistoilta. Hänen mielestään ylioppilastodistuksella tulisi päästä nykyistä useampaan korkeakouluun. Lokki ehdottaa, että ylioppilaskirjoitusten reaalikoetta voitaisiin käyttää perustana esimerkiksi historiassa, biologiassa ja psykologiassa sen sijaan, että ainoastaan matemaattisille ja teknisille aloille valitaan osa opiskelijoista pelkän todistuksen perusteella.

Liittoyliopisto hahmottuu vähin erin

Tiivistelmä:
Kuopion ja Joensuun yliopistoista muodostettavan Itä-Suomen liittoyliopiston rakentaminen aloitetaan pian. Hankkeen johtoon valittu Kuopion yliopiston hallintojohtaja Päivi Nerg kertoo, että nyt tehdään yliopistohistoriaa. "Tulevasta yliopistosta tulee tutkimusintensiivinen ja korkealuokkaista opetusta antava yliopisto, joka on enemmän kuin yksi plus yksi", Nerg luottaa. Itä-Suomen liittoyliopisto tulee olemaan yksi Suomen suurimmista yliopistoista ja sen tavoitteena on sijoittua maailman 200 parhaan yliopiston joukkoon. Tälle vuodelle opetusministeriö on myöntänyt hankkeeseen 3,5 miljoonaa euroa.

Hmm... Ei ehkä ensi vuonna, mutta siitä on kyllä puhuttu, että yliopistoihin haluttaisiin enemmän saman vuoden ylioppilaita ja että pääsykokeiden merkitystä vähennettäisiin tulevaisuudessa huomattavasti. No joo, annetaan tämän aiheen olla, mietitään nyt ensin tämän vuoden pääsykokeita.

http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2004/liite-D8-2004.htm


" fysiikan opettajaksi ehkä pääsee "melko helposti", kokonaan toinen asia onkin sitten poispääsy...yliopistot tekevät karhunpalveluksen nimenomaan siinä, että luonnotieteitä on helppo päästä opiskelemaan, mutta opiskelu on erittäin haastavaa, jos ei ole todella motivoitunut ja lahjakas. Toisaalta taas opiskelu lääkiksessä ei ole mitään pääsykokeiden vaikeuteen verrattuna...

terv. Hammaslääk.yo"

Outo kommentti...
Opetusministeri Maija Raskin mielestä ylioppilastutkinnolla tulisi olla painavampi merkitys korkeakoulujen pääsykokeissa. Keskeinen tavoite opiskelijavalintajärjestelmän kehittämisessä on edistää nuorten tehokasta sijoittumista opintoihin, totesi Rask Simon lukion 30-vuotisjuhlissa lauantaina.

tällä eläköitymisvauhdilla ei pahemmin kannattaisi panostaa vain ylioppilaisiin kun muualtakin väylältä olisi tulossa koulutettavia että työhaluista porukkaa.
Aikamoinen vitsi tuollainen lause!

Lue lisää

Ja Raskin ajatus mm. muuntokoulutuksesta olikin oikea järjen riemuvoitto.

mielenkiinnosta, kirjoitti:

ehdotat siis pääsykokeista luopumista kokonaan?
Silloinhan niiden tilalle tulisi periaatteessa karsintakurssit, koska ajamasi avoimen väylänkin kautta tarjokkaista olisi pakko valita.
Osaatko olleenkaan perustella mitä etuja tällä saavutettaisiin nykyiseen verrattuna?

Lue lisää

Luulenpa että jos olet noin kriittinen pääsykokeista ymmärtänet senkin että vaikka kaikki ne hakijat opiskelisivat avoimen kautta niin kaikista ei vielä tulisi lääkäreitä.

..................... kirjoitti:

Ja Raskin ajatus mm. muuntokoulutuksesta olikin oikea järjen riemuvoitto.

meni pieleen, valitsikö lääkis huonot ehdokkaat kyseiseen kokeiluun?

ja pääsykokeista kirjoitti:

Täytyy muistaa että pääsykokeiden tarkoitus, millään alalla, EI ole testata hakijan soveltuvuutta kyseiselle alalle. Niiden AINOA tarkoitus on karsia hakijoista haluttu määrä koulutettavaksi. Se että ei ole päässyt 3-4 yritys kertana sisään ei kerro vielä mitään soveltuvuudesta. Suomessa ja myös muuallakin on luotettu, ja luultavasti luotetaan jatkossakin, siihen että kyllä ne tytsit ja poitsut siellä opiskellessa sitten muuttuu alalle soveltuviksi.

Yliopiston laissa määritelty tarkoitus on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopisto on paikka, jonne tullaan opiskelemaan (tutkimaan!) aktiivisesti osana tiedeyhteisöä. Se ei siis ole koulumainen opetuslaitos, jonka päämääränä olisi valmentaa ihmisiä suorittamaan juuri tiettyjä tehtäviä. Yliopistossa pyritään kouluttamaan ihmisistä kriittisiä, ymmärrystä ja tietoa arvostavia, itsenäisiä ajattelijoita, jotka voivat myöhemmin sijoittua työelämässä hyvin erilaisiin tehtäviin.
Yliopisto tieteellisen tiedon ja tutkimuksen paikkana asettaa omat vaatimuksensa tavalle, jolla pääsykokeeseen on valmistauduttava. Ei riitä, että osaa toistaa kirjojen asiat ulkoa, eikä tämä välttämättä ole tavoiteltavaakaan.

Yliopiston näkökulmasta tärkeintä sinussa on potentiaalisi oppia tieteellisen työn tekoa ja tulla tulevaisuudessa luovaksi tiedeyhteisön jäseneksi - ei se, että kykenet muistamaan sivun 35 alareunan kuvatekstin. Pääsykoevaiheessa sinun ei tietenkään oleteta vielä olevan valmis tieteelliseen asioiden hahmottamiseen ja tutkimuksen tekoon, mutta sinun on osoitetettava kykyä oppia tämä. Käytännössä tämä juhlavan kuuloinen litania tarkoittaa yksinkertaisesi sitä, että sinun on pääsykokeessa pystyttävä näyttämään, että osaat jäsentää ja soveltaa hankkimaasi tietoa.

Ymmärtämiseen ja luovaan soveltamiseen pyrkiminen on kaikkein tärkein (ja myös vaikein) asia, kun valmistaudut pääsykokeeseen.

Juttuja kerättynä
Nippelitiedosta":

Kyllä mua ottaa aivoon juuri joidenkin aineiden pääsykokeissa että ne pääsee sisään jotka osaavat jokaisen pilkunkin paikan ulkoa. Kysymyksetkin ovat kompa-osastoa ja vaihtoehtoihin on vähintäänkin luu ellei koko koira haudattuna.
Aikuisopiskelijoiden luennolla yksi professorikin valitteli tätä ja perustelu on, että jos olisi asiallisemmat suorat kysymykset niin piste-eroja hakijoihin ei tulisi ja siksi ovat kimurantteja. Siis puhtaasti teknisestä asiasta on kyse. Avoimet kysymykset taas työllistävät liikaa vaikka käsittääkseni tähän suuntaa oltaisiin enemmän menossa. Pidemmät vastaukset kertoisivat mielestäni itse asian osaamisen lisäksi myös henkilön kypsyydestä opiskelijaksi, jolla on suuri merkitys siihen miten suoriutuu itse pääasiasta.
Yhtenä esimerkkinä oli hrnkilö joka oli avoimessa opiskelut yli 100 ov:ta eikä ole päässyt "erikoistapauksena" sisään. Ei hänellä ole motivaatiota alkaa pänttäämään puolta vuotta jotain alkeiskirjaa vain päästäkseen tutkinto-opiskelijaksi. Perheellinen, työelämässä jne.
Pääsykokeissa on tarkoitus mitata niitä taitoja, joita opiskelussa tarvitaan. Kauppakorkeassa tai oikeustieteellisessä opiskelu vaatii nopeaa tehokasta oleellisen tiedon omaksumista valtavista asiakokonaisuuksista. On luonnollista, että tätä taitoa pyritään myös pääsykokeessa mittaamaan. Vastaavasti luonnontieteellisillä aloilla suositaan taitojen soveltamista ja asioiden perinpohjaista ymmärtämistä.

Näkyvimmin pääsykokeita on arvostellut Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio, joka siirtäisi painotusta ulkoluvusta enemmän soveltavuuden suuntaan.

Pääsykokeet pois yliopistoilta

Tiivistelmä:
Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Juhani Lokki vaatii pääsykokeita pois yliopistoilta. Hänen mielestään ylioppilastodistuksella tulisi päästä nykyistä useampaan korkeakouluun. Lokki ehdottaa, että ylioppilaskirjoitusten reaalikoetta voitaisiin käyttää perustana esimerkiksi historiassa, biologiassa ja psykologiassa sen sijaan, että ainoastaan matemaattisille ja teknisille aloille valitaan osa opiskelijoista pelkän todistuksen perusteella.

Liittoyliopisto hahmottuu vähin erin

Tiivistelmä:
Kuopion ja Joensuun yliopistoista muodostettavan Itä-Suomen liittoyliopiston rakentaminen aloitetaan pian. Hankkeen johtoon valittu Kuopion yliopiston hallintojohtaja Päivi Nerg kertoo, että nyt tehdään yliopistohistoriaa. "Tulevasta yliopistosta tulee tutkimusintensiivinen ja korkealuokkaista opetusta antava yliopisto, joka on enemmän kuin yksi plus yksi", Nerg luottaa. Itä-Suomen liittoyliopisto tulee olemaan yksi Suomen suurimmista yliopistoista ja sen tavoitteena on sijoittua maailman 200 parhaan yliopiston joukkoon. Tälle vuodelle opetusministeriö on myöntänyt hankkeeseen 3,5 miljoonaa euroa.

Hmm... Ei ehkä ensi vuonna, mutta siitä on kyllä puhuttu, että yliopistoihin haluttaisiin enemmän saman vuoden ylioppilaita ja että pääsykokeiden merkitystä vähennettäisiin tulevaisuudessa huomattavasti. No joo, annetaan tämän aiheen olla, mietitään nyt ensin tämän vuoden pääsykokeita.

http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2004/liite-D8-2004.htm


" fysiikan opettajaksi ehkä pääsee "melko helposti", kokonaan toinen asia onkin sitten poispääsy...yliopistot tekevät karhunpalveluksen nimenomaan siinä, että luonnotieteitä on helppo päästä opiskelemaan, mutta opiskelu on erittäin haastavaa, jos ei ole todella motivoitunut ja lahjakas. Toisaalta taas opiskelu lääkiksessä ei ole mitään pääsykokeiden vaikeuteen verrattuna...

terv. Hammaslääk.yo"

Outo kommentti...
Opetusministeri Maija Raskin mielestä ylioppilastutkinnolla tulisi olla painavampi merkitys korkeakoulujen pääsykokeissa. Keskeinen tavoite opiskelijavalintajärjestelmän kehittämisessä on edistää nuorten tehokasta sijoittumista opintoihin, totesi Rask Simon lukion 30-vuotisjuhlissa lauantaina.

tällä eläköitymisvauhdilla ei pahemmin kannattaisi panostaa vain ylioppilaisiin kun muualtakin väylältä olisi tulossa koulutettavia että työhaluista porukkaa.
Aikamoinen vitsi tuollainen lause!

Lue lisää

"parhaat" ja motivoituneimmat- ainakin lääketieteen valintakokeen kehittämistoimikunnan puheenjohtajan mukaan.



"..Viimeinen sana aiheesta annettakoon sille, joka tosielämässäkin pääsee siitä viimeisen
sanan sanomaan, eli valintakokeen kehittämistoimikunnan tuoreelle puheenjohtajalle, Erkki Jyväsjärvelle. (Tärppejä ei kuitenkaan ole luvassa.) Kysymykseen, mitä pääsykokeella oikeastaan
on tarkoitus mitata Jyväsjärvi listaa pitkälti samaisia taitoja ja ominaisuuksia kuin Risto, Johan ja N’Diorelkin: ongelmanratkaisukyvyn
sekä niin omien tietojen
soveltamisen kuin arvioimisenkin. “Tehtävien laadinnassa nämä tavoitteet ovat keskeisiä. Haluamme yksinkertaisesti parhaat ja motivoituneimmat.” Hän pitää näitä kolmea myös olennaisina paitsi lääketieteen opinnoissa myös itse lääkärin työssä. “Opiskelun tarkoitushan on saada valmiudet lääkärin nykyään varsin erilaisiin ammatteihin. Näitä taitoja ja ominaisuuksia lääkärit tarvitsevat työtehtävissään
nykyisin nopeasti uusiutuvan ja jatkuvasti laajenevan tietomäärän kanssa selvitäkseen.”
Jyväsjärvi torjuu ajatuksen, että pääsykoe mittaisi pääasiassa paineiden sietoa: “Tehtäviä ei laadita eikä arvostella sitä silmällä pitäen, kuinka paljon stressiä ne aiheuttavat ja kuinka pyrkijät siitä selviävät.” Hän myös toteaa, että aivan vastaavasti esimerkiksi ylioppilastodistukseen
tai lukion päästötodistukseen perustuva
suora valinta aiheuttaisi stressiä - koko lukioajan. Myöskään viime aikojen julkisessa keskustelussa toisinaan esitetty ajatus ylioppilastutkinnon entisen aseman palauttamisesta ei Jyväsjärveltä saa kannatusta
sen enempää kuin lukion oppimäärän lisäpainotuskaan: “Meidän valintakokeemme on räätälöity lääketieteellisiä
tiedekuntia varten. Jos ylioppilastodistuksen
tai lukiokurssien painotusta lisätään liikaa itse valintakokeen kustannuksella,
täytyisi lisäpainotus ainakin osittain
kohdistaa luonnontieteellisten oppiaineiden suuntaan. Ylioppilastodistuksen tai lukion kurssien suurempi painottaminen voisi lisäksi olla alkua siirtymiselle suoravalintaan. Tämä taas johtaisi väistämässä kapeampaan kurssivalikoimaan jo lukiota aloitettaessa, mikä pienentäisi pyrkijäjoukon laaja-alaisuutta. Mielestämme lukion ainevalintojen
pitää olla riittävän laaja-alaisia.”
Jyväsjärven vastaus kysymykseen uusien ylioppilaiden saamista lisäpisteistä noudattelee
- kai virankin puolesta - koulutuspoliittista
nykylinjaa: “Opetusministeriön tavoitteena on, että sisään otetuista olisi uusia ylioppilaita vähintään 50%. Meillä Helsingissä luku on verrattain korkea muihin tiedekuntiin verrattuna, 40%:n tietämissä. Esimerkiksi viime vuoden valintakokeessa
hyväksyttyjen uusien ylioppilaiden
osuus oli lähestulkoon sama kuin heidän osuutensa pyrkijöistä. Tässä mielessä
valintakoetta ja nykyistä uusien ylioppilaiden
lisäpisteytysjärjestelmää voidaan pitää onnistuneena.” Näiden tuoreina ylioppilaina tiedekuntaan hyväksyttyjen
joukossa valmennuskurssia käymätön Risto Tupi on nykyään harvinaisuus.
Jyväsjärvi kuitenkin uskoo, että valmennuskurssien valintakoemenestystä edistävää vaikutusta on mahdollista vähentää, ja kertoo, että näin on pyritty ja jatkossakin pyritään tekemään kehittämällä
valintakoetta integroidumpaan ja soveltavampaan suuntaan. “On kuitenkin
31
vaikeaa arvioida, kuinka suuri on valmennuksen
osuus, sillä valmennuskursseille osallistuvat ovat erittäin motivoituneita, joten heidän mahdollisuutensa tulla hyväksytyiksi olisi muutenkin hyvä.”
Ajatusta haastattelusta osana opiskelijavalintaa
Jyväsjärvi ei kannata. Hänen mukaansa ensin olisi määriteltävä, mitä lisäarvoa haastattelu valinnoille toisi, toiseksi hakijan menestys haastattelussa perustuisi suurelta osin haastattelijan subjektiiviseen
arvioon. Koska pyrkijämäärä on valtakunnassa noin neljä tuhatta ja yksin pääkaupungissa tuhat, olisi urakka valtava ja arvioijiakin väistämättä useita. Näin ollen oikeudenmukaisen arvioinnin takaaminen olisi opiskelijavalintojen tiukassa
aikataulussa vähintäänkin ongelmallista.
Jyväsjärvi ei uskokaan, että esimerkiksi paljolti peräänkuulutettuja vuorovaikutustaitoja voisi haastattelun avulla tasapuolisesti mitata Ð opettaa niitä sen sijaan toivon mukaan voi. “Ainakin omassa tiedekunnassamme järjestetään koko opintojen ajan jatkuva Kasvaminen lääkäriksi Ðkokonaisuus, jossa opiskellaan vuorovaikutustaitoja.” Lisäksi hän toteaa: “Jos ajatellaan, kuinka opiskelijat opinnoissaan
etenevät ja kuinka harva opintonsa
keskeyttää, niin varsin hyvin alalle soveltuvia ihmisiä lääketieteellisiin tiedekuntiin tuntuu hakeutuvan.”
Ketkä valintakokeen sitten tekevät? “Kehittämistoimikunnassa on kahdeksan jäsentä ja kaikki maan lääketieteelliset tiedekunnat sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta edustettuina”, Jyväsjärvi kertoo joukkojensa kokoonpanosta. “Lisäksi edustaja
on kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Asiantuntemusta jäsenillä on lääketieteellisistä prekliinisistä ja kliinisteoreettisista
oppiaineista sekä pedagokiikasta.
Valintakokeen laatimiseen osallistuvat myös erilliset 5-6 -jäseniset aineryhmät biologiasta, fysiikasta ja kemiasta,
niin että myös näissä kussakin ovat kaikki tiedekunnat edustettuina. Ryhmien jäsenillä on oman oppiaineensa lisäksi asiantuntemusta myös kliinisestä lääketieteestä,
ja osa ryhmäläisistä on kehittämistoimikunnan
jäseniä.”
Käytännössä kehittämistoimikunnan työ etenee seuraavasti: “Valintakokeen teemasta päätetään syksyllä. Toimikunta ja aineryhmät suunnittelevat tehtävien aihepiirit, pohtivat mahdollisen lisäaineiston
tarpeellisuutta ja laativat alustavasti tehtäviä jo vuoden loppuun mennessä. Seuraavan vuoden alussa valitaan lopulliset
tehtävät, päätetään niiden laajuus, laaditaan alustavasti pisteytyssuunnitelma ja vastausanalyysit sekä arvioidaan tarvittavan
vastaustilan suuruus. Loppukevät kuluu valintakokeen viimeistelyyn ja tarkistuksiin
sekä käännättämiseen ruotsiksi.” Puheenjohtaja toimii Jyväsjärven mukaan aloitteentekijänä ja aikataulujen laatijana sekä on vastuussa aikataulussa pysymisestä.
Hän myös koordinoi aineryhmien toimintaa ja kokoaa niiden aikaansaannoksia.
“Itse teeman ja tehtävien laadinnassa
puheenjohtajankin kannattaa käyttää aineryhmien asiantuntemusta hyväkseen.”
Taustastaan ja työurastaan Jyväsjärvi kertoo: “Olen koulutukseltani hammaslääkäri,
väitellyt kivun ääreishermostollisista
mekanismeista ja saanut dosentuurin fysiologiassa. Olen tehnyt pitkän uran fysiologian ja biolääketieteen laitoksilla fysiologian opettajana. Olen myös opiskellut yliopistopedagokiikkaa. Työaikani kuluu nykyään valtaosin opetus- ja hallintotehtävissä.” Kysymykseen omasta valintakoemenestyksestään hän vastaa päässeensä tiedekuntaan ensimmäisellä
yrittämällä, neljänneksi viimeisenä
hyväksyttynä. "

Ketjun aloittajalle suosittelen lämpimästi koko artikkelin lukemista.
http://www.nly.fi/0106/koulutusasiaa0106_hyvonen.pdfttp://www.nly.fi/0106/koulutusasiaa0106_hyvonen.pdf

mutta kuitenkin kirjoitti:

"parhaat" ja motivoituneimmat- ainakin lääketieteen valintakokeen kehittämistoimikunnan puheenjohtajan mukaan.



"..Viimeinen sana aiheesta annettakoon sille, joka tosielämässäkin pääsee siitä viimeisen
sanan sanomaan, eli valintakokeen kehittämistoimikunnan tuoreelle puheenjohtajalle, Erkki Jyväsjärvelle. (Tärppejä ei kuitenkaan ole luvassa.) Kysymykseen, mitä pääsykokeella oikeastaan
on tarkoitus mitata Jyväsjärvi listaa pitkälti samaisia taitoja ja ominaisuuksia kuin Risto, Johan ja N’Diorelkin: ongelmanratkaisukyvyn
sekä niin omien tietojen
soveltamisen kuin arvioimisenkin. “Tehtävien laadinnassa nämä tavoitteet ovat keskeisiä. Haluamme yksinkertaisesti parhaat ja motivoituneimmat.” Hän pitää näitä kolmea myös olennaisina paitsi lääketieteen opinnoissa myös itse lääkärin työssä. “Opiskelun tarkoitushan on saada valmiudet lääkärin nykyään varsin erilaisiin ammatteihin. Näitä taitoja ja ominaisuuksia lääkärit tarvitsevat työtehtävissään
nykyisin nopeasti uusiutuvan ja jatkuvasti laajenevan tietomäärän kanssa selvitäkseen.”
Jyväsjärvi torjuu ajatuksen, että pääsykoe mittaisi pääasiassa paineiden sietoa: “Tehtäviä ei laadita eikä arvostella sitä silmällä pitäen, kuinka paljon stressiä ne aiheuttavat ja kuinka pyrkijät siitä selviävät.” Hän myös toteaa, että aivan vastaavasti esimerkiksi ylioppilastodistukseen
tai lukion päästötodistukseen perustuva
suora valinta aiheuttaisi stressiä - koko lukioajan. Myöskään viime aikojen julkisessa keskustelussa toisinaan esitetty ajatus ylioppilastutkinnon entisen aseman palauttamisesta ei Jyväsjärveltä saa kannatusta
sen enempää kuin lukion oppimäärän lisäpainotuskaan: “Meidän valintakokeemme on räätälöity lääketieteellisiä
tiedekuntia varten. Jos ylioppilastodistuksen
tai lukiokurssien painotusta lisätään liikaa itse valintakokeen kustannuksella,
täytyisi lisäpainotus ainakin osittain
kohdistaa luonnontieteellisten oppiaineiden suuntaan. Ylioppilastodistuksen tai lukion kurssien suurempi painottaminen voisi lisäksi olla alkua siirtymiselle suoravalintaan. Tämä taas johtaisi väistämässä kapeampaan kurssivalikoimaan jo lukiota aloitettaessa, mikä pienentäisi pyrkijäjoukon laaja-alaisuutta. Mielestämme lukion ainevalintojen
pitää olla riittävän laaja-alaisia.”
Jyväsjärven vastaus kysymykseen uusien ylioppilaiden saamista lisäpisteistä noudattelee
- kai virankin puolesta - koulutuspoliittista
nykylinjaa: “Opetusministeriön tavoitteena on, että sisään otetuista olisi uusia ylioppilaita vähintään 50%. Meillä Helsingissä luku on verrattain korkea muihin tiedekuntiin verrattuna, 40%:n tietämissä. Esimerkiksi viime vuoden valintakokeessa
hyväksyttyjen uusien ylioppilaiden
osuus oli lähestulkoon sama kuin heidän osuutensa pyrkijöistä. Tässä mielessä
valintakoetta ja nykyistä uusien ylioppilaiden
lisäpisteytysjärjestelmää voidaan pitää onnistuneena.” Näiden tuoreina ylioppilaina tiedekuntaan hyväksyttyjen
joukossa valmennuskurssia käymätön Risto Tupi on nykyään harvinaisuus.
Jyväsjärvi kuitenkin uskoo, että valmennuskurssien valintakoemenestystä edistävää vaikutusta on mahdollista vähentää, ja kertoo, että näin on pyritty ja jatkossakin pyritään tekemään kehittämällä
valintakoetta integroidumpaan ja soveltavampaan suuntaan. “On kuitenkin
31
vaikeaa arvioida, kuinka suuri on valmennuksen
osuus, sillä valmennuskursseille osallistuvat ovat erittäin motivoituneita, joten heidän mahdollisuutensa tulla hyväksytyiksi olisi muutenkin hyvä.”
Ajatusta haastattelusta osana opiskelijavalintaa
Jyväsjärvi ei kannata. Hänen mukaansa ensin olisi määriteltävä, mitä lisäarvoa haastattelu valinnoille toisi, toiseksi hakijan menestys haastattelussa perustuisi suurelta osin haastattelijan subjektiiviseen
arvioon. Koska pyrkijämäärä on valtakunnassa noin neljä tuhatta ja yksin pääkaupungissa tuhat, olisi urakka valtava ja arvioijiakin väistämättä useita. Näin ollen oikeudenmukaisen arvioinnin takaaminen olisi opiskelijavalintojen tiukassa
aikataulussa vähintäänkin ongelmallista.
Jyväsjärvi ei uskokaan, että esimerkiksi paljolti peräänkuulutettuja vuorovaikutustaitoja voisi haastattelun avulla tasapuolisesti mitata Ð opettaa niitä sen sijaan toivon mukaan voi. “Ainakin omassa tiedekunnassamme järjestetään koko opintojen ajan jatkuva Kasvaminen lääkäriksi Ðkokonaisuus, jossa opiskellaan vuorovaikutustaitoja.” Lisäksi hän toteaa: “Jos ajatellaan, kuinka opiskelijat opinnoissaan
etenevät ja kuinka harva opintonsa
keskeyttää, niin varsin hyvin alalle soveltuvia ihmisiä lääketieteellisiin tiedekuntiin tuntuu hakeutuvan.”
Ketkä valintakokeen sitten tekevät? “Kehittämistoimikunnassa on kahdeksan jäsentä ja kaikki maan lääketieteelliset tiedekunnat sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta edustettuina”, Jyväsjärvi kertoo joukkojensa kokoonpanosta. “Lisäksi edustaja
on kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Asiantuntemusta jäsenillä on lääketieteellisistä prekliinisistä ja kliinisteoreettisista
oppiaineista sekä pedagokiikasta.
Valintakokeen laatimiseen osallistuvat myös erilliset 5-6 -jäseniset aineryhmät biologiasta, fysiikasta ja kemiasta,
niin että myös näissä kussakin ovat kaikki tiedekunnat edustettuina. Ryhmien jäsenillä on oman oppiaineensa lisäksi asiantuntemusta myös kliinisestä lääketieteestä,
ja osa ryhmäläisistä on kehittämistoimikunnan
jäseniä.”
Käytännössä kehittämistoimikunnan työ etenee seuraavasti: “Valintakokeen teemasta päätetään syksyllä. Toimikunta ja aineryhmät suunnittelevat tehtävien aihepiirit, pohtivat mahdollisen lisäaineiston
tarpeellisuutta ja laativat alustavasti tehtäviä jo vuoden loppuun mennessä. Seuraavan vuoden alussa valitaan lopulliset
tehtävät, päätetään niiden laajuus, laaditaan alustavasti pisteytyssuunnitelma ja vastausanalyysit sekä arvioidaan tarvittavan
vastaustilan suuruus. Loppukevät kuluu valintakokeen viimeistelyyn ja tarkistuksiin
sekä käännättämiseen ruotsiksi.” Puheenjohtaja toimii Jyväsjärven mukaan aloitteentekijänä ja aikataulujen laatijana sekä on vastuussa aikataulussa pysymisestä.
Hän myös koordinoi aineryhmien toimintaa ja kokoaa niiden aikaansaannoksia.
“Itse teeman ja tehtävien laadinnassa
puheenjohtajankin kannattaa käyttää aineryhmien asiantuntemusta hyväkseen.”
Taustastaan ja työurastaan Jyväsjärvi kertoo: “Olen koulutukseltani hammaslääkäri,
väitellyt kivun ääreishermostollisista
mekanismeista ja saanut dosentuurin fysiologiassa. Olen tehnyt pitkän uran fysiologian ja biolääketieteen laitoksilla fysiologian opettajana. Olen myös opiskellut yliopistopedagokiikkaa. Työaikani kuluu nykyään valtaosin opetus- ja hallintotehtävissä.” Kysymykseen omasta valintakoemenestyksestään hän vastaa päässeensä tiedekuntaan ensimmäisellä
yrittämällä, neljänneksi viimeisenä
hyväksyttynä. "

Ketjun aloittajalle suosittelen lämpimästi koko artikkelin lukemista.
http://www.nly.fi/0106/koulutusasiaa0106_hyvonen.pdfttp://www.nly.fi/0106/koulutusasiaa0106_hyvonen.pdf

Lue lisää

tuli vahingossa väärin..

http://www.nly.fi/0106/koulutusasiaa0106_hyvonen.pdf

Yliopistoihin? kirjoitti:

Luulenpa että jos olet noin kriittinen pääsykokeista ymmärtänet senkin että vaikka kaikki ne hakijat opiskelisivat avoimen kautta niin kaikista ei vielä tulisi lääkäreitä.

Lue lisää

todella noin hidas vai etkö muuten vaan ymmärrä että juuri sitähän minä tässä yritän sanoa!

Olemassa olevassa systeemissä niiden maiden yliopistoissa, joissa kaikki pääsevät sisään ja heitä sitten karsitaan pitkin matkaa, on opiskelijoiden kertoman mukaan huomattavia haittapuolia. Voit varmaan itse kuvitella aivan kuten fysiologiakin "auttaa ymmärtämään ruumiintoimintoja ja niiden seurauksia". Anteeksi.

mutta kuitenkin kirjoitti:

"parhaat" ja motivoituneimmat- ainakin lääketieteen valintakokeen kehittämistoimikunnan puheenjohtajan mukaan.



"..Viimeinen sana aiheesta annettakoon sille, joka tosielämässäkin pääsee siitä viimeisen
sanan sanomaan, eli valintakokeen kehittämistoimikunnan tuoreelle puheenjohtajalle, Erkki Jyväsjärvelle. (Tärppejä ei kuitenkaan ole luvassa.) Kysymykseen, mitä pääsykokeella oikeastaan
on tarkoitus mitata Jyväsjärvi listaa pitkälti samaisia taitoja ja ominaisuuksia kuin Risto, Johan ja N’Diorelkin: ongelmanratkaisukyvyn
sekä niin omien tietojen
soveltamisen kuin arvioimisenkin. “Tehtävien laadinnassa nämä tavoitteet ovat keskeisiä. Haluamme yksinkertaisesti parhaat ja motivoituneimmat.” Hän pitää näitä kolmea myös olennaisina paitsi lääketieteen opinnoissa myös itse lääkärin työssä. “Opiskelun tarkoitushan on saada valmiudet lääkärin nykyään varsin erilaisiin ammatteihin. Näitä taitoja ja ominaisuuksia lääkärit tarvitsevat työtehtävissään
nykyisin nopeasti uusiutuvan ja jatkuvasti laajenevan tietomäärän kanssa selvitäkseen.”
Jyväsjärvi torjuu ajatuksen, että pääsykoe mittaisi pääasiassa paineiden sietoa: “Tehtäviä ei laadita eikä arvostella sitä silmällä pitäen, kuinka paljon stressiä ne aiheuttavat ja kuinka pyrkijät siitä selviävät.” Hän myös toteaa, että aivan vastaavasti esimerkiksi ylioppilastodistukseen
tai lukion päästötodistukseen perustuva
suora valinta aiheuttaisi stressiä - koko lukioajan. Myöskään viime aikojen julkisessa keskustelussa toisinaan esitetty ajatus ylioppilastutkinnon entisen aseman palauttamisesta ei Jyväsjärveltä saa kannatusta
sen enempää kuin lukion oppimäärän lisäpainotuskaan: “Meidän valintakokeemme on räätälöity lääketieteellisiä
tiedekuntia varten. Jos ylioppilastodistuksen
tai lukiokurssien painotusta lisätään liikaa itse valintakokeen kustannuksella,
täytyisi lisäpainotus ainakin osittain
kohdistaa luonnontieteellisten oppiaineiden suuntaan. Ylioppilastodistuksen tai lukion kurssien suurempi painottaminen voisi lisäksi olla alkua siirtymiselle suoravalintaan. Tämä taas johtaisi väistämässä kapeampaan kurssivalikoimaan jo lukiota aloitettaessa, mikä pienentäisi pyrkijäjoukon laaja-alaisuutta. Mielestämme lukion ainevalintojen
pitää olla riittävän laaja-alaisia.”
Jyväsjärven vastaus kysymykseen uusien ylioppilaiden saamista lisäpisteistä noudattelee
- kai virankin puolesta - koulutuspoliittista
nykylinjaa: “Opetusministeriön tavoitteena on, että sisään otetuista olisi uusia ylioppilaita vähintään 50%. Meillä Helsingissä luku on verrattain korkea muihin tiedekuntiin verrattuna, 40%:n tietämissä. Esimerkiksi viime vuoden valintakokeessa
hyväksyttyjen uusien ylioppilaiden
osuus oli lähestulkoon sama kuin heidän osuutensa pyrkijöistä. Tässä mielessä
valintakoetta ja nykyistä uusien ylioppilaiden
lisäpisteytysjärjestelmää voidaan pitää onnistuneena.” Näiden tuoreina ylioppilaina tiedekuntaan hyväksyttyjen
joukossa valmennuskurssia käymätön Risto Tupi on nykyään harvinaisuus.
Jyväsjärvi kuitenkin uskoo, että valmennuskurssien valintakoemenestystä edistävää vaikutusta on mahdollista vähentää, ja kertoo, että näin on pyritty ja jatkossakin pyritään tekemään kehittämällä
valintakoetta integroidumpaan ja soveltavampaan suuntaan. “On kuitenkin
31
vaikeaa arvioida, kuinka suuri on valmennuksen
osuus, sillä valmennuskursseille osallistuvat ovat erittäin motivoituneita, joten heidän mahdollisuutensa tulla hyväksytyiksi olisi muutenkin hyvä.”
Ajatusta haastattelusta osana opiskelijavalintaa
Jyväsjärvi ei kannata. Hänen mukaansa ensin olisi määriteltävä, mitä lisäarvoa haastattelu valinnoille toisi, toiseksi hakijan menestys haastattelussa perustuisi suurelta osin haastattelijan subjektiiviseen
arvioon. Koska pyrkijämäärä on valtakunnassa noin neljä tuhatta ja yksin pääkaupungissa tuhat, olisi urakka valtava ja arvioijiakin väistämättä useita. Näin ollen oikeudenmukaisen arvioinnin takaaminen olisi opiskelijavalintojen tiukassa
aikataulussa vähintäänkin ongelmallista.
Jyväsjärvi ei uskokaan, että esimerkiksi paljolti peräänkuulutettuja vuorovaikutustaitoja voisi haastattelun avulla tasapuolisesti mitata Ð opettaa niitä sen sijaan toivon mukaan voi. “Ainakin omassa tiedekunnassamme järjestetään koko opintojen ajan jatkuva Kasvaminen lääkäriksi Ðkokonaisuus, jossa opiskellaan vuorovaikutustaitoja.” Lisäksi hän toteaa: “Jos ajatellaan, kuinka opiskelijat opinnoissaan
etenevät ja kuinka harva opintonsa
keskeyttää, niin varsin hyvin alalle soveltuvia ihmisiä lääketieteellisiin tiedekuntiin tuntuu hakeutuvan.”
Ketkä valintakokeen sitten tekevät? “Kehittämistoimikunnassa on kahdeksan jäsentä ja kaikki maan lääketieteelliset tiedekunnat sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta edustettuina”, Jyväsjärvi kertoo joukkojensa kokoonpanosta. “Lisäksi edustaja
on kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.
Asiantuntemusta jäsenillä on lääketieteellisistä prekliinisistä ja kliinisteoreettisista
oppiaineista sekä pedagokiikasta.
Valintakokeen laatimiseen osallistuvat myös erilliset 5-6 -jäseniset aineryhmät biologiasta, fysiikasta ja kemiasta,
niin että myös näissä kussakin ovat kaikki tiedekunnat edustettuina. Ryhmien jäsenillä on oman oppiaineensa lisäksi asiantuntemusta myös kliinisestä lääketieteestä,
ja osa ryhmäläisistä on kehittämistoimikunnan
jäseniä.”
Käytännössä kehittämistoimikunnan työ etenee seuraavasti: “Valintakokeen teemasta päätetään syksyllä. Toimikunta ja aineryhmät suunnittelevat tehtävien aihepiirit, pohtivat mahdollisen lisäaineiston
tarpeellisuutta ja laativat alustavasti tehtäviä jo vuoden loppuun mennessä. Seuraavan vuoden alussa valitaan lopulliset
tehtävät, päätetään niiden laajuus, laaditaan alustavasti pisteytyssuunnitelma ja vastausanalyysit sekä arvioidaan tarvittavan
vastaustilan suuruus. Loppukevät kuluu valintakokeen viimeistelyyn ja tarkistuksiin
sekä käännättämiseen ruotsiksi.” Puheenjohtaja toimii Jyväsjärven mukaan aloitteentekijänä ja aikataulujen laatijana sekä on vastuussa aikataulussa pysymisestä.
Hän myös koordinoi aineryhmien toimintaa ja kokoaa niiden aikaansaannoksia.
“Itse teeman ja tehtävien laadinnassa
puheenjohtajankin kannattaa käyttää aineryhmien asiantuntemusta hyväkseen.”
Taustastaan ja työurastaan Jyväsjärvi kertoo: “Olen koulutukseltani hammaslääkäri,
väitellyt kivun ääreishermostollisista
mekanismeista ja saanut dosentuurin fysiologiassa. Olen tehnyt pitkän uran fysiologian ja biolääketieteen laitoksilla fysiologian opettajana. Olen myös opiskellut yliopistopedagokiikkaa. Työaikani kuluu nykyään valtaosin opetus- ja hallintotehtävissä.” Kysymykseen omasta valintakoemenestyksestään hän vastaa päässeensä tiedekuntaan ensimmäisellä
yrittämällä, neljänneksi viimeisenä
hyväksyttynä. "

Ketjun aloittajalle suosittelen lämpimästi koko artikkelin lukemista.
http://www.nly.fi/0106/koulutusasiaa0106_hyvonen.pdfttp://www.nly.fi/0106/koulutusasiaa0106_hyvonen.pdf

Lue lisää

Tietysti kun yksi jäärä on päättämässä alaiset seuraavat johtajaa.

Olen asiassa eri mieltä.Perusteita pääsykokeiden pakollisuudesta et pysty perustelemaan minulle niin ettäkö siihen uskoisin.

uudelleen.. kirjoitti:

tuli vahingossa väärin..

http://www.nly.fi/0106/koulutusasiaa0106_hyvonen.pdf

Lue lisää

Sormesi heiluvat ja tahdot sanoa jotain mutta aikaiseksi saat vain tunnepitoisia aivopieruja.

Asiallisel_le kirjoitti:

Sormesi heiluvat ja tahdot sanoa jotain mutta aikaiseksi saat vain tunnepitoisia aivopieruja.

tarkentaa tätä kommenttia?

Opiskelijat kun eivät valitettavasti tee koulutuspoliittisia päätöksiä.

käännä päätä kirjoitti:

Tietysti kun yksi jäärä on päättämässä alaiset seuraavat johtajaa.

Olen asiassa eri mieltä.Perusteita pääsykokeiden pakollisuudesta et pysty perustelemaan minulle niin ettäkö siihen uskoisin.

Lue lisää

perustelemaan mitään koska olet mitä ilmeisimmin provo, tai sitten pelkkä emotionaalisen gratifikaation perässä juoksija. En ainakaan itse aio jatkaa tätä leikkiä enää. Hyvää jatkoa.

mukamas..... kirjoitti:

meni pieleen, valitsikö lääkis huonot ehdokkaat kyseiseen kokeiluun?

No puolet on keskettänyt jo nyt, vastaan 3% keskeyttäneitä noku lääkiksen puolella. Puhumattakaan siitä, että nyt lääkäriksi pääsee lahjattomampia ihmisä. Menestys?

jotakin------ kirjoitti:

onhan meillä sitten jotain yhteistäkin ne muutaman hassun kirjan opiskeleminen.

Minkäs minä sille voin ettei pikku-tyhmät "veikkaukseni" oppimani perusteella ja elämänkokemukseni perusteella ole osoittautuneet vääriksi :)

Oletko täysin samaa mieltä etteikö yliopiston kirjastosta löytyisi samaa kirjallisuutta kuin itse lueskelet ja jopa spesifimpää tietoa?

No jos olisit itse perehtynyt fysiologiaan niin tietäisit että siinä myös sivutaan aika oleellisesti anatomiaa ja kemian laborantti esimerkiksi on opiskellut aikamoisen kasan mikrobiologiaakin.

Psykankin appron suorittaneena jotain käsitystä on ihmisen mielestäkin.Noh..en tiedä mitä itse olet opiskellut lääkiksessäsi mutta minusta itse arvostan sitä minkä olen fyssan laitokselle suorittanut asiantuntevien johdolla.

Kysymyshän tässä ei ollut lääkärinä leikkiminen vain toteamus että monesti on tullut sama tieto tiedetyksi.Kukaan ei väittänyt että fyssan approlla pitäisi lääkärin tointa harjoittaa.

Mutta jos tuo tiedekunta pääsisi turhasta ammattiylpeydestään niin väylä olisi aivan yhtä hyvä vaihtoehto lääkäripulaan.Olisihan samat tiedot ja taidot osoitettava opituiksi.

Minä en ymmärrä mitä vaikeutta näet etteikö se systeemi toimisi myös lääketieteellisellä puolella opintojen alkuvaiheessa?

Mistä revit tuo mutun ja fiilistelyn, omasta päästäsikö?

Kyllähän se on tietty iät ja ajat että potilaan ei ole hyvä tietää mikä häntä vaivaa se saa suorastaan ylpeän lääkärin toimimaan vastaanotolla hyvinkin epäeettisesti ja töykeästi potilastaan kohtaan.

Suo anteeksi jos olen lukihäiriöinen, migreenikko(näköhäiriöt/aura) ja kirjoitan salamannopeasti että jos hieman on kirj.virh. :D Ajatuskin tuppaa väliin luistamaan (liekä ADHD) liian sutjakkaasti....

Lue lisää

>No jos olisit itse perehtynyt fysiologiaan niin >tietäisit että siinä myös sivutaan aika >oleellisesti anatomiaa ja kemian laborantti >esimerkiksi on opiskellut aikamoisen kasan >mikrobiologiaakin.

Olen perehtynyt fysiologiaan, onhan melkein koko lääkis jo takana. En varmasti osaa kaikkia niitä asioita joita fysiologian approbaturia suorittavan tulee osata muttei tarvitsekaan koska minulle on opetettu fysiologiaa aivan toisella painotuksella ja yhdistellen lääkärin työn kannalta oleellisiin asioihin. Sinä osaat asioita joita minä en ja toisinpäin koska olemme opiskelleet eri aloilla. Fysiologiaa lukeva opiskelee fysiologiaa, lääkiksessä oleva lukee fysiologiaa osana muita kursseja oppiakseen lääkärin tarvitsemia perustietoja.

>Noh..en tiedä mitä itse olet opiskellut >lääkiksessäsi mutta minusta itse arvostan sitä >minkä olen fyssan laitokselle suorittanut >asiantuntevien johdolla.

Arvostan toki minäkin biologian ja fysiologian oppiaineiden opetusta. Ne eivät vain vastaa sitä mitä lääkärin pitäisi osata, niissä on paljon liikaa ja paljon erityyppistä asiaa puuttuu. Siihen on monta hyvää syytä miksi lääkiksissä fysiologiaa eivät opeta pelkästään tutkija-asiantuntijat vaan myös lääkäritaustaiset ihmiset joilla on näkökulmaa fysiologian soveltamiseen tosielämässä. Teoreettinen fysiologi ei koskaan poistu tutkijankammiostaan, kun taas lääkärin työn lähtökohdat ovat sangen erilaiset.

>Kysymyshän tässä ei ollut lääkärinä leikkiminen >vain toteamus että monesti on tullut sama tieto >tiedetyksi.Kukaan ei väittänyt että fyssan >approlla pitäisi lääkärin tointa harjoittaa.

Ei tule sama tieto opiskelluksi. Monessa suhteessa osaat varmasti "tarpeettoman" paljon fysiologiaa jos ajattelee käytännön lääkärin uraa, kun taas joitakin asioita sinulle ei ole opetettu lainkaan koska et opiskele lääkiksessä. Simple as that.

>Olisihan samat tiedot ja taidot osoitettava >opituiksi.

Lääkiksessä opiskelee paljon sakkia joka om opiskellut aiemmin fy tai ke tai muuta vastaavaa yliopistolla. He ovat näillä aiemmilla opinnoillaan maailman sivu korvata ne osat lääkiksen kursseista joita vastaavat asiat he ovat jo opiskelleet. Kokonaisia isoja kursseja he eivät kuitenkaan saa juuri koskaan korvattua johtuen siitä että lääkiksessä opetetaan kyseisiä aineita eri painotuksin, näkökulmin ja kliiniseen asiaan integroiden kuin mat-lt:ssa tiedekunnissa. Toisin sanoen; vaikka olisit väitellyt fysiikasta tohtoriksi et välttämättä osaisi kaikkia niitä asioita joita lääkiksen fysiologian integroiduilla kursseilla opetetaan koska lääkiksessä mukana on jo siinä sitä lääkärintoimen harjoittamiseenkin liittyvää asiaa (esim. sydämen ausk.) jota ei yksinkertaisesti opeteta fyysikoille. Onko tämä nyt niin mahdotonta ymmärtää?

muut kuin sinä kirjoitti:

kuvittelee vaillinaisella ammattitaidoilla olevansa mestari mutta kyse onkin siitä että sinulla on "asenneongelma" että pääsykoe olisi se jumalan lahja teille lukiolaisille ja nimenomaan "lukiolaisille" ettei muulla paskalla mitään tee eikä muuta kautta tulevat ole mistään kotoisin vaan tee-se-itse yliopistolaisia.

Kyseinen farmakognosian alan ihminen on entisen naapurini sisko ja todellakin alansa erittäin arvostettu asiantuntija kansainvälisestikin.Ja lähti laborantin tutkinnolla yliopistoon aikoinaan ei siis minään ylioppilaana.

Juu ja esseeni ja approni jälkeen vasta kävin kemian laborantiksi mutta sen vain sanon että senkus yrität perästä ei ole sekään laborantin tutkinto ihan noin vain hatusta vetäisty ja luokaltamme lähti suoraan yliopistoon opiskelemaan pari ihmistä.

Minä taasen inhoan kemma ja fyssaa että matikaa mutta suoritan jos on pakko.Omaksun asioita mieluiten muilla tavoilla kuin laskemalla.

Lue lisää

Jos inhoat kemiaa ja fysiikkaa inhoat lääketiedettä - tämä on nimittäin puhdasta luonnontiedettä jonka perusasioiden oppimiseen vaaditaan kyseisiä oppiaineita. Pelkän fysiologian opiskelu on vähän sama kuin opettelisi jonkin vieraan kielen kieliopin muttei yhtä ainutta sanaa ja kuvittelisi sillä tulevansa toimeen kyseisellä kielialueella täysin sujuvasti.

Asiallisel_le kirjoitti:

Sormesi heiluvat ja tahdot sanoa jotain mutta aikaiseksi saat vain tunnepitoisia aivopieruja.

Jospas lukisit tuon pääsykoetyöryhmän haastattelun ja palattaisiin sitten asiaan.

Ei tässä ole elitismistä kysymys - ei minua liikuta tippaakaan millä perusteilla lääkikseen porukkaa otetaan kunhan valinta ei suosi täysiä torveloita jotka lokaisivat koko ammattikunnan maineen. Itse pääsin sisään jo monta vuotta sitten joten ei nappaa kinastella sisäänpääsyperusteista kuin juuri tuosta em. syystä.

Lääkärin tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky kriittiseen ajatteluun. Sinä taas pidät jääräpäisen fundamentalistisesta näkemyksestäsi kiinni vaikka millaisia vastatodisteita eteesi ladeltaisiin. Jatkaisitko vaarallisena käytöstä poistetun lääkkeenkin kirjoittamista potilailla vain koska uskonnollisen hurmion tasoisesti ja perusteetta uskoisit jääräpäisesti että lääke on vaaraton?

Tieteen perustyötapa on luoda hypoteeseja ja testata niitä. Jos oma teoria osoittautuu vääräksi niin teoria muuttuu. Oma asenteesi on lähempänä uskonnollista fanatismia, kuvittelethan tietäväsi asioista paremmin vaikkei mitään faktaa tai omaa kokemusta olekaan.

En minäkään menisi kinaamaan kenenkään oikislaisen kanssa heidän opintojensa sisällöstä tai siitä mitä juristin työssä tarvitaan kun en oikeasti tiedä mitä mahtavat opiskella. Saatikaan siitä millä perusteilla valitaan hyviä oikisopiskelijoita!

asiallinen_tuntija kirjoitti:

Jospas lukisit tuon pääsykoetyöryhmän haastattelun ja palattaisiin sitten asiaan.

Ei tässä ole elitismistä kysymys - ei minua liikuta tippaakaan millä perusteilla lääkikseen porukkaa otetaan kunhan valinta ei suosi täysiä torveloita jotka lokaisivat koko ammattikunnan maineen. Itse pääsin sisään jo monta vuotta sitten joten ei nappaa kinastella sisäänpääsyperusteista kuin juuri tuosta em. syystä.

Lääkärin tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky kriittiseen ajatteluun. Sinä taas pidät jääräpäisen fundamentalistisesta näkemyksestäsi kiinni vaikka millaisia vastatodisteita eteesi ladeltaisiin. Jatkaisitko vaarallisena käytöstä poistetun lääkkeenkin kirjoittamista potilailla vain koska uskonnollisen hurmion tasoisesti ja perusteetta uskoisit jääräpäisesti että lääke on vaaraton?

Tieteen perustyötapa on luoda hypoteeseja ja testata niitä. Jos oma teoria osoittautuu vääräksi niin teoria muuttuu. Oma asenteesi on lähempänä uskonnollista fanatismia, kuvittelethan tietäväsi asioista paremmin vaikkei mitään faktaa tai omaa kokemusta olekaan.

En minäkään menisi kinaamaan kenenkään oikislaisen kanssa heidän opintojensa sisällöstä tai siitä mitä juristin työssä tarvitaan kun en oikeasti tiedä mitä mahtavat opiskella. Saatikaan siitä millä perusteilla valitaan hyviä oikisopiskelijoita!

Lue lisää

täytyy todeta että logiikkasi ontuu ja pahasti.Lapsikin tajuaa paremmin kuin sinä.

"Jatkaisitko vaarallisena käytöstä poistetun lääkkeenkin kirjoittamista potilailla vain koska uskonnollisen hurmion tasoisesti ja perusteetta uskoisit jääräpäisesti että lääke on vaaraton? "

Miten lauseesi liittyy avoimen väylän mahdollistamiseen lääketieteellisen tiedekuntaan?

Mitä tekemistä uskonnolla on tässä asiassa?

asiallinen_tuntija kirjoitti:

>No jos olisit itse perehtynyt fysiologiaan niin >tietäisit että siinä myös sivutaan aika >oleellisesti anatomiaa ja kemian laborantti >esimerkiksi on opiskellut aikamoisen kasan >mikrobiologiaakin.

Olen perehtynyt fysiologiaan, onhan melkein koko lääkis jo takana. En varmasti osaa kaikkia niitä asioita joita fysiologian approbaturia suorittavan tulee osata muttei tarvitsekaan koska minulle on opetettu fysiologiaa aivan toisella painotuksella ja yhdistellen lääkärin työn kannalta oleellisiin asioihin. Sinä osaat asioita joita minä en ja toisinpäin koska olemme opiskelleet eri aloilla. Fysiologiaa lukeva opiskelee fysiologiaa, lääkiksessä oleva lukee fysiologiaa osana muita kursseja oppiakseen lääkärin tarvitsemia perustietoja.

>Noh..en tiedä mitä itse olet opiskellut >lääkiksessäsi mutta minusta itse arvostan sitä >minkä olen fyssan laitokselle suorittanut >asiantuntevien johdolla.

Arvostan toki minäkin biologian ja fysiologian oppiaineiden opetusta. Ne eivät vain vastaa sitä mitä lääkärin pitäisi osata, niissä on paljon liikaa ja paljon erityyppistä asiaa puuttuu. Siihen on monta hyvää syytä miksi lääkiksissä fysiologiaa eivät opeta pelkästään tutkija-asiantuntijat vaan myös lääkäritaustaiset ihmiset joilla on näkökulmaa fysiologian soveltamiseen tosielämässä. Teoreettinen fysiologi ei koskaan poistu tutkijankammiostaan, kun taas lääkärin työn lähtökohdat ovat sangen erilaiset.

>Kysymyshän tässä ei ollut lääkärinä leikkiminen >vain toteamus että monesti on tullut sama tieto >tiedetyksi.Kukaan ei väittänyt että fyssan >approlla pitäisi lääkärin tointa harjoittaa.

Ei tule sama tieto opiskelluksi. Monessa suhteessa osaat varmasti "tarpeettoman" paljon fysiologiaa jos ajattelee käytännön lääkärin uraa, kun taas joitakin asioita sinulle ei ole opetettu lainkaan koska et opiskele lääkiksessä. Simple as that.

>Olisihan samat tiedot ja taidot osoitettava >opituiksi.

Lääkiksessä opiskelee paljon sakkia joka om opiskellut aiemmin fy tai ke tai muuta vastaavaa yliopistolla. He ovat näillä aiemmilla opinnoillaan maailman sivu korvata ne osat lääkiksen kursseista joita vastaavat asiat he ovat jo opiskelleet. Kokonaisia isoja kursseja he eivät kuitenkaan saa juuri koskaan korvattua johtuen siitä että lääkiksessä opetetaan kyseisiä aineita eri painotuksin, näkökulmin ja kliiniseen asiaan integroiden kuin mat-lt:ssa tiedekunnissa. Toisin sanoen; vaikka olisit väitellyt fysiikasta tohtoriksi et välttämättä osaisi kaikkia niitä asioita joita lääkiksen fysiologian integroiduilla kursseilla opetetaan koska lääkiksessä mukana on jo siinä sitä lääkärintoimen harjoittamiseenkin liittyvää asiaa (esim. sydämen ausk.) jota ei yksinkertaisesti opeteta fyysikoille. Onko tämä nyt niin mahdotonta ymmärtää?

Lue lisää

fyysikko :D

Fysiikkaa opiskelleista tulee fyysikoita ja se fysiikka on aivan eri tieteenala kuin fysiologia.

Jos tietäisin nimesi niin varmasti ilmoittaisin tiedekuntaasi ja lääkintöhallitukselle millainen aikoo valmistua/on valmistunut lääkäriksi.


Sinähän olet täysi tollo!

tyhmä ihminen kirjoitti:

täytyy todeta että logiikkasi ontuu ja pahasti.Lapsikin tajuaa paremmin kuin sinä.

"Jatkaisitko vaarallisena käytöstä poistetun lääkkeenkin kirjoittamista potilailla vain koska uskonnollisen hurmion tasoisesti ja perusteetta uskoisit jääräpäisesti että lääke on vaaraton? "

Miten lauseesi liittyy avoimen väylän mahdollistamiseen lääketieteellisen tiedekuntaan?

Mitä tekemistä uskonnolla on tässä asiassa?

Lue lisää

Kyseessä oli vertaus jolla halusin havainnollistaa ajatustapaasi: vaikka joku onnistuisi muiden, normaalien ihmisten mielestä täydellisen aukottomasti osoittaa sinun olevan tässä väylä/kiintiöasiassa täysin väärässä et muuttaisi silti käsitystäsi, koska sinulle on tärkeämpää käännyttää muut ajattelemaan samoin kuin sinä, kuin itse totuuden löytäminen asiassa. Ei kovin tieteellistä ajattelua, eikä ainakaan lääkärille sopivaa.

Tiede on sitä että faktojen pohjalta rakennetaan niin totuudenmukainen malli kuin pystytään ja jos vastatodisteita ilmenee, mallia tarkistetaan.

Uskonnollistyyppistä jääräpäisyyttä taas edustaa sinun ajattelutapasi "minä olen oikeassa vaikka mitä sanoisitte koska uskon näin".

Uskomatonta mitä kaikkia asioita täällä pitää järkevillekin ihmisille rautalangasta vääntää.

ei valitettavasti ole kirjoitti:

fyysikko :D

Fysiikkaa opiskelleista tulee fyysikoita ja se fysiikka on aivan eri tieteenala kuin fysiologia.

Jos tietäisin nimesi niin varmasti ilmoittaisin tiedekuntaasi ja lääkintöhallitukselle millainen aikoo valmistua/on valmistunut lääkäriksi.


Sinähän olet täysi tollo!

Lue lisää

Pahoittelen lapsustani, toki viittasin fysiologiaan eli elimistön toimintaa tutkivaan biologian osa-alueeseen enkä suinkaan fysiikkaan. Miksi annat moisten pikkuseikkojen vaikeuttaa keskustelun etenemistä?

Tekstisi on täysin henkilökohtaisuuksiin menevää ja asiatonta. Olen useita vuosia jo tehnyt opintojeni aikana lääkärin töitä useilla eri erikoisaloilla ja yhtäkään kertaa ei ole tarvinnut tekemisiäni selitellä kenellekään koska mokia ei ole sattunut (koputetaan puuta), yhtään valitustakaan ei ole tullut. Tiedän tietoni rajat, toisin kuin sinä.

Mistä tämä suuri aggressiosi ja kaunaisuutesi oikein kumpuaa? Onko joku lääkäri kohdellut sinua joskus kurjasti vai miksi olet noin kovin vihainen?

En minäkään hauku sinua noin sivistymättömästi ja karkeasti. Tällä palstalla on tarkoitus keskustella, eikä heti hyökätä kurkkuun jos joku on eri mieltä kanssasi.

soveltaa.Pelkillä perslihaksillasi et oikiksessa mitään tee.Ulkoaluku ei auta tuon taivaallista siellä.Ei ihme että kyllästyit ja epäilen ettet saanut yhtään kurssia läpi.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000001758&posting=22000000026945410

http://cloudynuage.spaces.live.com/

Hohohohoooo...

Lääkisblogeja
Cloudy
Lääkiksessä
Lääkisopiskelijan elämää
Maitohampaita
Morbus Fictus
Zephyr
papilla Vateri
Sairauskertomuksia
Tee se itse -elämä
Virran blogi

fysiologian tärkeyttä vieläkään lääkisopinnoissa?

pitää osata kirjoitti:

soveltaa.Pelkillä perslihaksillasi et oikiksessa mitään tee.Ulkoaluku ei auta tuon taivaallista siellä.Ei ihme että kyllästyit ja epäilen ettet saanut yhtään kurssia läpi.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000001758&posting=22000000026945410

Lue lisää

Eh, oikiksen kursseja saa kuka tahansa apinakin kirjatentittyä läpi jopa avoimen puolella. Helpompia kursseja tuskin löytyy mistään koko yliopistolla.

sisäistänyt kirjoitti:

fysiologian tärkeyttä vieläkään lääkisopinnoissa?

vimma voi olla väitellä ja todistella olevansa oikeassa lääkariksi opiskelevia ihmisiä vastaan? Kaikkien meidän on täytynyt läpäistä pääsykoe ja se on myös sinulle avoin. Vai onko tämä mielestäsi parempi tapa osoittaa että olet yksinkertaisesti vaan fiksumpi?

ihmeen kirjoitti:

vimma voi olla väitellä ja todistella olevansa oikeassa lääkariksi opiskelevia ihmisiä vastaan? Kaikkien meidän on täytynyt läpäistä pääsykoe ja se on myös sinulle avoin. Vai onko tämä mielestäsi parempi tapa osoittaa että olet yksinkertaisesti vaan fiksumpi?

Lue lisää

pääsykoe väylääkin että turhaan nosta itsesi ylemmäs muita.Tiedän kemian laborantin joka on nykyisin yliopistonlehtori, dosentti, FaT
Farmaseuttisen biologian osastolla HY:ssa.

Niin että ei se pääsykoe ja lukio ole se ainoa oikea ja arvostettu tapa.MInä pääsisin kemiaa opiskelemaan kun vain menisin koska olen myös kemian laborantti.Eikä ihan tyhjä ollut minunkaan lopputyöni genetiikan puolelta siinäkään tutkinnossa.

ilman tuota kirjoitti:

pääsykoe väylääkin että turhaan nosta itsesi ylemmäs muita.Tiedän kemian laborantin joka on nykyisin yliopistonlehtori, dosentti, FaT
Farmaseuttisen biologian osastolla HY:ssa.

Niin että ei se pääsykoe ja lukio ole se ainoa oikea ja arvostettu tapa.MInä pääsisin kemiaa opiskelemaan kun vain menisin koska olen myös kemian laborantti.Eikä ihan tyhjä ollut minunkaan lopputyöni genetiikan puolelta siinäkään tutkinnossa.

Lue lisää

koko pointti. Kaikella kirjoittelemisellasi on vain yksi päämäärä: todistaa että olet fiksu ja epäillä että muut tieten tahtoen yrittävät vetää mattoa jalkojesi alta. Se vetää keskustelut aina vähän asian viereen kun en itse ainakaan ole kykyjäsi sitä yhdessäkään kommentissani epäillyt.

ilman tuota kirjoitti:

pääsykoe väylääkin että turhaan nosta itsesi ylemmäs muita.Tiedän kemian laborantin joka on nykyisin yliopistonlehtori, dosentti, FaT
Farmaseuttisen biologian osastolla HY:ssa.

Niin että ei se pääsykoe ja lukio ole se ainoa oikea ja arvostettu tapa.MInä pääsisin kemiaa opiskelemaan kun vain menisin koska olen myös kemian laborantti.Eikä ihan tyhjä ollut minunkaan lopputyöni genetiikan puolelta siinäkään tutkinnossa.

Lue lisää

Perushoitajakin voi olla fiksu, siitä tästä ei ollut kyse.

Lääkäriksi sinusta ei olisi. Jos on, käy todistamassa se pääsykokeessa. Muussa tapauksessa säästä palstaamme sonnaltasi.

ilman tuota kirjoitti:

pääsykoe väylääkin että turhaan nosta itsesi ylemmäs muita.Tiedän kemian laborantin joka on nykyisin yliopistonlehtori, dosentti, FaT
Farmaseuttisen biologian osastolla HY:ssa.

Niin että ei se pääsykoe ja lukio ole se ainoa oikea ja arvostettu tapa.MInä pääsisin kemiaa opiskelemaan kun vain menisin koska olen myös kemian laborantti.Eikä ihan tyhjä ollut minunkaan lopputyöni genetiikan puolelta siinäkään tutkinnossa.

Lue lisää

kemiaa opiskelemaan niin mene ihmeessä vuodeksi ja sitten lääkiksen pääsykokeeseen yrittämään. Niin ne monet muutkin joutuu tekemään kun oikoteitä ei ole kenellekään.

oli itseasiassa kirjoitti:

koko pointti. Kaikella kirjoittelemisellasi on vain yksi päämäärä: todistaa että olet fiksu ja epäillä että muut tieten tahtoen yrittävät vetää mattoa jalkojesi alta. Se vetää keskustelut aina vähän asian viereen kun en itse ainakaan ole kykyjäsi sitä yhdessäkään kommentissani epäillyt.

Lue lisää

"Nuo avoimmen opinnot eivät todellakaan vastaa vaativudeltaan oikeita lääkisopintoja, että niiden perusteella et voi sanoa kyllä yhtään mitään vaikeudesta. "


Väitän edelleenkin että elimistö toimii samalla tavoin ja että fysiologia on täysin sama oppiainen niin sinulle kuin avoimessa opikelevalle.Se missä opintokokonaisuudessa opintojasi rämmitkään ei oikeuta ylpistelemään ja halveksumaan toisia saati toisenlaisia oppimuotoja.
Samat asiat molemmissa omaksutaan ja tällä väittämällä myös sanon että myös avoimen väylä on yksi vaihtoehto myös lääketieteellisessä opintojen alkuvaiheessa jolloin toimenkuvaan ei vielä kuulu suuremmin tuota käytäntöä.

No lapseni hakee Hesaan ensivuonna, minä keskityn oikikseen joten älä sure kukaan ei ole hienon lääkiksesi ja sinun varpaille astumassa.Saat pitää aivan vapaasti asenteesi muita kohtaan koska se on mielestäni aivan perseestä.Psykiatria sinusta ei ainakaan tule sosiaalisten taitojesi ansiosta.

sinulta... kirjoitti:

"Nuo avoimmen opinnot eivät todellakaan vastaa vaativudeltaan oikeita lääkisopintoja, että niiden perusteella et voi sanoa kyllä yhtään mitään vaikeudesta. "


Väitän edelleenkin että elimistö toimii samalla tavoin ja että fysiologia on täysin sama oppiainen niin sinulle kuin avoimessa opikelevalle.Se missä opintokokonaisuudessa opintojasi rämmitkään ei oikeuta ylpistelemään ja halveksumaan toisia saati toisenlaisia oppimuotoja.
Samat asiat molemmissa omaksutaan ja tällä väittämällä myös sanon että myös avoimen väylä on yksi vaihtoehto myös lääketieteellisessä opintojen alkuvaiheessa jolloin toimenkuvaan ei vielä kuulu suuremmin tuota käytäntöä.

No lapseni hakee Hesaan ensivuonna, minä keskityn oikikseen joten älä sure kukaan ei ole hienon lääkiksesi ja sinun varpaille astumassa.Saat pitää aivan vapaasti asenteesi muita kohtaan koska se on mielestäni aivan perseestä.Psykiatria sinusta ei ainakaan tule sosiaalisten taitojesi ansiosta.

Lue lisää

Eli myönnät, että lääkäriksi sinusta ei olisi. Kiitos, asia on loppuunkäsitelty.

sinulta... kirjoitti:

"Nuo avoimmen opinnot eivät todellakaan vastaa vaativudeltaan oikeita lääkisopintoja, että niiden perusteella et voi sanoa kyllä yhtään mitään vaikeudesta. "


Väitän edelleenkin että elimistö toimii samalla tavoin ja että fysiologia on täysin sama oppiainen niin sinulle kuin avoimessa opikelevalle.Se missä opintokokonaisuudessa opintojasi rämmitkään ei oikeuta ylpistelemään ja halveksumaan toisia saati toisenlaisia oppimuotoja.
Samat asiat molemmissa omaksutaan ja tällä väittämällä myös sanon että myös avoimen väylä on yksi vaihtoehto myös lääketieteellisessä opintojen alkuvaiheessa jolloin toimenkuvaan ei vielä kuulu suuremmin tuota käytäntöä.

No lapseni hakee Hesaan ensivuonna, minä keskityn oikikseen joten älä sure kukaan ei ole hienon lääkiksesi ja sinun varpaille astumassa.Saat pitää aivan vapaasti asenteesi muita kohtaan koska se on mielestäni aivan perseestä.Psykiatria sinusta ei ainakaan tule sosiaalisten taitojesi ansiosta.

Lue lisää

useampia kirjoittajia tuo ei ollut minun tekstiäni. Täällä on annettu hyviäkin perusteluja sille miksi avoimen yliopiston väylää ei voida käyttää lääketieteen opiskelijavalinnassa ja ne tuskin ovat henkilöityjä hyökkäyksiä sinua vastaan. Niihin asioihin et ole kommentoinut mitään.

Mistään reviirinpuolustuksesta tässä ei kyllä ole ollut kysymys kuin ehkä omalta taholtasi. Useampikin kirjoittaja on kehottanut hakemaan lääkikseen - pääsykokeen eteen joutuu kyllä tekemään paljon töitä mutta vaatimukset ovat kaikille samat.

selväksi kirjoitti:

Eli myönnät, että lääkäriksi sinusta ei olisi. Kiitos, asia on loppuunkäsitelty.

erittäin pätevä-kö?

No saathan elää mielikuvitusmaailmassasi...mitään en sanonut olisinko vai en totesin keskittyväni siihen mihin olen jo jonkin aikaa panostanut.

ihmeen kirjoitti:

vimma voi olla väitellä ja todistella olevansa oikeassa lääkariksi opiskelevia ihmisiä vastaan? Kaikkien meidän on täytynyt läpäistä pääsykoe ja se on myös sinulle avoin. Vai onko tämä mielestäsi parempi tapa osoittaa että olet yksinkertaisesti vaan fiksumpi?

Lue lisää

Sitä en ole missään vaiheessa ymmärtänyt, että jos aloittajan kyvyt ja tiedot ovat niin korkealla tasolla, eikö hän voisi lakata haikailemasta kaikenmaailman kiintiöiden perään ja yksinkertaisesti käydä suorittamassa se pääsykoe?

Jos hän todella osaa niin paljon asioita kuin väittää pitäisi pääsykokeen olla hänelle läpihuutojuttu ja pelkkä vitsi. Ja lääkispaikka irtoaisi. Ei hän mitään kiintiöitä tarvitse.

Koko kiintiöpuhe haiskahtaa siltä että heebo tajuaa sisimmässään että puhuu pehmoisia ja haikailee silti salaa lääkikseen mihin ei luule voivansa päästä ilman "erityiskiintiötä". Hakemaan vaan, eivät ne pääsykokeet ole mikään elitistinen juoni vaan tapa varmistaa että opinnot aloittavalla on vaadittavat perustiedot hanskassa. Ja ei, perustiedoiksi ei todellakaan riitä pelkkä fysiologia.

sinulta... kirjoitti:

"Nuo avoimmen opinnot eivät todellakaan vastaa vaativudeltaan oikeita lääkisopintoja, että niiden perusteella et voi sanoa kyllä yhtään mitään vaikeudesta. "


Väitän edelleenkin että elimistö toimii samalla tavoin ja että fysiologia on täysin sama oppiainen niin sinulle kuin avoimessa opikelevalle.Se missä opintokokonaisuudessa opintojasi rämmitkään ei oikeuta ylpistelemään ja halveksumaan toisia saati toisenlaisia oppimuotoja.
Samat asiat molemmissa omaksutaan ja tällä väittämällä myös sanon että myös avoimen väylä on yksi vaihtoehto myös lääketieteellisessä opintojen alkuvaiheessa jolloin toimenkuvaan ei vielä kuulu suuremmin tuota käytäntöä.

No lapseni hakee Hesaan ensivuonna, minä keskityn oikikseen joten älä sure kukaan ei ole hienon lääkiksesi ja sinun varpaille astumassa.Saat pitää aivan vapaasti asenteesi muita kohtaan koska se on mielestäni aivan perseestä.Psykiatria sinusta ei ainakaan tule sosiaalisten taitojesi ansiosta.

Lue lisää

Millä auktoriteetilla esität täällä lausuntoja siitä, mitä ja millä laajuudella lääkiksessä eri aineita opiskellaan, jos et opiskele kyseisessä opinahjossa tai opeta siellä?

Faktat ovat toki samat kaikkialla (ovathan fysiikan laitkin), mutta painotus ja tapa yhdistellä asioita toisiinsa eli näkökulma on eri. Ja monia asioita lääkärin työssä voi oppia vain seuraamalla ja itse harjoittelemalla; pelkkä faktatieto ei riitä vaan on opittava toiminta- ja päättelytapoja.

asiallinen_tuntija kirjoitti:

Sitä en ole missään vaiheessa ymmärtänyt, että jos aloittajan kyvyt ja tiedot ovat niin korkealla tasolla, eikö hän voisi lakata haikailemasta kaikenmaailman kiintiöiden perään ja yksinkertaisesti käydä suorittamassa se pääsykoe?

Jos hän todella osaa niin paljon asioita kuin väittää pitäisi pääsykokeen olla hänelle läpihuutojuttu ja pelkkä vitsi. Ja lääkispaikka irtoaisi. Ei hän mitään kiintiöitä tarvitse.

Koko kiintiöpuhe haiskahtaa siltä että heebo tajuaa sisimmässään että puhuu pehmoisia ja haikailee silti salaa lääkikseen mihin ei luule voivansa päästä ilman "erityiskiintiötä". Hakemaan vaan, eivät ne pääsykokeet ole mikään elitistinen juoni vaan tapa varmistaa että opinnot aloittavalla on vaadittavat perustiedot hanskassa. Ja ei, perustiedoiksi ei todellakaan riitä pelkkä fysiologia.

Lue lisää

Kuka on VÄITTÄNYT ja MITÄ?

Palaa takaisin alkulähteille.

Kyse on siitä ettei matemaattinen oppiminen voi olla kriteeri asioita voi oppia muutenkin toimivina funktioina ilman matemaattista tulkintaa.Saathan sinä vaikka runo proosankin väännettyä matematiikaksi.

Mikä helvetin KIINTIÖ? mISSÄ niin sanotaan?Tai väitetään?

Kyse on siitä miksi ei väylä voisi olla kelvollinen myös lääketieteessäkin.

On ihmisiä jotka omaksuvat asioita nopeasti ja intensiivisesti ilman pääsykoetta ja lääkiksen peruskursseja.

Kyllä helvetissä tämä heebo tajuaa fysiologian ja sen perusteella voi aika paljon päätellä ihmisruumiin toiminnoista ja sen erilaisista seurauksista.



Siinä yks asiantuntija salli mun nauraa.

En helvetissä halua enää sinne kun ikääkin jo on kohta 40 ja kaksi tutkintoa niin hyvin pulkassa hullu lopettaisi ja haaveilisi uraa tämän ikäisenä ja jättäisi jo menestyksekkäät opintonsa.

Sulta jäi sussu kuule lukematta että lapsi hakee ensi keväänä sinne Hesaan :D

hyypiö... kirjoitti:

Kuka on VÄITTÄNYT ja MITÄ?

Palaa takaisin alkulähteille.

Kyse on siitä ettei matemaattinen oppiminen voi olla kriteeri asioita voi oppia muutenkin toimivina funktioina ilman matemaattista tulkintaa.Saathan sinä vaikka runo proosankin väännettyä matematiikaksi.

Mikä helvetin KIINTIÖ? mISSÄ niin sanotaan?Tai väitetään?

Kyse on siitä miksi ei väylä voisi olla kelvollinen myös lääketieteessäkin.

On ihmisiä jotka omaksuvat asioita nopeasti ja intensiivisesti ilman pääsykoetta ja lääkiksen peruskursseja.

Kyllä helvetissä tämä heebo tajuaa fysiologian ja sen perusteella voi aika paljon päätellä ihmisruumiin toiminnoista ja sen erilaisista seurauksista.



Siinä yks asiantuntija salli mun nauraa.

En helvetissä halua enää sinne kun ikääkin jo on kohta 40 ja kaksi tutkintoa niin hyvin pulkassa hullu lopettaisi ja haaveilisi uraa tämän ikäisenä ja jättäisi jo menestyksekkäät opintonsa.

Sulta jäi sussu kuule lukematta että lapsi hakee ensi keväänä sinne Hesaan :D

Lue lisää

sivullisena tähän väliin.. kai nyt sen verran tajuat että jos vaadit erillisvalintaa lääketieteellisen tiedekuntaan, eli tätä mainostamaasi väylää, se on sama asia kuin kiintiö. Ellei sitten kaikkia opiskelijoita oteta tästä lähtien väylän kautta.

Toisien sanoen haluat siis omia vahvuuksiasi ja mieltymyksiäsi vastaavan, tarpeisiisi räätälöidyn sisäänpääsytien?

asiallinen_tuntija kirjoitti:

Millä auktoriteetilla esität täällä lausuntoja siitä, mitä ja millä laajuudella lääkiksessä eri aineita opiskellaan, jos et opiskele kyseisessä opinahjossa tai opeta siellä?

Faktat ovat toki samat kaikkialla (ovathan fysiikan laitkin), mutta painotus ja tapa yhdistellä asioita toisiinsa eli näkökulma on eri. Ja monia asioita lääkärin työssä voi oppia vain seuraamalla ja itse harjoittelemalla; pelkkä faktatieto ei riitä vaan on opittava toiminta- ja päättelytapoja.

Lue lisää

alkaako nyppimään kritiikki?

auktoriteetti kirjoitti:

alkaako nyppimään kritiikki?

itsepetoksen huippu että kutsut kommentejasi täällä "kriitikiksi".
Heh.

oli itseasiassa kirjoitti:

koko pointti. Kaikella kirjoittelemisellasi on vain yksi päämäärä: todistaa että olet fiksu ja epäillä että muut tieten tahtoen yrittävät vetää mattoa jalkojesi alta. Se vetää keskustelut aina vähän asian viereen kun en itse ainakaan ole kykyjäsi sitä yhdessäkään kommentissani epäillyt.

Lue lisää

Varmasti olet fiksu ja oppimiskykyinen ihminen, Aloittaja. Ei sitä kukaan ole epäillytkään.

Varmasti olet myös tarpeeksi fiksu läpäisemään lääkiksen pääsykokeen. Siksi tämä keskustelun onkin turha. Et sinä tarvitse erityistä väylää päästäksesi sisään, koska osaat jo niin paljon asioita. Hakemaan vaan!

hyypiö... kirjoitti:

Kuka on VÄITTÄNYT ja MITÄ?

Palaa takaisin alkulähteille.

Kyse on siitä ettei matemaattinen oppiminen voi olla kriteeri asioita voi oppia muutenkin toimivina funktioina ilman matemaattista tulkintaa.Saathan sinä vaikka runo proosankin väännettyä matematiikaksi.

Mikä helvetin KIINTIÖ? mISSÄ niin sanotaan?Tai väitetään?

Kyse on siitä miksi ei väylä voisi olla kelvollinen myös lääketieteessäkin.

On ihmisiä jotka omaksuvat asioita nopeasti ja intensiivisesti ilman pääsykoetta ja lääkiksen peruskursseja.

Kyllä helvetissä tämä heebo tajuaa fysiologian ja sen perusteella voi aika paljon päätellä ihmisruumiin toiminnoista ja sen erilaisista seurauksista.



Siinä yks asiantuntija salli mun nauraa.

En helvetissä halua enää sinne kun ikääkin jo on kohta 40 ja kaksi tutkintoa niin hyvin pulkassa hullu lopettaisi ja haaveilisi uraa tämän ikäisenä ja jättäisi jo menestyksekkäät opintonsa.

Sulta jäi sussu kuule lukematta että lapsi hakee ensi keväänä sinne Hesaan :D

Lue lisää

>En helvetissä halua enää sinne kun ikääkin jo on >kohta 40 ja kaksi tutkintoa niin hyvin pulkassa >hullu lopettaisi ja haaveilisi uraa tämän ikäisenä >ja jättäisi jo menestyksekkäät opintonsa.

Nyt ymmärrän vielä vähemmän miksi edes aloitit koko keskustelun.

Olet nähnyt monta kaltaistasi selittelijää joiden argumentit ovat tasoa "Ai lääkis, eihän sinne pääsy mitään vaikeaa ole, kyllä minäkin pääsisin tuosta vaan mutten ole hakenut kun en halua, oon mieluumin täällä kemialla/ammattikoulussa/kaupan kassalla".

Tyttäresi ei varmaankaan ole opiskellut yhtä paljon kuin sinä vaan on aivan tavallinen hakija. Mesotko siis hänen puolestaan koska kuvittelet että äitin tyllerölle pitäisi olla eri säännöt kuin muille?

En yleensä ole näin alentuvan tyly mutta viestiesi argumentaation taso alitti kaikki rimat niin reippaasti että kuohahti. Lisäksi olet itse ollut sangen ilkeä viesteissäsi haukkuen perusteetta niitä kanssakeskustelijoita jotka ovat oikeasti yrittäneet *keskustella* kanssasi. Siksi päätinkin nyt tämän kerran antaa samalla mitalla takaisin koska ainoa kieli jota tunnut ymmärtävän on huutaminen, inttäminen ja herjaaminen.

Katsopas vaikka täältä vähän alkeisapua:
http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html

hyypiö... kirjoitti:

Kuka on VÄITTÄNYT ja MITÄ?

Palaa takaisin alkulähteille.

Kyse on siitä ettei matemaattinen oppiminen voi olla kriteeri asioita voi oppia muutenkin toimivina funktioina ilman matemaattista tulkintaa.Saathan sinä vaikka runo proosankin väännettyä matematiikaksi.

Mikä helvetin KIINTIÖ? mISSÄ niin sanotaan?Tai väitetään?

Kyse on siitä miksi ei väylä voisi olla kelvollinen myös lääketieteessäkin.

On ihmisiä jotka omaksuvat asioita nopeasti ja intensiivisesti ilman pääsykoetta ja lääkiksen peruskursseja.

Kyllä helvetissä tämä heebo tajuaa fysiologian ja sen perusteella voi aika paljon päätellä ihmisruumiin toiminnoista ja sen erilaisista seurauksista.



Siinä yks asiantuntija salli mun nauraa.

En helvetissä halua enää sinne kun ikääkin jo on kohta 40 ja kaksi tutkintoa niin hyvin pulkassa hullu lopettaisi ja haaveilisi uraa tämän ikäisenä ja jättäisi jo menestyksekkäät opintonsa.

Sulta jäi sussu kuule lukematta että lapsi hakee ensi keväänä sinne Hesaan :D

Lue lisää

Olen vaihtanut siirron kautta tiedekuntaa eli en opiskele enää Helsingissä. Nykyään vaikutan täällä pohjoisempana.

asiallinen_tuntija kirjoitti:

Varmasti olet fiksu ja oppimiskykyinen ihminen, Aloittaja. Ei sitä kukaan ole epäillytkään.

Varmasti olet myös tarpeeksi fiksu läpäisemään lääkiksen pääsykokeen. Siksi tämä keskustelun onkin turha. Et sinä tarvitse erityistä väylää päästäksesi sisään, koska osaat jo niin paljon asioita. Hakemaan vaan!

Lue lisää

mahdollisuudesta ja sen toimimisesta.

Lapseni menee itse pääsykokeiden kautta ensi vuonna minä olen ollut aikoinaan yksissä pääsykokeissa kunnes tein lapseni ja hoidin niitä kotona.Nyt heidän kasvaessa opiskelen aivan toista alaa josta on jo puolet suoritettu.

vaan erilaisesta kirjoitti:

mahdollisuudesta ja sen toimimisesta.

Lapseni menee itse pääsykokeiden kautta ensi vuonna minä olen ollut aikoinaan yksissä pääsykokeissa kunnes tein lapseni ja hoidin niitä kotona.Nyt heidän kasvaessa opiskelen aivan toista alaa josta on jo puolet suoritettu.

Lue lisää

Lapsellasi ei ole mitään mahdollisuuksia päästä yliopistoon, lääkiksestä puhumattakaan.

Niin, lääkärithän tosiaan ovat tutkimuksissa selvästi älykkäin ihmisryhmä. Tämä fakta saa monet raivon partaalle. Mielenkiintoista kyllä kieltämättä, että peruslääkärit hakkaavat älykkyydessä muiden alojen professoritkin.

http://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx

Vastaus kysymykseesi on, että lääkärit kuuluvat Prometheus Societyyn tai muihin älykkäille ihmisille tarkoitettuihin järjestöihin. Mensaanhan pääsee 2% kaikista ihmisistä, eli mistään neroista ei todellakaan ole kyse. Prometheus Societyyn vaadittavan älykkyyden omaa vain 0,003%, ja yllätys yllätys, lääkäri on yleisin ammatti jäsenten kesken.

Kunnia heille kirjoitti:

Niin, lääkärithän tosiaan ovat tutkimuksissa selvästi älykkäin ihmisryhmä. Tämä fakta saa monet raivon partaalle. Mielenkiintoista kyllä kieltämättä, että peruslääkärit hakkaavat älykkyydessä muiden alojen professoritkin.

http://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx

Vastaus kysymykseesi on, että lääkärit kuuluvat Prometheus Societyyn tai muihin älykkäille ihmisille tarkoitettuihin järjestöihin. Mensaanhan pääsee 2% kaikista ihmisistä, eli mistään neroista ei todellakaan ole kyse. Prometheus Societyyn vaadittavan älykkyyden omaa vain 0,003%, ja yllätys yllätys, lääkäri on yleisin ammatti jäsenten kesken.

Lue lisää

testailevat itseään herkemmin kuin tavalliset normaalit ihmiset.

Kunnia heille kirjoitti:

Niin, lääkärithän tosiaan ovat tutkimuksissa selvästi älykkäin ihmisryhmä. Tämä fakta saa monet raivon partaalle. Mielenkiintoista kyllä kieltämättä, että peruslääkärit hakkaavat älykkyydessä muiden alojen professoritkin.

http://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx

Vastaus kysymykseesi on, että lääkärit kuuluvat Prometheus Societyyn tai muihin älykkäille ihmisille tarkoitettuihin järjestöihin. Mensaanhan pääsee 2% kaikista ihmisistä, eli mistään neroista ei todellakaan ole kyse. Prometheus Societyyn vaadittavan älykkyyden omaa vain 0,003%, ja yllätys yllätys, lääkäri on yleisin ammatti jäsenten kesken.

Lue lisää

sinä taidat olla yksi niistä jotka eivät ole läpäisseet testiä :D

on joukossa kirjoitti:

sinä taidat olla yksi niistä jotka eivät ole läpäisseet testiä :D

En ole lääkäri, eikä minusta siihen varmasti olisikaan. Eli en tosiaan testiä olisi läpäissyt. En vain ymmärrä mitä pahaa siinä on, että jotkut ovat älykkäitä. Mielestäni hienoa että älykkäät ihmiset käyttävät älyänsä muiden auttamiseen, sen sijaan että suunnittelisivat aseita tjm...

Kunnia heille kirjoitti:

Niin, lääkärithän tosiaan ovat tutkimuksissa selvästi älykkäin ihmisryhmä. Tämä fakta saa monet raivon partaalle. Mielenkiintoista kyllä kieltämättä, että peruslääkärit hakkaavat älykkyydessä muiden alojen professoritkin.

http://www.iqcomparisonsite.com/Occupations.aspx

Vastaus kysymykseesi on, että lääkärit kuuluvat Prometheus Societyyn tai muihin älykkäille ihmisille tarkoitettuihin järjestöihin. Mensaanhan pääsee 2% kaikista ihmisistä, eli mistään neroista ei todellakaan ole kyse. Prometheus Societyyn vaadittavan älykkyyden omaa vain 0,003%, ja yllätys yllätys, lääkäri on yleisin ammatti jäsenten kesken.

Lue lisää

Noh...tuossa societyssä älykkyyttä testataan sellaisilla kysymyksillä, joita lääketieteen alalla harrastetaan koko ajan...kokeen tekijät ovat itse lääkäreitä.

Toisekseen en ole väittänyt olevanio lääkäri.sanoin vain sen että samaa olen fysiologiassa opiskellut.Ei eri yliopistojen välillä tietääkseni ole erilaista fysiologiaa vaan ihmisen fysiologia ja toiminnot ovat jokaisessa yliopistossa ne samat.

Minullako minulla on takana kaksi ammattikoulu tutkintoa ja työelämää sekä puolet kandintutkinnosta suoritettuna ja puolet englanninkielisestä maisterin tutkinnosta suoritettuna eri tiedekuntiin :D vajaan kolmen vuoden aikana yh-jana.

Vieläkö oli jotain muuta kysyttävää?Udeltavaa?Niin olen nainen jos et jo aiemmin huomannut.Omat lapset ovat kohta aikuisia ja tein esim. psykan appron kun toinen lapsistani oli vasta vuoden vanha yh-jana edelleenkin ilman suvun tai yhteiskunnan apua.Vieläkö muuta.....?

jos yhtään lohduttaa. kirjoitti:

Toisekseen en ole väittänyt olevanio lääkäri.sanoin vain sen että samaa olen fysiologiassa opiskellut.Ei eri yliopistojen välillä tietääkseni ole erilaista fysiologiaa vaan ihmisen fysiologia ja toiminnot ovat jokaisessa yliopistossa ne samat.

Minullako minulla on takana kaksi ammattikoulu tutkintoa ja työelämää sekä puolet kandintutkinnosta suoritettuna ja puolet englanninkielisestä maisterin tutkinnosta suoritettuna eri tiedekuntiin :D vajaan kolmen vuoden aikana yh-jana.

Vieläkö oli jotain muuta kysyttävää?Udeltavaa?Niin olen nainen jos et jo aiemmin huomannut.Omat lapset ovat kohta aikuisia ja tein esim. psykan appron kun toinen lapsistani oli vasta vuoden vanha yh-jana edelleenkin ilman suvun tai yhteiskunnan apua.Vieläkö muuta.....?

Lue lisää

Tässä vielä esimerkkejä lääkärin työssä tarvittavista taidoista joita ei voi opetella kirjoista vaan joihin vaaditaan lääkiksessä järjestettävää kisällioppimista:

- haavan ompelu
- intubointi
- synnytyksen hoitaminen
- tipan laitto
- parasenteesin tekeminen

Kirjatieto antaa valmiuksia, mutta itse kädentaidon oppii vain HARJOITTELEMALLA, ei suorittamalla avoimessa kursseja tai pänttäämällä kotisohvalla fysiologian kirjaa.

jos yhtään lohduttaa. kirjoitti:

Toisekseen en ole väittänyt olevanio lääkäri.sanoin vain sen että samaa olen fysiologiassa opiskellut.Ei eri yliopistojen välillä tietääkseni ole erilaista fysiologiaa vaan ihmisen fysiologia ja toiminnot ovat jokaisessa yliopistossa ne samat.

Minullako minulla on takana kaksi ammattikoulu tutkintoa ja työelämää sekä puolet kandintutkinnosta suoritettuna ja puolet englanninkielisestä maisterin tutkinnosta suoritettuna eri tiedekuntiin :D vajaan kolmen vuoden aikana yh-jana.

Vieläkö oli jotain muuta kysyttävää?Udeltavaa?Niin olen nainen jos et jo aiemmin huomannut.Omat lapset ovat kohta aikuisia ja tein esim. psykan appron kun toinen lapsistani oli vasta vuoden vanha yh-jana edelleenkin ilman suvun tai yhteiskunnan apua.Vieläkö muuta.....?

Lue lisää

asiallinen_tuntija kirjoitti:

Tässä vielä esimerkkejä lääkärin työssä tarvittavista taidoista joita ei voi opetella kirjoista vaan joihin vaaditaan lääkiksessä järjestettävää kisällioppimista:

- haavan ompelu
- intubointi
- synnytyksen hoitaminen
- tipan laitto
- parasenteesin tekeminen

Kirjatieto antaa valmiuksia, mutta itse kädentaidon oppii vain HARJOITTELEMALLA, ei suorittamalla avoimessa kursseja tai pänttäämällä kotisohvalla fysiologian kirjaa.

Lue lisää

ensin kirjasta enennkuin menet harjoittelemaan.Eikö totta?

Johan totesin että kirjallisuuden voi aivan hyvin tenttiä ja toimenpiteistä voi todellakin lukea ja pitääkin ennen harjoittelua.Harva ennen kandia on töissä kentällä ja sitäpaitsi harjoittelu voi olla eriksen sitten kun on sisällä.Joten mikä on niin vaikeaa käsittää tai hyväksyä etteikö lääkikseen olisi väylä mahdollinen.

Toisekseen minkäs minä sille voin jos suku kysyy ensin minulta ja lekuri on ollut kanssani samaa mieltä?Minä ajan ne aina niiden laillistettujen arvaajien pariin.

vaivasi? kirjoitti:

yh-ja=yksinhuoltaja taitaa olla ihan virallinen lyhenne epikriiseissäkin.

Lasta vaivasi kolmen päivän ajan rota-virus ja nestehukan eli kuivumisen toteamiseen olisi riittänyt yksinkertainen vatsapoimun nosto,päälakiaukileen tarkastaminen ja veri/pissakokeet(mikäli mitään pissaa enää tulikaan) kuin se että lapsi huusi"virkeänä" kipuaan juuri silloin kun olimme tämän tupelon vastaanotolla joista viimeisimmillä käynneillä ei edes vaivautunut katsomaan lasta..

Lopputilanne se että iv-nä nesteet ja rauhoittava/kipulääkitys.Lisäksi lapsella oli reilun kilon painonpudotus korkea lämpö ja elektrolyyttien liiallinen pitoisuus hyvän nesteytyksen ansiosta veressä.Tiedäthän mitä siitä seuraa kaikenlaista jänskää...kuten happoemästasapainon muutokset,josta taas elimelliset oireet ym.ym.

Haluatko vielä yksityiskohtaisemman fysio/anatomisen erittelyn ja diagnoosin mitä reaktioita ja fysiologisia muutoksia elimistössä tuolla hetkellä mahtoikaan tapahtua?

kysymys...? kirjoitti:

yh-ja=yksinhuoltaja taitaa olla ihan virallinen lyhenne epikriiseissäkin.

Lasta vaivasi kolmen päivän ajan rota-virus ja nestehukan eli kuivumisen toteamiseen olisi riittänyt yksinkertainen vatsapoimun nosto,päälakiaukileen tarkastaminen ja veri/pissakokeet(mikäli mitään pissaa enää tulikaan) kuin se että lapsi huusi"virkeänä" kipuaan juuri silloin kun olimme tämän tupelon vastaanotolla joista viimeisimmillä käynneillä ei edes vaivautunut katsomaan lasta..

Lopputilanne se että iv-nä nesteet ja rauhoittava/kipulääkitys.Lisäksi lapsella oli reilun kilon painonpudotus korkea lämpö ja elektrolyyttien liiallinen pitoisuus hyvän nesteytyksen ansiosta veressä.Tiedäthän mitä siitä seuraa kaikenlaista jänskää...kuten happoemästasapainon muutokset,josta taas elimelliset oireet ym.ym.

Haluatko vielä yksityiskohtaisemman fysio/anatomisen erittelyn ja diagnoosin mitä reaktioita ja fysiologisia muutoksia elimistössä tuolla hetkellä mahtoikaan tapahtua?

Lue lisää

mutta yh-jana on yksinhuoltajajana, eiks niin?

Saiskos näytteen myös siitä englannista? xD

lyhenne, kirjoitti:

mutta yh-jana on yksinhuoltajajana, eiks niin?

Saiskos näytteen myös siitä englannista? xD

Hyppäätkö kaivoon jos muut käskee?

I dont think so.So why would I?

kysymys...? kirjoitti:

yh-ja=yksinhuoltaja taitaa olla ihan virallinen lyhenne epikriiseissäkin.

Lasta vaivasi kolmen päivän ajan rota-virus ja nestehukan eli kuivumisen toteamiseen olisi riittänyt yksinkertainen vatsapoimun nosto,päälakiaukileen tarkastaminen ja veri/pissakokeet(mikäli mitään pissaa enää tulikaan) kuin se että lapsi huusi"virkeänä" kipuaan juuri silloin kun olimme tämän tupelon vastaanotolla joista viimeisimmillä käynneillä ei edes vaivautunut katsomaan lasta..

Lopputilanne se että iv-nä nesteet ja rauhoittava/kipulääkitys.Lisäksi lapsella oli reilun kilon painonpudotus korkea lämpö ja elektrolyyttien liiallinen pitoisuus hyvän nesteytyksen ansiosta veressä.Tiedäthän mitä siitä seuraa kaikenlaista jänskää...kuten happoemästasapainon muutokset,josta taas elimelliset oireet ym.ym.

Haluatko vielä yksityiskohtaisemman fysio/anatomisen erittelyn ja diagnoosin mitä reaktioita ja fysiologisia muutoksia elimistössä tuolla hetkellä mahtoikaan tapahtua?

Lue lisää

Lasten sairauksille on ihan oma palstansa.

Pätemiseksi meni taas.

kysymys...? kirjoitti:

yh-ja=yksinhuoltaja taitaa olla ihan virallinen lyhenne epikriiseissäkin.

Lasta vaivasi kolmen päivän ajan rota-virus ja nestehukan eli kuivumisen toteamiseen olisi riittänyt yksinkertainen vatsapoimun nosto,päälakiaukileen tarkastaminen ja veri/pissakokeet(mikäli mitään pissaa enää tulikaan) kuin se että lapsi huusi"virkeänä" kipuaan juuri silloin kun olimme tämän tupelon vastaanotolla joista viimeisimmillä käynneillä ei edes vaivautunut katsomaan lasta..

Lopputilanne se että iv-nä nesteet ja rauhoittava/kipulääkitys.Lisäksi lapsella oli reilun kilon painonpudotus korkea lämpö ja elektrolyyttien liiallinen pitoisuus hyvän nesteytyksen ansiosta veressä.Tiedäthän mitä siitä seuraa kaikenlaista jänskää...kuten happoemästasapainon muutokset,josta taas elimelliset oireet ym.ym.

Haluatko vielä yksityiskohtaisemman fysio/anatomisen erittelyn ja diagnoosin mitä reaktioita ja fysiologisia muutoksia elimistössä tuolla hetkellä mahtoikaan tapahtua?

Lue lisää

>Lisäksi lapsella oli reilun kilon painonpudotus >korkea lämpö ja elektrolyyttien liiallinen >pitoisuus hyvän nesteytyksen ansiosta veressä.

Korkea lämpö johtui todennäköisimmin elimistön immuunireaktiosta virusta vastaan.

Liika nesteytys laimentaa verta (toki riippuen siitä mitä nestettä on annettu, esim. perusliuos-K:ssa on kaliumia kun taas keittiksessä sitä ei ole) joten elektrolyyttienkin määrä usein laskee. Toisaalta dehydraatio aiheuttaa relatiivisen hypernatremian johon varmaankin yritit epätoivoisesti viitata?

Jos nesteytys on hyvä ei paino putoa, päinvastoin. Eikö fysiologiaa opiskelleen ihmisen pitäisi ymmärtää edes se, että jos juot litran vettä tulee painoosi kilo lisää?

asiallinen_tuntija kirjoitti:

>Lisäksi lapsella oli reilun kilon painonpudotus >korkea lämpö ja elektrolyyttien liiallinen >pitoisuus hyvän nesteytyksen ansiosta veressä.

Korkea lämpö johtui todennäköisimmin elimistön immuunireaktiosta virusta vastaan.

Liika nesteytys laimentaa verta (toki riippuen siitä mitä nestettä on annettu, esim. perusliuos-K:ssa on kaliumia kun taas keittiksessä sitä ei ole) joten elektrolyyttienkin määrä usein laskee. Toisaalta dehydraatio aiheuttaa relatiivisen hypernatremian johon varmaankin yritit epätoivoisesti viitata?

Jos nesteytys on hyvä ei paino putoa, päinvastoin. Eikö fysiologiaa opiskelleen ihmisen pitäisi ymmärtää edes se, että jos juot litran vettä tulee painoosi kilo lisää?

Lue lisää

Tässä sinulle maallikolta pieni oppitunti ota tai jätä :D
Yliopisto ihmisenä varmastikin osaat vieraita kieliä.Jos haluat voidaan yhdessä konsultoida palestiinalaista ystävääni joka on sisätautilääkäri/kardiologi Chicagossa.Tässä laitoin sinulle pari linkkiä, toivottavasti niistä on iloa opiskellessa :D

Tosin minulla ei ole hiviä joten erilaisia johtopäätöksiä/letkautuksia joita tulee toisilta palstoilta roikkujilta perään.Pahoittelen.Onnea opinnoille toivottavasti pääsen oman lapseni lääketieteen opintoja seuraamaan syksyllä -08.

Rotavirusripuli on siitä inhottava kuten monet muutkin ripulit että se tuhoaa suoliston nukkaa ja normaali nesteen ja ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy ja näin ollen elimistö ei kykene toimimaan normaalisti vaikka nesteytyksestä huolehdittaisiin riittävästi.

Tässä tapauksessa arvelen että nesteytys on ollut riittävä ja annettu Osmosal novum-liuos on ollut riittävä korvaamaan elektrolyyttien saannin 3 vrk-aikana.
Oleellinen suolen toiminnan häiriö suolen mobiliteetin vilkastuminen taasen on aiheuttanut nesteen liiallisen poistumisen elimistöstä ripulina ja tässä tapauksessa ripulin loppuvaiheessa jossa neste esim. ruusunmarjasoseesta laimennettu mehu/nektari on tullut ulos 3 minuutin viiveellä samanvärisenä osoittaa suolen toiminnan häiriintyneen suolinukan vaurioitumisen seurauksena oleellisesti ja todistaa ettei neste ole voinut tuossa ajassa normaalisti suolesta imeytyä elimistöön.
Oleellista virustaudeissa on lämmön raju nousu korkeallekkin.Samoin nestehukasta johtuva lämmönnousu on mahdollista.

Oheisista linkeistä käy seurannaisoireita alkuperäisestä oireistosta johtuen, lukaise ne nestehukalla saattaapi olla eri elimiin ja niiden toimintaa oleellisia ja radikaaleja muutoksia.
6-12kk vauvaikäiselle 1kg painonpudotus niinkin nopeasti kuin 3 vrk sisällä on aika radikaalia ja huomattavaa.Lääketieteellisesti ottaen huomioon lapsen tilan ja oireet on ollut vakava
tilanne kyseessä.Jos lääketieteenlisensiaatti ei ole pienen lapsen perustutkimuksessa saman päivän aikana useampaa kertaan huolehtinut ripuloivan lapsen painon mittauksesta joka on perusasia, on kyseessä aikamoisen nolo tyriminen lukuunottamatta muita perustutkimuksia varsinkin kun kyseessä on imeväisikäinen.

http://www.uku.fi/anatomia/histoweb/munuainen.htm

http://ffp.uku.fi/intro/kuumhiko.htm


http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00097&p_haku=Veren suolapitoisuuksien muutoksia

OSMOSAL®-liuosta voidaan käyttää koko ripulin ajan, mutta OSMOSAL®-hoitoa ei
yleensä tarvitse jatkaa yli 3–4 vuorokautta. Hoidon aikana on seurattava
potilaan painoa ja kliinisiä kuivumisen merkkejä, sillä eräissä tapauksissa
OSMOSAL®-hoito ei riitä estämään ripulitaudin aiheuttamaa nestehukkaa tai
korvaamaan sitä.
OSMOSAL®-liuos on oraalinen rehydraatioliuos (ORS), joka korvaa tavanomaisen
ripulitaudin yhteydessä menetetyn veden, natriumin ja kaliumin.
OSMOSAL®-liuoksen sisältämä glukoosi edistää veden ja natriumin imeytymistä
suolistosta, ja sen sisältämä sitraatti korjaa elimistön asidoosia paremmin
kuin rehydraatioliuoksissa aiemmin käytetty bikarbonaatti.



http://en.wikipedia.org/wiki/Hypernatremia


http://en.wikipedia.org/wiki/Dehydration

http://en.wikipedia.org/wiki/Cerebral_edema


http://www.emedicine.com/emerg/topic263.htm
Hypernatremia
Author: Steven L Stephanides, MD, Associate Professor, Department of Emergency Medicine, University of California at Irvine School of Medicine; Consulting Staff, Department of Emergency Medicine, Eisenhower Medical Center


http://www.virtual-anaesthesia-textbook.com/vat/acidbase.html

http://216.239.59.104/search?q=cache:NViVNzfJQvIJ:www.ucsfhealth.org/childrens/health_professionals/manuals/18_FluidsLytes.pdf electrolytes&hl=fi&ct=clnk&cd=32


http://aids.about.com/od/newlydiagnosed/qt/lytes.htm

Fysiologia B-vaihtoehto 15ov (1995)

Approbatur arvosanan tavoitteena on antaa yleiskuva erilaisista vaihtoehtolääkinnän muodoista ja johdattaa niiden arviointiin.Lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelija eri terapia vaihtoehtojen luonteeseen, sisältöön ja vaikutusmekanismeihin sekä käytännön terveyden ylläpitämisessä ja erilaisten sairauksien ja vaivojen hoidossa.B-vaihtoehto on käytännöllispainotteinen, jossa fysiologiaan perehdytään terveydenhoidollisin sovellutuksin.

Opettajina FK Marin, LL Hedman, FT Lindström-Seppä,YTT Vaskilampi,FK Räsänen,FT Toivanen, Dos.Airaksinen, THM Kansanen, FM Junttila ja Dos. Pekkarinen.

Ihmeellinen ihminen(elimistö ja sen toiminta)4 ov

Vaihtoehtolääkkinnän etiikka, luonne ja vaikutusmekanismit 2ov

Johdatus yhteiskuntatieteiden metodologiaan 1 ov

Terveyden sosiaaliantropologia 3ov

Rentoutus ja stressin hallinta 1ov

Ärsytyshoidot erityisesti akupunktuuri 1ov

Hieronta ja manipulaatiot 1 ov

Ravinto ja luonnonlääkkeet 1ov

Fysikaaliset ympäristötekijät 1 ov

Liikuntalääketieteen perusteet 1 ov

kommentaattorit kirjoitti:

Fysiologia B-vaihtoehto 15ov (1995)

Approbatur arvosanan tavoitteena on antaa yleiskuva erilaisista vaihtoehtolääkinnän muodoista ja johdattaa niiden arviointiin.Lisäksi tavoitteena on perehdyttää opiskelija eri terapia vaihtoehtojen luonteeseen, sisältöön ja vaikutusmekanismeihin sekä käytännön terveyden ylläpitämisessä ja erilaisten sairauksien ja vaivojen hoidossa.B-vaihtoehto on käytännöllispainotteinen, jossa fysiologiaan perehdytään terveydenhoidollisin sovellutuksin.

Opettajina FK Marin, LL Hedman, FT Lindström-Seppä,YTT Vaskilampi,FK Räsänen,FT Toivanen, Dos.Airaksinen, THM Kansanen, FM Junttila ja Dos. Pekkarinen.

Ihmeellinen ihminen(elimistö ja sen toiminta)4 ov

Vaihtoehtolääkkinnän etiikka, luonne ja vaikutusmekanismit 2ov

Johdatus yhteiskuntatieteiden metodologiaan 1 ov

Terveyden sosiaaliantropologia 3ov

Rentoutus ja stressin hallinta 1ov

Ärsytyshoidot erityisesti akupunktuuri 1ov

Hieronta ja manipulaatiot 1 ov

Ravinto ja luonnonlääkkeet 1ov

Fysikaaliset ympäristötekijät 1 ov

Liikuntalääketieteen perusteet 1 ov

Lue lisää

Jos kyseessä on tämä kuvailemasi linja, on aloittaja opiskellut paljon *vähemmän* fysiologiaa kuin lääkiksen suorittanut. Eihän tuossa ole sitä kuin tuo ensimmäinen kurssi 4ov johon sisältyy vielä anatomiakin, eli jos vertaa siihen noin 10-20 ov:n fysiologiaa jota lääkisläiset joutuvat päähänsä paukuttamaan on aloittaja loputtoman heikoilla mesomisessaan.

just..just..

Onko besser-wisser kaljamerkki?

Vastaanotoilla näkee erittäin harvoin sellaista lääkäriä joka "välittäisi" oikeasti kuunnella potilasta ja ottaisi potilaitaan huomioon tai heidän toiveitansa.

Provoilevaksi eri nikkiseksi olet mielestäsi erittäin hyvä.Elämäänsä turhautunut palstanpäivystäjä toteuttaa skitsofreenisia mielihalujaan ja elämäntapojaan keskustellen mukamas eri henkilöinä.

tekaritohtori kirjoitti:

just..just..

Onko besser-wisser kaljamerkki?

Vastaanotoilla näkee erittäin harvoin sellaista lääkäriä joka "välittäisi" oikeasti kuunnella potilasta ja ottaisi potilaitaan huomioon tai heidän toiveitansa.

Provoilevaksi eri nikkiseksi olet mielestäsi erittäin hyvä.Elämäänsä turhautunut palstanpäivystäjä toteuttaa skitsofreenisia mielihalujaan ja elämäntapojaan keskustellen mukamas eri henkilöinä.

Lue lisää

aina muissa. Elämähän olisi piinallista muuten. Sitä paitsi tämähän on ihan piece of cake.Järkeilysi kun on niin peräänantamatonta että olisi suorastaan ihme jos se aikaansaisi "monomania kohtauksen" muissa kuin tässä legendaarisessa luuserissa, aina vähemmyydentuntoon valmiissa heittosäkissä.

...myöskin provoksi.

Jos kirjoittaja kuitenkin on tosissaan, rohkaisen todella hakemaan lääkikseen. Kerran älliä ja tietoa löytyy noin kovasti, ei luulisi olevan juttu eikä mikään läpäistä yhtä pientä pääsykoetta.

uskoa että vika on kirjoitti:

aina muissa. Elämähän olisi piinallista muuten. Sitä paitsi tämähän on ihan piece of cake.Järkeilysi kun on niin peräänantamatonta että olisi suorastaan ihme jos se aikaansaisi "monomania kohtauksen" muissa kuin tässä legendaarisessa luuserissa, aina vähemmyydentuntoon valmiissa heittosäkissä.

Lue lisää

että te ette ole niitä tyhmiä kun on pääsykoekin takana.Mutta kuten argumenteissa käy ilmi teillä on asennevamma.

Sen pidemmittä puheitta jätän keskustelun nyt niin ette tekään akateemikot häpäise itseänne tuon pahemmin :)

uskoa että vika on kirjoitti:

aina muissa. Elämähän olisi piinallista muuten. Sitä paitsi tämähän on ihan piece of cake.Järkeilysi kun on niin peräänantamatonta että olisi suorastaan ihme jos se aikaansaisi "monomania kohtauksen" muissa kuin tässä legendaarisessa luuserissa, aina vähemmyydentuntoon valmiissa heittosäkissä.

Lue lisää

eikä se vielä tee kenestäkään hullua että pitää toisia haukkua mielipiteenvuoksi.Sellaista tekee vain sellainen jolla on huono itsetunto.

Luulisi lääkisläisillä olevan parempi itsetunto?Tuntevatkohan he asemansa uhatuksi tässä keskustelussa?

Kuittailla voi kevyesti pääsykokeisiin menolla mutta kyse onkin perimmäisestä ajatuksesta voiko avoimen kautta päästä lääketieteelliseen ja järkeviä argumentteja kuten miksi se ei olisi mahdollista palstan viestiketjussa ei ole tullut ilmi.Ainoa mitä täällä on tullut vastaan on pelkkiä asenteellisia ja tunteellis sävytteisiä aivopieruja.

Ei siis mitään konkreettista ja pätevää syytä tai mahdottomuutta teknisesti eikä opintokokonaisuuksien toteuttamisen yms.kannalta.

Seuraavana esimerkki opinnoista joista aika pitkälti pystyy suorittamaan reilun osan ihan kirjatentteinä koska avoimen opiskelijathan osallistuvat luennoille ja lähiopetukseen aivan kuten muutkin vakinaiset opiskelijat.Erona on toinen on avoimessa ilman pääsykoetta ja toinen pääsykokeen kautta.Varsinainen opiskelija maksaa jopa enemmän lukukausimaksuja kuin työtön(-50% alennusta maksuista)ja saa vielä avoimessa määrätä oman tahtinsa.

Kertokaa mitä näistä ensimmäisen vuosien lääketieteen lisensiaatin opinnoista ei voi suorittaa ilman pääsykoetta avoimen kautta?Olen perin utelias tietämään miksi se ei olisi opillisesti mahdollista?

http://www.cs.helsinki.fi/u/smvahaah/bibulus/opiskelu.html

L1, ensimmäinen vuosi
Johdanto lääketieteen opintoihin, 3 ov

Molekyyli- ja solubiologian sekä farmakologian perusteet, 5 ov

Solubiologia ja peruskudokset, 4,4 ov

Solusta elimistöksi, 2 ov

Aineenvaihdunta ja sen säätely, 5 ov

Molekyylibiologia, 4 ov

Tuki- ja liikuntaelimistö, 7 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov
L2
Neurobiologia, 9,4 ov

Sydän, verenkierto ja munuaiset, 5,5 ov

Hengityselimistö, 3,3 ov

Ruuansulatus ja ravitsemus, 5,0 ov

Endokrinologia ja urogenitaalit, 4,0 ov

Ympäristö, elimistön suojaus ja puolustus, 3,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov

Prekliinisen vaiheen kuulustelu, 2,0 ov
L3
Lääketieteellinen mikrobiologia/ bakteriologia ja immunologia, 4 ov

Lääketieteellinen mikrobiologia/virologia, 1,8 ov

Lääketieteellinen genetiikka, 2,0 ov

Patologia, 6,2 ov

Väestön terveys, 2,1 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 2 ov
L3 L4
Perusterveydenhuollon johdantokurssi (suomenkielinen linja), 1,0 ov

Introduktion till primärhälsovården (svenska linjen), 1,5 ov

Propedeutiikka, 7 ov

Rintakipu ja hengenahdistus, 10 ov

Kalpea potilas, 3 ov

Endokrinologia: suolat, sokerit ja rasvat, 3,0 ov

Fysiatria, integroitu

Avaus tilastotieteellisten tulosten tulkintaan, 0,6 ov

Vatsan alueen ongelmat, 9,8 ov

Raajat ja selkä, 9,8 ov

Neurologia ja neurokirurgia, 5,3 ov

Kliininen farmakologia, integroitu

Kliinisen palvelun blokki, 5,0 ov

Radiologia, integroitu

Onkologia, 2,2 ov

Anestesiologia, 2,2 ov

Silmätaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, integroitu

Elinpatologian integroitu opetus

Vakuutuslääketiede, 0,4 ov

Kasvaminen lääkäriksi opinnot (L4), 0,8 ov
L5
Synnytys- ja naistentautioppi, 9,0 ov

Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet, 8,1 ov

Lastenkirurgia, integroitu

Lastenneurologia, integroitu

Lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria, 1,6 ov

Psykiatria, 6 ov

Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi, 5,1 ov

Iho- ja sukupuolitaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 1,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 0,3 ov

Yleislääketiede (suomenkielinen linja), 4,0 ov

Allmänmedicin (svenska linjen), 3,5 ov
L6
Elintavat ja terveyden edistäminen, 0,7 ov

Työterveyshuolto 1,0 ov

Epidemiologia ja biostatistiikka tai Lääkäri terveydenhuollossa tai Väestön terveys lääkärin työkenttänä, 4,0 ov

Ihotautien- ja allergologian integroitu opetus, 1,0 ov

Oikeuslääketiede, 2,2 ov

Geriatria, 1,1 ov

Radiologia, 1,0 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 2,8 ov

Sisätautien kertauskurssi, 1,0 ov

Päihdelääketiede, 1,2 ov

Kliininen farmakologia, 1,8 ov

Kasvaminen lääkäriksi, 0,6 ov

OSCE-tentti, 0,5 ov

Kliinisen vaiheen loppukuulustelu, 2,0 ov


Muut opinnot, eli lisäksi...
...pitää vielä suorittaa amanuenssipalvelua 24 ov (kuusi kuukautta), kieliopinnot 3 ov, syventävät opinnot 10 ov ja valinnaiset opinnot 10 ov. Näiden suoritusaika vaihtelee ihan opiskelijoittain

Sunnaw kirjoitti:

...myöskin provoksi.

Jos kirjoittaja kuitenkin on tosissaan, rohkaisen todella hakemaan lääkikseen. Kerran älliä ja tietoa löytyy noin kovasti, ei luulisi olevan juttu eikä mikään läpäistä yhtä pientä pääsykoetta.

Lue lisää

ja muutosmieliset tai jopa edistykselliset ihmiset kun pelottaa se että oma arvostus kärsii.

Ihan vain siksi että ajattelevat toisin tai tuovat toisenlaisia jopa käyttökelpoisia ajatuksia ilmi.Sellaisethan on niitä toisen ja kolmannen luokan ihmisiä, tyhmiä, saamattomia, ym.ym.

Siinä nähdään sivistyneitä lukiolaismedisiinareita.

toisinajattelijat kirjoitti:

ja muutosmieliset tai jopa edistykselliset ihmiset kun pelottaa se että oma arvostus kärsii.

Ihan vain siksi että ajattelevat toisin tai tuovat toisenlaisia jopa käyttökelpoisia ajatuksia ilmi.Sellaisethan on niitä toisen ja kolmannen luokan ihmisiä, tyhmiä, saamattomia, ym.ym.

Siinä nähdään sivistyneitä lukiolaismedisiinareita.

Lue lisää

näistä asioista.Lääketieteellisen tiedekuntien päättävät tahot ovat ja tulevat aina olemaan sitä mieltä että lääkikseesn ei KOSKAAN tulisi ottaa oppilaita avoimen väylän kautta.Näin ei todennäköisesti Suomessa KOSKAAn tulekaan tapahtumaan.Lääkisporukka on niiin toistensa puolia pitävää ja sisäänpäin lämpiävää porukkaa(yhden opiskelijan suusta kuultua)ettei siinä teidän mielipiteet paljon paina.ja arvatkaa mitä....olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä,vaikka itsekin olen pääsykokeisiin menossa...

keskustella täällä kirjoitti:

näistä asioista.Lääketieteellisen tiedekuntien päättävät tahot ovat ja tulevat aina olemaan sitä mieltä että lääkikseesn ei KOSKAAN tulisi ottaa oppilaita avoimen väylän kautta.Näin ei todennäköisesti Suomessa KOSKAAn tulekaan tapahtumaan.Lääkisporukka on niiin toistensa puolia pitävää ja sisäänpäin lämpiävää porukkaa(yhden opiskelijan suusta kuultua)ettei siinä teidän mielipiteet paljon paina.ja arvatkaa mitä....olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä,vaikka itsekin olen pääsykokeisiin menossa...

Lue lisää

ja ylläpito parhaillaan selvittää osoitetta...

hyvästi lääkikseen pääsy... :D

tiedekuntiin kirjoitti:

ja ylläpito parhaillaan selvittää osoitetta...

hyvästi lääkikseen pääsy... :D

näistä asioista.Lääketieteellisen tiedekuntien päättävät tahot ovat ja tulevat aina olemaan sitä mieltä että lääkikseesn ei KOSKAAN tulisi ottaa oppilaita avoimen väylän kautta.Näin ei todennäköisesti Suomessa KOSKAAn tulekaan tapahtumaan.Lääkisporukka on niiin toistensa puolia pitävää ja sisäänpäin lämpiävää porukkaa(yhden opiskelijan suusta kuultua)ettei siinä teidän mielipiteet paljon paina.ja arvatkaa mitä....olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä,vaikka itsekin olen pääsykokeisiin menossa...

Hmmm.oletkohan nyt ymmärtänyt viestin jotenkin väärin....Kirjoittajahan ilmoitti olevansa "lääkisporukan"kanssa täysin samaa mieltä asiasta.Ja ilman omaa tietoaan(kuullut opiskelijalta)kertoi kuulleensa että ovat sisäänpäin lämpiävää porukkaa..Ja kai sitä oman mielipiteensä voi ilmaista.Ja mistä tiedät onko kirjoittaja oikeasti pyrkimässä lääkikseen?Täällähän voi kuka tahansa kijoittaa mitä tahansa...höpö,höpö sinun kanssasi...:)

sananvapaus kirjoitti:

eikä se vielä tee kenestäkään hullua että pitää toisia haukkua mielipiteenvuoksi.Sellaista tekee vain sellainen jolla on huono itsetunto.

Luulisi lääkisläisillä olevan parempi itsetunto?Tuntevatkohan he asemansa uhatuksi tässä keskustelussa?

Kuittailla voi kevyesti pääsykokeisiin menolla mutta kyse onkin perimmäisestä ajatuksesta voiko avoimen kautta päästä lääketieteelliseen ja järkeviä argumentteja kuten miksi se ei olisi mahdollista palstan viestiketjussa ei ole tullut ilmi.Ainoa mitä täällä on tullut vastaan on pelkkiä asenteellisia ja tunteellis sävytteisiä aivopieruja.

Ei siis mitään konkreettista ja pätevää syytä tai mahdottomuutta teknisesti eikä opintokokonaisuuksien toteuttamisen yms.kannalta.

Seuraavana esimerkki opinnoista joista aika pitkälti pystyy suorittamaan reilun osan ihan kirjatentteinä koska avoimen opiskelijathan osallistuvat luennoille ja lähiopetukseen aivan kuten muutkin vakinaiset opiskelijat.Erona on toinen on avoimessa ilman pääsykoetta ja toinen pääsykokeen kautta.Varsinainen opiskelija maksaa jopa enemmän lukukausimaksuja kuin työtön(-50% alennusta maksuista)ja saa vielä avoimessa määrätä oman tahtinsa.

Kertokaa mitä näistä ensimmäisen vuosien lääketieteen lisensiaatin opinnoista ei voi suorittaa ilman pääsykoetta avoimen kautta?Olen perin utelias tietämään miksi se ei olisi opillisesti mahdollista?

http://www.cs.helsinki.fi/u/smvahaah/bibulus/opiskelu.html

L1, ensimmäinen vuosi
Johdanto lääketieteen opintoihin, 3 ov

Molekyyli- ja solubiologian sekä farmakologian perusteet, 5 ov

Solubiologia ja peruskudokset, 4,4 ov

Solusta elimistöksi, 2 ov

Aineenvaihdunta ja sen säätely, 5 ov

Molekyylibiologia, 4 ov

Tuki- ja liikuntaelimistö, 7 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov
L2
Neurobiologia, 9,4 ov

Sydän, verenkierto ja munuaiset, 5,5 ov

Hengityselimistö, 3,3 ov

Ruuansulatus ja ravitsemus, 5,0 ov

Endokrinologia ja urogenitaalit, 4,0 ov

Ympäristö, elimistön suojaus ja puolustus, 3,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov

Prekliinisen vaiheen kuulustelu, 2,0 ov
L3
Lääketieteellinen mikrobiologia/ bakteriologia ja immunologia, 4 ov

Lääketieteellinen mikrobiologia/virologia, 1,8 ov

Lääketieteellinen genetiikka, 2,0 ov

Patologia, 6,2 ov

Väestön terveys, 2,1 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 2 ov
L3 L4
Perusterveydenhuollon johdantokurssi (suomenkielinen linja), 1,0 ov

Introduktion till primärhälsovården (svenska linjen), 1,5 ov

Propedeutiikka, 7 ov

Rintakipu ja hengenahdistus, 10 ov

Kalpea potilas, 3 ov

Endokrinologia: suolat, sokerit ja rasvat, 3,0 ov

Fysiatria, integroitu

Avaus tilastotieteellisten tulosten tulkintaan, 0,6 ov

Vatsan alueen ongelmat, 9,8 ov

Raajat ja selkä, 9,8 ov

Neurologia ja neurokirurgia, 5,3 ov

Kliininen farmakologia, integroitu

Kliinisen palvelun blokki, 5,0 ov

Radiologia, integroitu

Onkologia, 2,2 ov

Anestesiologia, 2,2 ov

Silmätaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, integroitu

Elinpatologian integroitu opetus

Vakuutuslääketiede, 0,4 ov

Kasvaminen lääkäriksi opinnot (L4), 0,8 ov
L5
Synnytys- ja naistentautioppi, 9,0 ov

Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet, 8,1 ov

Lastenkirurgia, integroitu

Lastenneurologia, integroitu

Lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria, 1,6 ov

Psykiatria, 6 ov

Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi, 5,1 ov

Iho- ja sukupuolitaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 1,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 0,3 ov

Yleislääketiede (suomenkielinen linja), 4,0 ov

Allmänmedicin (svenska linjen), 3,5 ov
L6
Elintavat ja terveyden edistäminen, 0,7 ov

Työterveyshuolto 1,0 ov

Epidemiologia ja biostatistiikka tai Lääkäri terveydenhuollossa tai Väestön terveys lääkärin työkenttänä, 4,0 ov

Ihotautien- ja allergologian integroitu opetus, 1,0 ov

Oikeuslääketiede, 2,2 ov

Geriatria, 1,1 ov

Radiologia, 1,0 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 2,8 ov

Sisätautien kertauskurssi, 1,0 ov

Päihdelääketiede, 1,2 ov

Kliininen farmakologia, 1,8 ov

Kasvaminen lääkäriksi, 0,6 ov

OSCE-tentti, 0,5 ov

Kliinisen vaiheen loppukuulustelu, 2,0 ov


Muut opinnot, eli lisäksi...
...pitää vielä suorittaa amanuenssipalvelua 24 ov (kuusi kuukautta), kieliopinnot 3 ov, syventävät opinnot 10 ov ja valinnaiset opinnot 10 ov. Näiden suoritusaika vaihtelee ihan opiskelijoittain

Lue lisää

Vaikka lääkisläiset suorittivatkin pääosin samoja kursseja kuin sinä oli heillä todennäköisesti paljon omaa lisäohjelmaa kursseilla joita sinä suoritit teoreettisina versioina. Vai näitkö heidän kurssiohjelmamonisteitaan edes?

Näistä kursseistä keskeinen osa on niin kliinistä että edes ehdotus niiden tekemisestä avoimen kautta kirjatentein on vitsi:

- amanuenssipalvelut
- Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov
- Prekliinisen vaiheen kuulustelu, 2,0 ov
- Lääketieteellinen mikrobiologia/ bakteriologia ja immunologia, 4 ov
- Lääketieteellinen mikrobiologia/virologia, 1,8
- Lääketieteellinen genetiikka, 2,0 ov
- Patologia, 6,2 ov
- Perusterveydenhuollon johdantokurssi
- Propedeutiikka, 7 ov
- Rintakipu ja hengenahdistus, 10 ov
- Kalpea potilas, 3 ov
- Endokrinologia: suolat, sokerit ja rasvat
- Fysiatria, integroitu
- Vatsan alueen ongelmat, 9,8 ov
- Raajat ja selkä, 9,8 ov
- Neurologia ja neurokirurgia, 5,3 ov
- Kliinisen palvelun blokki, 5,0 ov
- Anestesiologia, 2,2 ov
- Silmätaudit, 2,8 ov
- Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia,
- Synnytys- ja naistentautioppi, 9,0 ov
- Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet,
- Lastenkirurgia, integroitu
- Lastenneurologia, integroitu
- Lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria,
- Psykiatria, 6 ov
- Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi, 5,1 ov
- Iho- ja sukupuolitaudit, 2,8 ov
- Yleislääketiede (suomenkielinen linja), 4,0 ov
- Oikeuslääketiede, 2,2 ov
- OSCE-tentti, 0,5 ov
- Kliinisen vaiheen loppukuulustelu, 2,0 ov

Lisäksi asiassa tulee vastaan potilaan yksityisyyden suoja; potilastapausopetusta voidaan antaa ainoastaan oikeasti lääkisopiskelijoiksi rekisteröidyille eikä kenelle tahansa avoimessa seilaavalle.

sananvapaus kirjoitti:

eikä se vielä tee kenestäkään hullua että pitää toisia haukkua mielipiteenvuoksi.Sellaista tekee vain sellainen jolla on huono itsetunto.

Luulisi lääkisläisillä olevan parempi itsetunto?Tuntevatkohan he asemansa uhatuksi tässä keskustelussa?

Kuittailla voi kevyesti pääsykokeisiin menolla mutta kyse onkin perimmäisestä ajatuksesta voiko avoimen kautta päästä lääketieteelliseen ja järkeviä argumentteja kuten miksi se ei olisi mahdollista palstan viestiketjussa ei ole tullut ilmi.Ainoa mitä täällä on tullut vastaan on pelkkiä asenteellisia ja tunteellis sävytteisiä aivopieruja.

Ei siis mitään konkreettista ja pätevää syytä tai mahdottomuutta teknisesti eikä opintokokonaisuuksien toteuttamisen yms.kannalta.

Seuraavana esimerkki opinnoista joista aika pitkälti pystyy suorittamaan reilun osan ihan kirjatentteinä koska avoimen opiskelijathan osallistuvat luennoille ja lähiopetukseen aivan kuten muutkin vakinaiset opiskelijat.Erona on toinen on avoimessa ilman pääsykoetta ja toinen pääsykokeen kautta.Varsinainen opiskelija maksaa jopa enemmän lukukausimaksuja kuin työtön(-50% alennusta maksuista)ja saa vielä avoimessa määrätä oman tahtinsa.

Kertokaa mitä näistä ensimmäisen vuosien lääketieteen lisensiaatin opinnoista ei voi suorittaa ilman pääsykoetta avoimen kautta?Olen perin utelias tietämään miksi se ei olisi opillisesti mahdollista?

http://www.cs.helsinki.fi/u/smvahaah/bibulus/opiskelu.html

L1, ensimmäinen vuosi
Johdanto lääketieteen opintoihin, 3 ov

Molekyyli- ja solubiologian sekä farmakologian perusteet, 5 ov

Solubiologia ja peruskudokset, 4,4 ov

Solusta elimistöksi, 2 ov

Aineenvaihdunta ja sen säätely, 5 ov

Molekyylibiologia, 4 ov

Tuki- ja liikuntaelimistö, 7 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov
L2
Neurobiologia, 9,4 ov

Sydän, verenkierto ja munuaiset, 5,5 ov

Hengityselimistö, 3,3 ov

Ruuansulatus ja ravitsemus, 5,0 ov

Endokrinologia ja urogenitaalit, 4,0 ov

Ympäristö, elimistön suojaus ja puolustus, 3,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov

Prekliinisen vaiheen kuulustelu, 2,0 ov
L3
Lääketieteellinen mikrobiologia/ bakteriologia ja immunologia, 4 ov

Lääketieteellinen mikrobiologia/virologia, 1,8 ov

Lääketieteellinen genetiikka, 2,0 ov

Patologia, 6,2 ov

Väestön terveys, 2,1 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 2 ov
L3 L4
Perusterveydenhuollon johdantokurssi (suomenkielinen linja), 1,0 ov

Introduktion till primärhälsovården (svenska linjen), 1,5 ov

Propedeutiikka, 7 ov

Rintakipu ja hengenahdistus, 10 ov

Kalpea potilas, 3 ov

Endokrinologia: suolat, sokerit ja rasvat, 3,0 ov

Fysiatria, integroitu

Avaus tilastotieteellisten tulosten tulkintaan, 0,6 ov

Vatsan alueen ongelmat, 9,8 ov

Raajat ja selkä, 9,8 ov

Neurologia ja neurokirurgia, 5,3 ov

Kliininen farmakologia, integroitu

Kliinisen palvelun blokki, 5,0 ov

Radiologia, integroitu

Onkologia, 2,2 ov

Anestesiologia, 2,2 ov

Silmätaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, integroitu

Elinpatologian integroitu opetus

Vakuutuslääketiede, 0,4 ov

Kasvaminen lääkäriksi opinnot (L4), 0,8 ov
L5
Synnytys- ja naistentautioppi, 9,0 ov

Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet, 8,1 ov

Lastenkirurgia, integroitu

Lastenneurologia, integroitu

Lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria, 1,6 ov

Psykiatria, 6 ov

Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi, 5,1 ov

Iho- ja sukupuolitaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 1,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 0,3 ov

Yleislääketiede (suomenkielinen linja), 4,0 ov

Allmänmedicin (svenska linjen), 3,5 ov
L6
Elintavat ja terveyden edistäminen, 0,7 ov

Työterveyshuolto 1,0 ov

Epidemiologia ja biostatistiikka tai Lääkäri terveydenhuollossa tai Väestön terveys lääkärin työkenttänä, 4,0 ov

Ihotautien- ja allergologian integroitu opetus, 1,0 ov

Oikeuslääketiede, 2,2 ov

Geriatria, 1,1 ov

Radiologia, 1,0 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 2,8 ov

Sisätautien kertauskurssi, 1,0 ov

Päihdelääketiede, 1,2 ov

Kliininen farmakologia, 1,8 ov

Kasvaminen lääkäriksi, 0,6 ov

OSCE-tentti, 0,5 ov

Kliinisen vaiheen loppukuulustelu, 2,0 ov


Muut opinnot, eli lisäksi...
...pitää vielä suorittaa amanuenssipalvelua 24 ov (kuusi kuukautta), kieliopinnot 3 ov, syventävät opinnot 10 ov ja valinnaiset opinnot 10 ov. Näiden suoritusaika vaihtelee ihan opiskelijoittain

Lue lisää

Aloittaja on ilmeisesti hakenut lääkikseen (ks aloitusviestin alku) eikä päässyt.

Enough said.

Kaikki rannalla jääneet hakijat syyttävät pääsykoetta. Kokeessahan se vika aina on eikä hakijassa...

Paljon kertoo myös se että aloittajalla on hakusessa jopa suomenkielin peruskielioppi (välimerkit, yhdyssanat).

sananvapaus kirjoitti:

eikä se vielä tee kenestäkään hullua että pitää toisia haukkua mielipiteenvuoksi.Sellaista tekee vain sellainen jolla on huono itsetunto.

Luulisi lääkisläisillä olevan parempi itsetunto?Tuntevatkohan he asemansa uhatuksi tässä keskustelussa?

Kuittailla voi kevyesti pääsykokeisiin menolla mutta kyse onkin perimmäisestä ajatuksesta voiko avoimen kautta päästä lääketieteelliseen ja järkeviä argumentteja kuten miksi se ei olisi mahdollista palstan viestiketjussa ei ole tullut ilmi.Ainoa mitä täällä on tullut vastaan on pelkkiä asenteellisia ja tunteellis sävytteisiä aivopieruja.

Ei siis mitään konkreettista ja pätevää syytä tai mahdottomuutta teknisesti eikä opintokokonaisuuksien toteuttamisen yms.kannalta.

Seuraavana esimerkki opinnoista joista aika pitkälti pystyy suorittamaan reilun osan ihan kirjatentteinä koska avoimen opiskelijathan osallistuvat luennoille ja lähiopetukseen aivan kuten muutkin vakinaiset opiskelijat.Erona on toinen on avoimessa ilman pääsykoetta ja toinen pääsykokeen kautta.Varsinainen opiskelija maksaa jopa enemmän lukukausimaksuja kuin työtön(-50% alennusta maksuista)ja saa vielä avoimessa määrätä oman tahtinsa.

Kertokaa mitä näistä ensimmäisen vuosien lääketieteen lisensiaatin opinnoista ei voi suorittaa ilman pääsykoetta avoimen kautta?Olen perin utelias tietämään miksi se ei olisi opillisesti mahdollista?

http://www.cs.helsinki.fi/u/smvahaah/bibulus/opiskelu.html

L1, ensimmäinen vuosi
Johdanto lääketieteen opintoihin, 3 ov

Molekyyli- ja solubiologian sekä farmakologian perusteet, 5 ov

Solubiologia ja peruskudokset, 4,4 ov

Solusta elimistöksi, 2 ov

Aineenvaihdunta ja sen säätely, 5 ov

Molekyylibiologia, 4 ov

Tuki- ja liikuntaelimistö, 7 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov
L2
Neurobiologia, 9,4 ov

Sydän, verenkierto ja munuaiset, 5,5 ov

Hengityselimistö, 3,3 ov

Ruuansulatus ja ravitsemus, 5,0 ov

Endokrinologia ja urogenitaalit, 4,0 ov

Ympäristö, elimistön suojaus ja puolustus, 3,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov

Prekliinisen vaiheen kuulustelu, 2,0 ov
L3
Lääketieteellinen mikrobiologia/ bakteriologia ja immunologia, 4 ov

Lääketieteellinen mikrobiologia/virologia, 1,8 ov

Lääketieteellinen genetiikka, 2,0 ov

Patologia, 6,2 ov

Väestön terveys, 2,1 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 2 ov
L3 L4
Perusterveydenhuollon johdantokurssi (suomenkielinen linja), 1,0 ov

Introduktion till primärhälsovården (svenska linjen), 1,5 ov

Propedeutiikka, 7 ov

Rintakipu ja hengenahdistus, 10 ov

Kalpea potilas, 3 ov

Endokrinologia: suolat, sokerit ja rasvat, 3,0 ov

Fysiatria, integroitu

Avaus tilastotieteellisten tulosten tulkintaan, 0,6 ov

Vatsan alueen ongelmat, 9,8 ov

Raajat ja selkä, 9,8 ov

Neurologia ja neurokirurgia, 5,3 ov

Kliininen farmakologia, integroitu

Kliinisen palvelun blokki, 5,0 ov

Radiologia, integroitu

Onkologia, 2,2 ov

Anestesiologia, 2,2 ov

Silmätaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, integroitu

Elinpatologian integroitu opetus

Vakuutuslääketiede, 0,4 ov

Kasvaminen lääkäriksi opinnot (L4), 0,8 ov
L5
Synnytys- ja naistentautioppi, 9,0 ov

Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet, 8,1 ov

Lastenkirurgia, integroitu

Lastenneurologia, integroitu

Lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria, 1,6 ov

Psykiatria, 6 ov

Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi, 5,1 ov

Iho- ja sukupuolitaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 1,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 0,3 ov

Yleislääketiede (suomenkielinen linja), 4,0 ov

Allmänmedicin (svenska linjen), 3,5 ov
L6
Elintavat ja terveyden edistäminen, 0,7 ov

Työterveyshuolto 1,0 ov

Epidemiologia ja biostatistiikka tai Lääkäri terveydenhuollossa tai Väestön terveys lääkärin työkenttänä, 4,0 ov

Ihotautien- ja allergologian integroitu opetus, 1,0 ov

Oikeuslääketiede, 2,2 ov

Geriatria, 1,1 ov

Radiologia, 1,0 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 2,8 ov

Sisätautien kertauskurssi, 1,0 ov

Päihdelääketiede, 1,2 ov

Kliininen farmakologia, 1,8 ov

Kasvaminen lääkäriksi, 0,6 ov

OSCE-tentti, 0,5 ov

Kliinisen vaiheen loppukuulustelu, 2,0 ov


Muut opinnot, eli lisäksi...
...pitää vielä suorittaa amanuenssipalvelua 24 ov (kuusi kuukautta), kieliopinnot 3 ov, syventävät opinnot 10 ov ja valinnaiset opinnot 10 ov. Näiden suoritusaika vaihtelee ihan opiskelijoittain

Lue lisää

>Luulisi lääkisläisillä olevan parempi >itsetunto?Tuntevatkohan he asemansa uhatuksi tässä >keskustelussa?

Sinun ja tähän keskusteluun osallistuneiden lääkisläisten välillä on yksi iso ero:

Me tiedämme että sinä olet väärässä. Sinä taas luulet meidän olevan väärässä. Siksi tekstimme ehkä paikoin varmasti sinun näkökulmastasi kuulostaa ylimieliseltä; tottahan faktojen latelu pöydälle sai sinut näyttämään mesomisinesi aika hampaattomalta.

Kaikkea hyvää sinulle, toivottavasti tyttäresi pääsee sisään haluamaansa opiskelupaikkaan ja hänellä on riittävästi kriittisen ajattelun kykyä ja ihmissuhdetaitoja toimia eri lailla tällaisissa tilanteissa kuin äitinsä. Keskustelepa parin vuoden päästä hänen kanssaan aiheesta niin kuulet 100% varmuudella hänen suustaan aivan samat asiat kuin meiltä tässä keskustelussa. Ehkä sitten pidät häntäkin elitistisenä ja ylimielisenä?

uskottekin kirjoitti:

että te ette ole niitä tyhmiä kun on pääsykoekin takana.Mutta kuten argumenteissa käy ilmi teillä on asennevamma.

Sen pidemmittä puheitta jätän keskustelun nyt niin ette tekään akateemikot häpäise itseänne tuon pahemmin :)

Lue lisää

ironiaa ollenkaan.

sananvapaus kirjoitti:

eikä se vielä tee kenestäkään hullua että pitää toisia haukkua mielipiteenvuoksi.Sellaista tekee vain sellainen jolla on huono itsetunto.

Luulisi lääkisläisillä olevan parempi itsetunto?Tuntevatkohan he asemansa uhatuksi tässä keskustelussa?

Kuittailla voi kevyesti pääsykokeisiin menolla mutta kyse onkin perimmäisestä ajatuksesta voiko avoimen kautta päästä lääketieteelliseen ja järkeviä argumentteja kuten miksi se ei olisi mahdollista palstan viestiketjussa ei ole tullut ilmi.Ainoa mitä täällä on tullut vastaan on pelkkiä asenteellisia ja tunteellis sävytteisiä aivopieruja.

Ei siis mitään konkreettista ja pätevää syytä tai mahdottomuutta teknisesti eikä opintokokonaisuuksien toteuttamisen yms.kannalta.

Seuraavana esimerkki opinnoista joista aika pitkälti pystyy suorittamaan reilun osan ihan kirjatentteinä koska avoimen opiskelijathan osallistuvat luennoille ja lähiopetukseen aivan kuten muutkin vakinaiset opiskelijat.Erona on toinen on avoimessa ilman pääsykoetta ja toinen pääsykokeen kautta.Varsinainen opiskelija maksaa jopa enemmän lukukausimaksuja kuin työtön(-50% alennusta maksuista)ja saa vielä avoimessa määrätä oman tahtinsa.

Kertokaa mitä näistä ensimmäisen vuosien lääketieteen lisensiaatin opinnoista ei voi suorittaa ilman pääsykoetta avoimen kautta?Olen perin utelias tietämään miksi se ei olisi opillisesti mahdollista?

http://www.cs.helsinki.fi/u/smvahaah/bibulus/opiskelu.html

L1, ensimmäinen vuosi
Johdanto lääketieteen opintoihin, 3 ov

Molekyyli- ja solubiologian sekä farmakologian perusteet, 5 ov

Solubiologia ja peruskudokset, 4,4 ov

Solusta elimistöksi, 2 ov

Aineenvaihdunta ja sen säätely, 5 ov

Molekyylibiologia, 4 ov

Tuki- ja liikuntaelimistö, 7 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov
L2
Neurobiologia, 9,4 ov

Sydän, verenkierto ja munuaiset, 5,5 ov

Hengityselimistö, 3,3 ov

Ruuansulatus ja ravitsemus, 5,0 ov

Endokrinologia ja urogenitaalit, 4,0 ov

Ympäristö, elimistön suojaus ja puolustus, 3,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 1,6 ov

Prekliinisen vaiheen kuulustelu, 2,0 ov
L3
Lääketieteellinen mikrobiologia/ bakteriologia ja immunologia, 4 ov

Lääketieteellinen mikrobiologia/virologia, 1,8 ov

Lääketieteellinen genetiikka, 2,0 ov

Patologia, 6,2 ov

Väestön terveys, 2,1 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 2 ov
L3 L4
Perusterveydenhuollon johdantokurssi (suomenkielinen linja), 1,0 ov

Introduktion till primärhälsovården (svenska linjen), 1,5 ov

Propedeutiikka, 7 ov

Rintakipu ja hengenahdistus, 10 ov

Kalpea potilas, 3 ov

Endokrinologia: suolat, sokerit ja rasvat, 3,0 ov

Fysiatria, integroitu

Avaus tilastotieteellisten tulosten tulkintaan, 0,6 ov

Vatsan alueen ongelmat, 9,8 ov

Raajat ja selkä, 9,8 ov

Neurologia ja neurokirurgia, 5,3 ov

Kliininen farmakologia, integroitu

Kliinisen palvelun blokki, 5,0 ov

Radiologia, integroitu

Onkologia, 2,2 ov

Anestesiologia, 2,2 ov

Silmätaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, integroitu

Elinpatologian integroitu opetus

Vakuutuslääketiede, 0,4 ov

Kasvaminen lääkäriksi opinnot (L4), 0,8 ov
L5
Synnytys- ja naistentautioppi, 9,0 ov

Lasten ja nuorten terveys ja sairaudet, 8,1 ov

Lastenkirurgia, integroitu

Lastenneurologia, integroitu

Lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria, 1,6 ov

Psykiatria, 6 ov

Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi, 5,1 ov

Iho- ja sukupuolitaudit, 2,8 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 1,0 ov

Kasvaminen lääkäriksi-opinnot, 0,3 ov

Yleislääketiede (suomenkielinen linja), 4,0 ov

Allmänmedicin (svenska linjen), 3,5 ov
L6
Elintavat ja terveyden edistäminen, 0,7 ov

Työterveyshuolto 1,0 ov

Epidemiologia ja biostatistiikka tai Lääkäri terveydenhuollossa tai Väestön terveys lääkärin työkenttänä, 4,0 ov

Ihotautien- ja allergologian integroitu opetus, 1,0 ov

Oikeuslääketiede, 2,2 ov

Geriatria, 1,1 ov

Radiologia, 1,0 ov

Infektiosairaudet ja kliininen mikrobiologia, 2,8 ov

Sisätautien kertauskurssi, 1,0 ov

Päihdelääketiede, 1,2 ov

Kliininen farmakologia, 1,8 ov

Kasvaminen lääkäriksi, 0,6 ov

OSCE-tentti, 0,5 ov

Kliinisen vaiheen loppukuulustelu, 2,0 ov


Muut opinnot, eli lisäksi...
...pitää vielä suorittaa amanuenssipalvelua 24 ov (kuusi kuukautta), kieliopinnot 3 ov, syventävät opinnot 10 ov ja valinnaiset opinnot 10 ov. Näiden suoritusaika vaihtelee ihan opiskelijoittain

Lue lisää

on tullut ilmi. Et vaan suostu kuulemaan niitä.

Olet muuten haukkunut täällä monta ihmistä mielipiteen vuoksi. Oma asenteellisuutesiko on sitten vähäistä? Ihan huvittaa.

Sitten vielä väität että muiden vasta- argumentit aiheutuvat huonosta itsetunnosta, koska se on helpoin mitätöintikeino.

Tämän pelkkään projektioon perustuvan ristiretkesi perusteella epäilen kyllä varsin paljon kykyäsi abstraktiin ajatteluun ja asioiden välisten yhteyksien ymmärtämiseen.

toisinajattelijat kirjoitti:

ja muutosmieliset tai jopa edistykselliset ihmiset kun pelottaa se että oma arvostus kärsii.

Ihan vain siksi että ajattelevat toisin tai tuovat toisenlaisia jopa käyttökelpoisia ajatuksia ilmi.Sellaisethan on niitä toisen ja kolmannen luokan ihmisiä, tyhmiä, saamattomia, ym.ym.

Siinä nähdään sivistyneitä lukiolaismedisiinareita.

Lue lisää

pääsykokeettomasta systeemistä ei todellakaan ole uusi. Suomessakin oli lääkikseen ennen karsintakurssit. Niistä luovuttuun mm. taloudellisista syistä.

Systeemin kuormittavuus opiskelijalle on omaa luokkaansa .Stressi ja jatkuva kilpailu ehkäisevät yhteishengen syntymisen .Moni palaa loppuun ja tyhjän päälle pudonneet joutuvat etsimään paikkansa elämässä uudelleen -kustannuksia aiheutuu myös yhteiskunnalle.


Euroopassa ne ovat vielä käytössä monessa paikassa.
Kyse on kokemuksen kautta huonommaksi todetusta vaihtotehdosta, ei mistään vallankumouksellisesta toisinajattelusta.

että ajatuksesi kirjoitti:

pääsykokeettomasta systeemistä ei todellakaan ole uusi. Suomessakin oli lääkikseen ennen karsintakurssit. Niistä luovuttuun mm. taloudellisista syistä.

Systeemin kuormittavuus opiskelijalle on omaa luokkaansa .Stressi ja jatkuva kilpailu ehkäisevät yhteishengen syntymisen .Moni palaa loppuun ja tyhjän päälle pudonneet joutuvat etsimään paikkansa elämässä uudelleen -kustannuksia aiheutuu myös yhteiskunnalle.


Euroopassa ne ovat vielä käytössä monessa paikassa.
Kyse on kokemuksen kautta huonommaksi todetusta vaihtotehdosta, ei mistään vallankumouksellisesta toisinajattelusta.

Lue lisää

Olin kuullut karsintakursseista mutten tiedä niistä sen enempää; tämä tuomasi historiallinen perspektiivi pisti aloittajankin ajatukset aivan eri kontekstiin.

Nykysysteemissä opiskelijoiden jaksamista ja opintojen etenemistä tuetaan mukavasti. Onhan kaikkien etu että meille valmistuu omat rajansa tuntevia lääkäreitä joilla on stressinhallintakeinoja takataskussaan. Ehkä pikkuhiljaa saataisiin lääkäreiden itsemurhaluvut laskemaan.

Mielestäni Galenoksen opiskeleminen vastaa aika hyvin karsintakurssia; harva siihen uskaltaa tarttua, vielä harvempi lähteä tosissaan pänttäämään. Osa gallen asioista on tuttuja ja aikaa lukea sitä on jopa vuosi, kun taas itse opinnoissa voi tulla eteen 1000 sivua täysin uppo-outoa vieraskielistä tekstiä jonka opettelemiseen on aikaa kuukausi.

Pääsykokeesta selviäminen siis todella on vähimmäisedellytys sille että pystyy suorittamaan itse opinnot. Avoimen yliopiston valinnanvapaus-, aikataulut ja tahti ovat aivan toista. Lääkishän on kovin koulumainen systeemi ja pakollista läsnäoloa vaativaa opetusta ei millään muulla alalla taida olla yhtä paljon - ja hyvä niin. Tätä ei vain voi oppia kirjatentein ja kotona istumalla vaikka ketjun aloittaja vailla parempaa tietoa niin kovin haluaisi tuolla tavoin uskoa.

Toivoisin että hän voisi testata hypoteesinsa käytännössä opiskelemalla lääkiksessä vuoden tai pari - siinäpähän näkisi omin silmin kun mitkään täällä esitetyt vastafaktat eivät hänen lapsenuskoaan oman luulonsa kaikkivoipaisuuteen tunnu horjuttavan.

Toisaalta - mitä muutakaan voi odottaa ihmiseltä jonka kapasiteetti ei fysiologian opintojen sivussa ole riittänyt edes suomenkielen välimerkkisääntöjen opetteluun. *hups taas meni isku vyön alle* Toisaalta minua haukuttiin juuri tolloksi hänen toimestaan joten eipä paljoa hävetä antaa lipsahtaa tässä kohtaa henkilökohtaisuuksiin. Olisi nyt edes keksinyt jotakin mielikuvituksekkaampaa kuin "tollo". Vaikkapa "omaa_napaansa_posket_lommolla_imeksivä_elitistinen_imbesilli".

tiedekuntiin kirjoitti:

ja ylläpito parhaillaan selvittää osoitetta...

hyvästi lääkikseen pääsy... :D

mahdat muita ihmisiä pitää? Vai oletko itse noin typerä?

vedät puheeseen loppuvaiheen opinnot ja lääkärin toimen harjoittamisen (samoin haukut erilaisia ihmisryhmiä tyhmiksi) kun kyse on sisäänpääsystä ilman pääsykoetta ja alkuvaiheen opintojen suorituksesta.

Taidat itse olla Eniron palkkaama palstahäirikkö?

Alkuperäinen aloittajakin totesi olevansa samaa mieltä monien lääkärien kanssa, mikä synti se on?Ei tk-lääkärin toimessa paljon älyä eikä syvällistä tietoa tarvita sen tekevät lähetteen kautta ne erikoistuneet joilla on enempi tarvetta siitä pääsykokeen matikasta muutenkin.

Tiedättehän te lekurit tämän koska ette halua mummoja hoitamaan ettekä ripuleita ja korvatulehduksia terveyskeskuksiin vaikka teistä on työttömänä huikeat 40% asennevammaisia LL tutkinnon suorittaneita jotka kuvittelevat ettei terveyskeskustyö ole lääkärin arvoista työtä ja odottelevat että Suomen Akatemia hakee kotoa.UCLA kutsuu arvoisaan tutkijoiden joukkoon ja että vähintääkin ehdotetaan seuraavan vuoden nobelistiksi.

vitsiniekka??? kirjoitti:

vedät puheeseen loppuvaiheen opinnot ja lääkärin toimen harjoittamisen (samoin haukut erilaisia ihmisryhmiä tyhmiksi) kun kyse on sisäänpääsystä ilman pääsykoetta ja alkuvaiheen opintojen suorituksesta.

Taidat itse olla Eniron palkkaama palstahäirikkö?

Alkuperäinen aloittajakin totesi olevansa samaa mieltä monien lääkärien kanssa, mikä synti se on?Ei tk-lääkärin toimessa paljon älyä eikä syvällistä tietoa tarvita sen tekevät lähetteen kautta ne erikoistuneet joilla on enempi tarvetta siitä pääsykokeen matikasta muutenkin.

Tiedättehän te lekurit tämän koska ette halua mummoja hoitamaan ettekä ripuleita ja korvatulehduksia terveyskeskuksiin vaikka teistä on työttömänä huikeat 40% asennevammaisia LL tutkinnon suorittaneita jotka kuvittelevat ettei terveyskeskustyö ole lääkärin arvoista työtä ja odottelevat että Suomen Akatemia hakee kotoa.UCLA kutsuu arvoisaan tutkijoiden joukkoon ja että vähintääkin ehdotetaan seuraavan vuoden nobelistiksi.

Lue lisää

Suomessa on työikäisiä lääkäreitä noin 17000. Heistä on työttömänä noin 100 henkilöä. En ymmärrä mistä olet tuon 40% repinyt; koskaan ei lääkäreiden työttömyysprosentti ole ollut tuota lähelläkään (tietääkseni se ei edes koskaan ole noussut yli 8%:n).

Tarkistapa siis faktasi ja rauhoitu vähän.

Aloittaja kyseli myöhemmässä viestissään nimenomaan sitä, että eikö kaikissa lääkiksen kursseissa olisi paljonkin kirjatentteinä opiskeltavissa olevaa, ja tähän juuri vastasin.

TK-lääkäriys on kaikesta huolimatta tavallisin lääkärin työnkuva Suomessa ja yleislääketiede nuorten lääkärien keskuudessa aika suosittu ala. TK-lääkäripulasta voi oikeastaan puhua vain syrjäseudulla; isoissa kaupungeissa riittää hyvin TK-työstä innostuneita.

vitsiniekka??? kirjoitti:

vedät puheeseen loppuvaiheen opinnot ja lääkärin toimen harjoittamisen (samoin haukut erilaisia ihmisryhmiä tyhmiksi) kun kyse on sisäänpääsystä ilman pääsykoetta ja alkuvaiheen opintojen suorituksesta.

Taidat itse olla Eniron palkkaama palstahäirikkö?

Alkuperäinen aloittajakin totesi olevansa samaa mieltä monien lääkärien kanssa, mikä synti se on?Ei tk-lääkärin toimessa paljon älyä eikä syvällistä tietoa tarvita sen tekevät lähetteen kautta ne erikoistuneet joilla on enempi tarvetta siitä pääsykokeen matikasta muutenkin.

Tiedättehän te lekurit tämän koska ette halua mummoja hoitamaan ettekä ripuleita ja korvatulehduksia terveyskeskuksiin vaikka teistä on työttömänä huikeat 40% asennevammaisia LL tutkinnon suorittaneita jotka kuvittelevat ettei terveyskeskustyö ole lääkärin arvoista työtä ja odottelevat että Suomen Akatemia hakee kotoa.UCLA kutsuu arvoisaan tutkijoiden joukkoon ja että vähintääkin ehdotetaan seuraavan vuoden nobelistiksi.

Lue lisää

Korjaus: viime vuonna oli työttömänä Suomessa 20 lääkäriä. Ei siis edes 20 prosenttia lääkäreistä vaan kaksikymmentä henkilöä!

Jos et osaa edes tarkastaa faktojasi kaikunee mesomisesi kuuroille korville.

Katsopa vaikka:
http://www.laakariliitto.fi/files/laakarikysely2006.pdf

karsiutua väylänkin kautta.Anna kaverille mahdollisuus, ei se sinulta tietääkseni pois ole, vai onko?

Tietyt taidot on osoitettava osaavaksi ennekuin työhön pääsee jos se on turvattu niin sama kai tuo millä tahdilla opiskelee tai mitä kautta sisään on päässyt.

Työelämässä on aivan pääsykokein ja tutkinnoin varustettuja ammattilaisia jotka osaavat tehdät virheitä virheen perään.

Tiedän ylioppilaattomia avoimen opiskelijoita jotka suorittavat todella laajoja ja vaativia opintoja tuplasti sen mitä lääkisläiset hikoilevat.

Loppujenlopuksi ihminen on yksilö eikä ihmisenkään keksimät normit virheettömiä ole saati että puhuisivat lopullista totuutta kyvykkyydestä tai järjestelmän toimimisesta.

ketkä joutaakin kirjoitti:

karsiutua väylänkin kautta.Anna kaverille mahdollisuus, ei se sinulta tietääkseni pois ole, vai onko?

Tietyt taidot on osoitettava osaavaksi ennekuin työhön pääsee jos se on turvattu niin sama kai tuo millä tahdilla opiskelee tai mitä kautta sisään on päässyt.

Työelämässä on aivan pääsykokein ja tutkinnoin varustettuja ammattilaisia jotka osaavat tehdät virheitä virheen perään.

Tiedän ylioppilaattomia avoimen opiskelijoita jotka suorittavat todella laajoja ja vaativia opintoja tuplasti sen mitä lääkisläiset hikoilevat.

Loppujenlopuksi ihminen on yksilö eikä ihmisenkään keksimät normit virheettömiä ole saati että puhuisivat lopullista totuutta kyvykkyydestä tai järjestelmän toimimisesta.

Lue lisää

Lääkärikoulutus on äärimmäisen kallista verrattuna moniin yliopistoaloihin. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä sellaiseen, että seurataan, pärjäisikö tämä Tauno Tavallinen nyt täällä lääkisopinnoissa. Opintoja ei ole suunniteltu siten, että uusintoja on rajattomasti ja niitä tarjotaan jatkuvalla syötöllä. Perusoletus on, että jokainen sisäänpäässyt on kelvollinen selviytymään opinnoista ilman sen kummempia mutkia matkassa.

faktaa... kirjoitti:

Lääkärikoulutus on äärimmäisen kallista verrattuna moniin yliopistoaloihin. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä sellaiseen, että seurataan, pärjäisikö tämä Tauno Tavallinen nyt täällä lääkisopinnoissa. Opintoja ei ole suunniteltu siten, että uusintoja on rajattomasti ja niitä tarjotaan jatkuvalla syötöllä. Perusoletus on, että jokainen sisäänpäässyt on kelvollinen selviytymään opinnoista ilman sen kummempia mutkia matkassa.

Lue lisää

joten sekin asia vesittyi melko pian.

ei teoria kirjoitti:

joten sekin asia vesittyi melko pian.

Saat tietysti täysin vapaasti pysyä näkökannassasi, mutta kun sinulla ei selvästikään ole käsitystä lääkärikoulutuksen sisällöstä, niin ehkä on parempi, jotten minä sanoisi enempää, jottet sinäkään provosoituisi sanomaan enempää.

Kuinka kuvittelet selviytyväsi kliinisestä vaiheesta, jos sisäänpääsy tuottaa vaikeuksia? Ei siellä sisällä koita mikään autuus, jolloin mitään pääsykokeessa opittua ei enää koskaan tarvitse. Jos et hallitse perusasioita luonnontieteistä, niin kuinka ihmeessä kykenet selviytymään työstä? Looginen päättelykyky korreloi usein ihmisen kykyyn tehdä nopeita johtopäätöksiä. Jos sitä ei löydy, niin se on vähän voi voi.

Miksiköhän vaivauduin kommentoimaan, kun kysymyksessä on selkeä provo?

olet selvä provo kirjoitti:

Saat tietysti täysin vapaasti pysyä näkökannassasi, mutta kun sinulla ei selvästikään ole käsitystä lääkärikoulutuksen sisällöstä, niin ehkä on parempi, jotten minä sanoisi enempää, jottet sinäkään provosoituisi sanomaan enempää.

Kuinka kuvittelet selviytyväsi kliinisestä vaiheesta, jos sisäänpääsy tuottaa vaikeuksia? Ei siellä sisällä koita mikään autuus, jolloin mitään pääsykokeessa opittua ei enää koskaan tarvitse. Jos et hallitse perusasioita luonnontieteistä, niin kuinka ihmeessä kykenet selviytymään työstä? Looginen päättelykyky korreloi usein ihmisen kykyyn tehdä nopeita johtopäätöksiä. Jos sitä ei löydy, niin se on vähän voi voi.

Miksiköhän vaivauduin kommentoimaan, kun kysymyksessä on selkeä provo?

Lue lisää

perusopintoihin?

Eikö jokainen ihminen opi opiskellessaan, ei kliiniseen vaiheeseen suoraan hypätä.

Kenelläkään muulla kuin palstan häiriköllä ei ole innostusta plarata palstaa yötä päivää kuten sinä teet.

Looginen päättelykyky ei kerro vielä matematiikasta mitään.Virheellisesti luullaan että matematiikka mittaa loogista päättelykykyä.

Mistä sinä tiedät miten paljon tiedän luonnontieteestä, varmaankin aika paljon jos olen jo kemian laborantti ja melkein sen fyssan appronkin tehnyt...:D

Lopeta jo ajoissa ja tunnusta häviösi.Sanon sen vain siksi että haluan nähdä osaatko hävitä vaiko etkö?

vaikuttaakaan kirjoitti:

perusopintoihin?

Eikö jokainen ihminen opi opiskellessaan, ei kliiniseen vaiheeseen suoraan hypätä.

Kenelläkään muulla kuin palstan häiriköllä ei ole innostusta plarata palstaa yötä päivää kuten sinä teet.

Looginen päättelykyky ei kerro vielä matematiikasta mitään.Virheellisesti luullaan että matematiikka mittaa loogista päättelykykyä.

Mistä sinä tiedät miten paljon tiedän luonnontieteestä, varmaankin aika paljon jos olen jo kemian laborantti ja melkein sen fyssan appronkin tehnyt...:D

Lopeta jo ajoissa ja tunnusta häviösi.Sanon sen vain siksi että haluan nähdä osaatko hävitä vaiko etkö?

Lue lisää

joka on tämän väittelyn "hävinnyt" - tunnustit sentään että kyseessä ei ole keskustelu vaan itsepintainen jankutus-kilpailu. Syytät muita avoimen mielen puutteesta. Pääsykokeeton sisäänpääsy ei ole mahdollista alalle jolle hakee 4000 ihmistä vuosittain. Karsintakurssit aiheuttavat tarpeentonta sressiä ja kustannuksia. Siitä on Suomessakin kokemusta. Tätähän sinä et suostu kuulemaan.

olet sinä kirjoitti:

joka on tämän väittelyn "hävinnyt" - tunnustit sentään että kyseessä ei ole keskustelu vaan itsepintainen jankutus-kilpailu. Syytät muita avoimen mielen puutteesta. Pääsykokeeton sisäänpääsy ei ole mahdollista alalle jolle hakee 4000 ihmistä vuosittain. Karsintakurssit aiheuttavat tarpeentonta sressiä ja kustannuksia. Siitä on Suomessakin kokemusta. Tätähän sinä et suostu kuulemaan.

Lue lisää

Tämä on niin hauska viesti, että pitääpä nostaa. Onkohan aloittajan lapsi päässyt lääkikseen vai ei?

5. vuoden kandi kirjoitti:

Tämä on niin hauska viesti, että pitääpä nostaa. Onkohan aloittajan lapsi päässyt lääkikseen vai ei?

Kiitos kun nostit, viihdettä näin keskiviikkoiltaan!

Kyllä on tämän viestin aloittaja aika helvetin tyhmä! :D

kaikki. olette kaikki oikeassa. ihan varmasti :)

Niin kyllä Tampereelle on otettu näitä "kehitysmaakiintiössä" olevia näihin päiviin saakka. Sanamuotona taisi olla "kehitysmaista tuleville hakijoille". Muistan tämän erityisesti siksi, että naureskelimme joidenkin kavereiden kanssa sitä mahdollisuutta, että olisimme matkustaneet "kehitysmaihin" ja pistäneet hakemuksen liikkeelle.

Eli ei tuo kehitysmaakiintiö ole suinkaan mitään 1980-luvun juttuja. Silloin pääsi Oulun yliopiston lääkikseen ilman pääsykokeita, jos oli suorittanut jonkun muun ylemmän korkeakoulututkinnon.

Mielenkiintoista on nyt se, että kun yliopistot ottavat nuo uusien ylioppilaiden kiintiöt käyttöön, ei nykysäännöksillä enää kukaan muu kuin rusoposkinen uusi ylioppilas (tai joku, joka ei ole kyennyt vastaanottamaan mitään opikselupaikkaa) voi koskaan hakeutua lääkikseen. Jos vaikka olisi tyhmyyksissään aloittanut vaikka kemian opinnot, on tie lopullisesti pystyssä.

Onkin oletettavaa, että jonkinlainen väylä on tulossa myös lääkikseen, jotta myös aikuiset pyrkijät/alanvaihtajat voivat opiskella lääkärin ammattiin. Ministeriöhän on myös ilmoittanut yleisesti, että uusia väyliä muille kuin yhteisvalinnassa mukana oleville tullaan kehittämään. Näinhän on siis jo oikeustieteellisen kohdalla.