Luin eilen 1957 ilmestynyttä muistelmateosta, jossa käytettiin teräksen valokaarihitsauksesta termiä "sähköuuttaminen". Käsittääkseni tuohon aikaan jo puhuttiin yleisesti hitsaamisesta, vaikka raskaita teräsrakenteita (laivoja ym.) yhä tehtiinkin niittaamalla. Hitsaaminen yleistyi niissä käsittääkseni kunnolla vasta 1960-luvulla. Muistelmateoksen kirjoittajalta oli kielen muuttuminen näiltä osin mennyt ohi korvien – ehkä siksikin, että hänen elämästään noin kymmenen vuoden jakso 1940- ja 50-luvulla kului vankeudessa ja karkoitettuna, eristyksissä koti-Suomesta.
Uuttamisesta puhuttiin hitsaamisen asemesta myös joskus selailemassani Paavo Peron oppikirjassa "Mekaninen teknologia" (v:lta 1912).
Aika harvan mieleen taitaa hitsaamisesta puhuttaessa enää tänään tulla termi "uuttaa". Uuttamisellahan ymmärretään ensisijaisesti kemian alaan kuuluvaa aineseoksen liukoisten osien erottamista liukenemattomista liuotteen avulla.
Uuttaa (suom.) = digerera, eluera, extrahera, laka, laka ut, urdra(ga), urlaka, urta, utextrahera, utlaka (ruots.) = extract, elute (engl.) = abbrühen, abziehen, auskochen, auslaugen, ausschneiden, ausziehen, digerieren, entziehen, extrahieren, laugen (saks.).
Hitsata (suom.) = svetsa (harvinaisempi: välla) = weld (engl.) = schweissen (harvinaisempi: auskreuzen) (saks.).
Mig-, tig- yms. hitsausmenetelmien nimet kirjoitettaneen nykyisin (suomeksi) pienillä alkukirjaimilla. Niiden takana ovat yleensä englanninkieliset termit:
MIG = metal inert gas welding
MAG = metal active gas welding
TIG = tungsten inert gas welding
Näiden ns. lankahitsausmenetelmien tekniset yksityiskohdat eivät kuulune tälle palstalle. Mainittakoon, että saksalaisille TIG on WIG, koskapa volframi (engl. tungsten) on saksaksi Wolfram
Mikäs se raudan ja teräksen välinen ero sitten taas olikaan? Rauta on periaatteessa alkuaine, joka ei esiinny luonnossa puhtaana vaan yhdisteinä ja metalliseoksina eli lejeerinkeinä. Valurauta on raudan ja hiilen ns. välisijaseos, jossa on hiiltä yli 2,1 %; teräs on samoin raudan ja hiilen seos, mutta siinä on hiiltä vastaavasti alle 2,1 %. Yleensä teräkset sisältävät raudan ohella muitakin metalleja seosaineina, joilla teräksen ominaisuuksia muokataan haluttuun suuntaan.
Tuon alussa mainitsemani muistelmateoksen kirjoittaja oli joutunut vangituksi ja sittemmin karkotetuksi erään Stalin-nimeä käyttäneen herran sotatoimien jälkiseurauksena. Josif Vissarionovitš Dšugašvili otti itse sukunimekseen "teräksistä" merkitsevän Stalinin. Leninin (alk. Uljanov) sukunimi tuli kaiketi Siperian Lena-joesta ja Vjatšeslav Molotovin sukunimi ei viittaa siihen sirppiin vaan siihen vasaraan (olikohan hänen alkuperäinen nimensä Skrjabin?).
"Raudan uuttamisesta"
37
3650
Vastaukset
- Topias
Mitenkäs tuo "uuttaa" kuulostaa korviini jotenkin vieraalta? Muistelen näetsen joskus aikoinani lukeneeni "uuttaamisesta", jolloin perusmuoto olisi "uutata"?...
Valitettavasti tässä ei ole NS:aa kätösillä että voisin tarkistaa, tunnetaanko siellä myös sana "uutata" merkityksessä 'hitsata'
Onkos sillä saksan(?) sanalla Hitze yhteyttä suomen "hitsata" sanaan?
Englannin kielessä "tungsten" on käsittääkseni ruotsalaislaina "tung sten"- Sorvarismies
NS ei kuulu valitettavasti minun köyhään kirjahyllyyni. Uutata-verbiä en muista koskaan kuulleeni.
Saksan (die) Hitze tarkoittaa kuumuutta. (Der) Schweiss tarkoittaa puolestaan hikeä. Jonkunmoisia etymologis-analogisia yhteyksiähän noilla voi nähdä olevan schweissen-verbiin. Kyllä minäkin muistan hionneeni kesäkuumalla hitsatessani – silloin joskus muinaisuudessa, kun tuollaisiin hommiin syyllistyin!
Sanasto-osassa teoksessa Pirkko Leino: HYVÄÄ SUOMEA (Otava 1989) mainitaan seuraavat sanat:
uute – uuttamalla saatu valmiste, ekstrakti, myös uutos
uuttaa : uutan : uuttakoon : uutti : uuttanut – 1. erottaa aineseoksen liukoiset osat liukenemattomista liuotteen avulla 2. mieluummin hitsata
uutto – uuttaminen
Leinokin siis tuntee vielä uuttaa-verbin merkityksen "hitsata", vaikka ei sitä moiseen käyttöön suosittelekaan.
Kemian historia tuntee joitakin nimekkäitä ruotsalaisia (Jöns Jacob Berzelius 1779-1848 et al.), joten saattaapa olla peräti ruotsalaista lainaa tuo englannin "raskas kivi". - Pönttö
Sorvarismies kirjoitti:
NS ei kuulu valitettavasti minun köyhään kirjahyllyyni. Uutata-verbiä en muista koskaan kuulleeni.
Saksan (die) Hitze tarkoittaa kuumuutta. (Der) Schweiss tarkoittaa puolestaan hikeä. Jonkunmoisia etymologis-analogisia yhteyksiähän noilla voi nähdä olevan schweissen-verbiin. Kyllä minäkin muistan hionneeni kesäkuumalla hitsatessani – silloin joskus muinaisuudessa, kun tuollaisiin hommiin syyllistyin!
Sanasto-osassa teoksessa Pirkko Leino: HYVÄÄ SUOMEA (Otava 1989) mainitaan seuraavat sanat:
uute – uuttamalla saatu valmiste, ekstrakti, myös uutos
uuttaa : uutan : uuttakoon : uutti : uuttanut – 1. erottaa aineseoksen liukoiset osat liukenemattomista liuotteen avulla 2. mieluummin hitsata
uutto – uuttaminen
Leinokin siis tuntee vielä uuttaa-verbin merkityksen "hitsata", vaikka ei sitä moiseen käyttöön suosittelekaan.
Kemian historia tuntee joitakin nimekkäitä ruotsalaisia (Jöns Jacob Berzelius 1779-1848 et al.), joten saattaapa olla peräti ruotsalaista lainaa tuo englannin "raskas kivi".Niin, asiani on asiaa asian vierestä. Uuttu ei liity mitenkään uuttamiseen (uuttaamiseen), vaan tarkoittaa linnunpönttöä – enkä ole nähnyt sellaista vielä hitsaamalla valmistettuna. Ornitologia tiennee jotain mm. uuttukyyhkyistä. Lapinkävijöistä moni tuntee Uuttu-Kallen, Kalervo Uuttu -nimisen latukahviloiden tarinaniskijän.
- Topias
Pönttö kirjoitti:
Niin, asiani on asiaa asian vierestä. Uuttu ei liity mitenkään uuttamiseen (uuttaamiseen), vaan tarkoittaa linnunpönttöä – enkä ole nähnyt sellaista vielä hitsaamalla valmistettuna. Ornitologia tiennee jotain mm. uuttukyyhkyistä. Lapinkävijöistä moni tuntee Uuttu-Kallen, Kalervo Uuttu -nimisen latukahviloiden tarinaniskijän.
Tarkistin NS:sta sen "uutata". Siellä oli vain viittaus "ks. uuttaa".
Sieltä sitten löytyi myös hitsaaminen.
Eikös vähän samanlaista horjuvutta esiinny "purkaa" ja "purata" -verbien käytössä: puhutaan "autopurkaamosta" vaikka pitäisi puhua "autopurkamosta"?
Olisikohan analogia "ahtaa" ja "ahdata" ollut mallina? (Vrt. ahtaja / ahtaaja)
"Pönttö" on myös varsin monikäyttöinen sana. Mitä kaikkea sillä mahdettaneenkaan Nyky-Suomessa tarkoittaa?... - Sorvarismies
Topias kirjoitti:
Tarkistin NS:sta sen "uutata". Siellä oli vain viittaus "ks. uuttaa".
Sieltä sitten löytyi myös hitsaaminen.
Eikös vähän samanlaista horjuvutta esiinny "purkaa" ja "purata" -verbien käytössä: puhutaan "autopurkaamosta" vaikka pitäisi puhua "autopurkamosta"?
Olisikohan analogia "ahtaa" ja "ahdata" ollut mallina? (Vrt. ahtaja / ahtaaja)
"Pönttö" on myös varsin monikäyttöinen sana. Mitä kaikkea sillä mahdettaneenkaan Nyky-Suomessa tarkoittaa?..."Purkamo" on oikea, "purkaamo" arvelluttavampi muoto. Olisikohan purkaamon analogia paremminkin (järki-)lataamon kuin ahtamisen/ahtaamisen puolelta?
Lainataanpa vielä Pirkko Leinon teoksen sanastoa:
ahdata : ahtaan : ahtaavat : ahdatkoon : ahtasin : ahdannut – sijoittaa lastia laivaan
ahtaa : ahdan : ahtavat : ahdoin : ahtanut – 1. sulloa, tunkea 2. asettaa vilja riiheen kuivumaan 3. ripustaa nuotta kuivumaan 4. muuttaa purjeiden asentoa ahtimien avulla
Kun meikäpoika toimi ahtaajana 3 vuosikymmentä sitten, olivat työt käytännössä useimmiten vastakkaisia edellämainitulle määritelmälle: Helsingissä purettiin lastia laivoista paljon useammin kuin sitä sijoitettiin sinne. Olinko siis paremminkin purkaja tai ehkä purkaaja? :o)
Ahtamisen määritelmistä (yllä) löytyy sellainenkin paradoksi, että veneestä voi löytyä ahdin/ahtimia, vaikka sen moottori olisikin vapaastihengittävää tyyppiä (harvassapa ovat nykyisin purjeveneet, joista puuttuu moottori). Moottori-ihmisiä Leino tuskin on, koska määritelmistä näkyy puuttuvan puuttuu "imuilman saattaminen polttomoottorin palotilaan ylipaineisena erityistä ahtimeksi kutsuttua laitetta hyväksi käyttäen".
Omassa veneessäni ei ole purjeita sen enempää kuin ahdintakaan – ellei sitten jääkaapin kompressoria pidetä ahtimena! Ahdin antimia veneessä on silti päästy nauttimaan (joskus tuon jääkaapin varassa tosin). Kohtahan tässä pitäisikin taas päästä lataamaan akkujaan ja purkamaan ahdistustaan ulapoille... - Kielien kääntelijä
Sorvarismies kirjoitti:
NS ei kuulu valitettavasti minun köyhään kirjahyllyyni. Uutata-verbiä en muista koskaan kuulleeni.
Saksan (die) Hitze tarkoittaa kuumuutta. (Der) Schweiss tarkoittaa puolestaan hikeä. Jonkunmoisia etymologis-analogisia yhteyksiähän noilla voi nähdä olevan schweissen-verbiin. Kyllä minäkin muistan hionneeni kesäkuumalla hitsatessani – silloin joskus muinaisuudessa, kun tuollaisiin hommiin syyllistyin!
Sanasto-osassa teoksessa Pirkko Leino: HYVÄÄ SUOMEA (Otava 1989) mainitaan seuraavat sanat:
uute – uuttamalla saatu valmiste, ekstrakti, myös uutos
uuttaa : uutan : uuttakoon : uutti : uuttanut – 1. erottaa aineseoksen liukoiset osat liukenemattomista liuotteen avulla 2. mieluummin hitsata
uutto – uuttaminen
Leinokin siis tuntee vielä uuttaa-verbin merkityksen "hitsata", vaikka ei sitä moiseen käyttöön suosittelekaan.
Kemian historia tuntee joitakin nimekkäitä ruotsalaisia (Jöns Jacob Berzelius 1779-1848 et al.), joten saattaapa olla peräti ruotsalaista lainaa tuo englannin "raskas kivi".Syötin ilkeyksissäni Googlen hakuruutuun yksinkertaisesti sanan "uuttaa". Olipas mielenkiintoista ja hämmentävää: esiin tuli huomattavan suuri määrä linkkejä, joissa sana "uuttaa" esiintyi ilmiselvästi adjektiivin "uusi" partitiivina!
"Geenimuuntelu aiheuttaa uuttaa elintarvikesotaa..."
"Kun se on saavutettu, tulevat uudet haasteet ja 15 uuttaa kilpailijaa eli nykyiset jäsenmaat..."
"Valtio otti uuttaa velkaa 22,7 miljardia."
"JUHTA asetti 10.6.2002 kolme uuttaa työryhmää..."
"Työterveystutkimuksissa on kasautumassa uuttaa tietoa..."
"Kymmenen uuttaa KOK:n jäsentä liitetty skandaaliin..."
"He saattaisivat vallan mielellään haluta puolustaa uuttaa aatelisasemaansa Amberissa..."
"Jacky tekee maidosta uuttaa hyvää!"
Ja sitä rataa. Sanankäytön ammattilaiset kirjoittavat tuollaista suomea teksteihinsä, jotka päätyvät nettiin! Uskomatonta mutta näköjään aivan totta. - Selvitysmies
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Syötin ilkeyksissäni Googlen hakuruutuun yksinkertaisesti sanan "uuttaa". Olipas mielenkiintoista ja hämmentävää: esiin tuli huomattavan suuri määrä linkkejä, joissa sana "uuttaa" esiintyi ilmiselvästi adjektiivin "uusi" partitiivina!
"Geenimuuntelu aiheuttaa uuttaa elintarvikesotaa..."
"Kun se on saavutettu, tulevat uudet haasteet ja 15 uuttaa kilpailijaa eli nykyiset jäsenmaat..."
"Valtio otti uuttaa velkaa 22,7 miljardia."
"JUHTA asetti 10.6.2002 kolme uuttaa työryhmää..."
"Työterveystutkimuksissa on kasautumassa uuttaa tietoa..."
"Kymmenen uuttaa KOK:n jäsentä liitetty skandaaliin..."
"He saattaisivat vallan mielellään haluta puolustaa uuttaa aatelisasemaansa Amberissa..."
"Jacky tekee maidosta uuttaa hyvää!"
Ja sitä rataa. Sanankäytön ammattilaiset kirjoittavat tuollaista suomea teksteihinsä, jotka päätyvät nettiin! Uskomatonta mutta näköjään aivan totta.Tuossa on selvästi pleonastinen partitiivin pääte.
- Joopa Joo
Selvitysmies kirjoitti:
Tuossa on selvästi pleonastinen partitiivin pääte.
Asiasta ei voine olla montaa mieltää!
- Lainailija
Uuttaminen: Aineet erotetaan liukoisuuden perusteella eri nestefaaseihin tai kiinteästä aineesta nesteeseen.
Uuttaminen erotussuppilon avulla perustuu siihen, että yhdisteet liukenevat eri tavalla eri liuottimiin. Liuottimina käytetään toisiinsa liukenemattomia liuottimia, esimerkiksi vesi/eetteri tai vesi/heksaani (poolinen/pooliton liuotin).
Uuttaminen voi tapahtua myös jatkuvatoimiselle uuttolaitteella, jossa kuuma liuotin kulkee uutettavan seoksen (tavallisesti kiinteä aine) läpi useita kertoja ja valuu kolviin, josta se aina höyrystetään uuteen kierrokseen. Myös yksinkertainen suodattimella tapahtuva liuottaminen on uuttamista (vrt. suodatinkahvin valmistus). - kokemustietoa
Sorvarismies kirjoitti:
"Purkamo" on oikea, "purkaamo" arvelluttavampi muoto. Olisikohan purkaamon analogia paremminkin (järki-)lataamon kuin ahtamisen/ahtaamisen puolelta?
Lainataanpa vielä Pirkko Leinon teoksen sanastoa:
ahdata : ahtaan : ahtaavat : ahdatkoon : ahtasin : ahdannut – sijoittaa lastia laivaan
ahtaa : ahdan : ahtavat : ahdoin : ahtanut – 1. sulloa, tunkea 2. asettaa vilja riiheen kuivumaan 3. ripustaa nuotta kuivumaan 4. muuttaa purjeiden asentoa ahtimien avulla
Kun meikäpoika toimi ahtaajana 3 vuosikymmentä sitten, olivat työt käytännössä useimmiten vastakkaisia edellämainitulle määritelmälle: Helsingissä purettiin lastia laivoista paljon useammin kuin sitä sijoitettiin sinne. Olinko siis paremminkin purkaja tai ehkä purkaaja? :o)
Ahtamisen määritelmistä (yllä) löytyy sellainenkin paradoksi, että veneestä voi löytyä ahdin/ahtimia, vaikka sen moottori olisikin vapaastihengittävää tyyppiä (harvassapa ovat nykyisin purjeveneet, joista puuttuu moottori). Moottori-ihmisiä Leino tuskin on, koska määritelmistä näkyy puuttuvan puuttuu "imuilman saattaminen polttomoottorin palotilaan ylipaineisena erityistä ahtimeksi kutsuttua laitetta hyväksi käyttäen".
Omassa veneessäni ei ole purjeita sen enempää kuin ahdintakaan – ellei sitten jääkaapin kompressoria pidetä ahtimena! Ahdin antimia veneessä on silti päästy nauttimaan (joskus tuon jääkaapin varassa tosin). Kohtahan tässä pitäisikin taas päästä lataamaan akkujaan ja purkamaan ahdistustaan ulapoille...Kerroit olleesi kolme vuosikymmentä sitten purkajana/purkaajana, joka kuitenkin oli ahtaajan ammattinimikkeen alaista työtä ainakin vielä -60 -luvulla, jolloin minä olin skönellä sähömiehenä 3:n varustajan paateissa kaukomaita myöten. - Silloin meidän skönemannien kielenkäytössä lastiruuman tyhjentämistä kutsuttiin lossaukseksi, jonka sanan olemassaoloon myöskin satamiemme kielessä yhäkin uskon!
- Sorvarismies
kokemustietoa kirjoitti:
Kerroit olleesi kolme vuosikymmentä sitten purkajana/purkaajana, joka kuitenkin oli ahtaajan ammattinimikkeen alaista työtä ainakin vielä -60 -luvulla, jolloin minä olin skönellä sähömiehenä 3:n varustajan paateissa kaukomaita myöten. - Silloin meidän skönemannien kielenkäytössä lastiruuman tyhjentämistä kutsuttiin lossaukseksi, jonka sanan olemassaoloon myöskin satamiemme kielessä yhäkin uskon!
Kirjoittamani teksti taisi jäädä sinulta lukematta. Kerroin toimineeni ahtaajana, mutta IHMETTELIN hymiön kera, eikö minusta olisi pitänyt pikemminkin käyttää nimitystä purkaja (tai purkaaja), koska työtehtäväni Helsingissä olivat useimmiten juuri tuota ”lossausta”!
Viittaat noin 10 vuoden takaiseen lausumaani. Ahtaajamenneisyydestäni on nyttemmin kulunut jo nelisen vuosikymmentä.
Ahtaajaksi minut mainitaan työtodistuksessani (jota en tähän hätään tietenkään löytänyt). Ensimmäisen keikkani tein Helsingissä joulukuussa 1970 tilapäistyöntekijänä ja viimeisen toukokuussa 1974 jonkinlaisena ”prikkamiehenä”. Kävin prikkaani varten joskus 1972 tienoilla Kotkassa yhteensä 5 viikkoa kursseilla, joilla minusta tehtiin yleisahtaaja eli koneahtaaja. Tehtävät käsittivät noiden kurssien jälkeen trukinajoa, ”manttelimiehen” tehtäviä (merkinantoa nosturinkuljettajalle eli kraanakuskille) ja joskus harvoin laivojen kansivinssien ja -nosturien ajoa. ”Koulutusta vastaavien töiden” puutteessa sai yleisahtaajakin silloin tällöin tarttua säkkeihin ja hedelmälaatikoihin ”raakana miehenä”.
Ehdin siis saamaan jonkinlaisen käsityksen ahtaajan työstä minäkin.
Jos kutsuisin itseäni entiseksi ”lossaajaksi”, saattaisi moni järvi-Suomen asukas luulla minun elvistelevän lossinkuljettajan menneisyydelläni... - kokemustietoa
Sorvarismies kirjoitti:
Kirjoittamani teksti taisi jäädä sinulta lukematta. Kerroin toimineeni ahtaajana, mutta IHMETTELIN hymiön kera, eikö minusta olisi pitänyt pikemminkin käyttää nimitystä purkaja (tai purkaaja), koska työtehtäväni Helsingissä olivat useimmiten juuri tuota ”lossausta”!
Viittaat noin 10 vuoden takaiseen lausumaani. Ahtaajamenneisyydestäni on nyttemmin kulunut jo nelisen vuosikymmentä.
Ahtaajaksi minut mainitaan työtodistuksessani (jota en tähän hätään tietenkään löytänyt). Ensimmäisen keikkani tein Helsingissä joulukuussa 1970 tilapäistyöntekijänä ja viimeisen toukokuussa 1974 jonkinlaisena ”prikkamiehenä”. Kävin prikkaani varten joskus 1972 tienoilla Kotkassa yhteensä 5 viikkoa kursseilla, joilla minusta tehtiin yleisahtaaja eli koneahtaaja. Tehtävät käsittivät noiden kurssien jälkeen trukinajoa, ”manttelimiehen” tehtäviä (merkinantoa nosturinkuljettajalle eli kraanakuskille) ja joskus harvoin laivojen kansivinssien ja -nosturien ajoa. ”Koulutusta vastaavien töiden” puutteessa sai yleisahtaajakin silloin tällöin tarttua säkkeihin ja hedelmälaatikoihin ”raakana miehenä”.
Ehdin siis saamaan jonkinlaisen käsityksen ahtaajan työstä minäkin.
Jos kutsuisin itseäni entiseksi ”lossaajaksi”, saattaisi moni järvi-Suomen asukas luulla minun elvistelevän lossinkuljettajan menneisyydelläni...Niinhän se on, että kirjoituksestasi oli jo toistakymmentä vuotta, mutta koska et tullut maininneeksi: älkää sitten vaivatko minua enää vuosien perästä sanomisillani! Niin rohkaistuin kirjoittamaan, kun elämänvaiheesi sivusivat noinkin läheltä omianikin, mutta pyydän ettet muistelisi minua pahalla, kun hyvää tarkoittaen kokeilin, vieläkö elät? - Mutta voisithan väärinkäsitysten välttämiseksi kutsua itseäsi valtamerilaivojen lossaajaksi, niin eivät pidä sua kapulalossilaisena!
- Sorvarismies
kokemustietoa kirjoitti:
Niinhän se on, että kirjoituksestasi oli jo toistakymmentä vuotta, mutta koska et tullut maininneeksi: älkää sitten vaivatko minua enää vuosien perästä sanomisillani! Niin rohkaistuin kirjoittamaan, kun elämänvaiheesi sivusivat noinkin läheltä omianikin, mutta pyydän ettet muistelisi minua pahalla, kun hyvää tarkoittaen kokeilin, vieläkö elät? - Mutta voisithan väärinkäsitysten välttämiseksi kutsua itseäsi valtamerilaivojen lossaajaksi, niin eivät pidä sua kapulalossilaisena!
Voit olla varma, että en muistele sinua pahalla, päinvastoin!
- Isä Aurinkoinen
Ns. kaunokirjallisuus tuntee Nikolai Ostrovskin teoksen Kak zakaljalas' stal' eli suomennettuna "Kuinka teräs karaistui". Sen aihepiiri liittynee kiinteästi "teräsmies" Stalinin teollistamissuunnitelmiin.
Sitä minä vain, että teräksen kovuutta lisäävästä kuumentamisesta ja äkkijäähdytyksestä pitäisi mieluummin käyttää verbiä "karkaista" kuin "karaista". Jälkimmäinen tarkoittaa lähinnä ruumiillisen tai henkisen kestokyvyn lisäämistä sopivien harjoitusten avulla. Yksi sivumerkitys on "kurkun karaisu" eli kurkun selvittäminen rykäisemällä. Karkaiseminen on siis konkreettista, karaiseminen kuvaannollista kovuuden lisäämistä.
Sorvarismies näkyy puhuvan jutussaan sekä karkoituksesta että karkotuksesta. Kielellisesti oikea muoto on karkotus. Vastaavasti esim. hyttysten torjuntaan käytetään karkotetta eikä karkoitetta. - Onomasiologi
Vjatšeslav Mihailovitš Molotov oli todellakin alkuperäiseltä sukunimeltään Skrjabin. Eräs säveltäjä-sukunimikaima on tehnyt sitäkin nimeä tunnetuksi.
"Serp i molot" = sirppi ja vasara.
Lev Borisovitš Kamenev oli alun perin Rozenfeld ja hänen kaimansa Lev Davidovitš Trotski oli alun perin Bronstein. Venäjän juutalaissukuja molemmat, arvatenkin. Sukunimien venäläistäminen ja komealta kalskahtavaksi saattaminen olivat NL:n historian alkuaikoina muodissa.
Molotov (1890-1986) jäi Stalinin aikana vallassa olleista NL:n johtomiehistä harvinaisuudeksi sikäli, että hän eli varsin iäkkääksi ja kuoli luonnollisella tavalla.- Valentina Teräskova
>Sukunimien [venäläistäminen ja] komealta
>kalskahtavaksi saattaminen olivat NL:n historian
>alkuaikoina muodissa.
Veikko Huovinen taisi muistaakseni ilveillä tuonkin venälaisten nimenmuutosbuumin kustannuksella. Muistelen hänen jossakin pastiksissaan esiintyneen sotilasnimiä Teräs, Wolfram-Karbidi tjsp.
Vastaavasti oli jermujen niminä Utaretta, Rinta-Junttia, Nisää tjsp. ellen ihan väärin muista? - Kielien kääntelijä
Valentina Teräskova kirjoitti:
>Sukunimien [venäläistäminen ja] komealta
>kalskahtavaksi saattaminen olivat NL:n historian
>alkuaikoina muodissa.
Veikko Huovinen taisi muistaakseni ilveillä tuonkin venälaisten nimenmuutosbuumin kustannuksella. Muistelen hänen jossakin pastiksissaan esiintyneen sotilasnimiä Teräs, Wolfram-Karbidi tjsp.
Vastaavasti oli jermujen niminä Utaretta, Rinta-Junttia, Nisää tjsp. ellen ihan väärin muista?Asiaa! Huovis-Veikko onkin melkoinen onomasiologi kirjallisuudessamme.
Eikös tuossa otsikossasi "Kovia nimejä" muuten ole selvä kongruenssivirhe? "Koveja nimejä" olisi minun kielikorvani mukaan oikein – kuten eräillä nettisivuilla näkemäni teksti "Hyödyllisejä kilpejä" :o)
Käyttämäsi sana "lutrake" on upean onomatopoeettinen – ja poeettinen!
- Lathe Waste
Anglosaksin korvissa tuo saksalainen, TIG-lyhenteen tilalla käytettävä hitsaustermi WIG saattaa kuulostaa hupaisalta, koskapa englannin sana wig merkitsee peruukkia. "Welded wig" – raaka-aineena sorvinlastut? Sellaisestakohan kuontalosta ne lähtevät ne paljonpuhutut tupeen rapinat?
Peruukki = cancel grandpa? (Eikös tällä palstalla harrastettu äskettäin tällaisia älyvapaita sanaleikkikäännöksiä...)- Sorvin äärestä
Pisti silmääni tuo nimimerkkisi alkuosa "lathe". Sehän merkitsee sorvia. Sille on englannissa synonyymi "turning machine" ja ammattinimike "sorvari on englanniksi "turner" (tai myös "lathe operator"). Sorvarismies se käyttääkin varsinaista kääntelykonetta!
Saksaksi sorvata = drehen tai drechseln, ausdrechseln ja sorvari vastaavasti = Dreher, Drehmaschinenarbeiter tai Drechsler SEN MUKAAN, MITÄ SORVATAAN. Drechseln/Drechsler viittaa muun kuin metallin (puun, luun, sarven jne.) sorvaamiseen ja drehen/Dreher/Drehmaschinenarbeiter on sitten sitä konepajahommaa.
Jos sorvin käänneltäväksi tökätään vaikkapa kieli (sellainen naudan tms. elikon suusta tempaistu, keitetty...), niin koneenkäyttäjän saksankielinen ammattinimike on minun vaillinaisella päättelykyvylläni "Zungendrechsler". Englanniksi se voisi vastaavasti olla "tongue turner". - Ocula
Sorvin äärestä kirjoitti:
Pisti silmääni tuo nimimerkkisi alkuosa "lathe". Sehän merkitsee sorvia. Sille on englannissa synonyymi "turning machine" ja ammattinimike "sorvari on englanniksi "turner" (tai myös "lathe operator"). Sorvarismies se käyttääkin varsinaista kääntelykonetta!
Saksaksi sorvata = drehen tai drechseln, ausdrechseln ja sorvari vastaavasti = Dreher, Drehmaschinenarbeiter tai Drechsler SEN MUKAAN, MITÄ SORVATAAN. Drechseln/Drechsler viittaa muun kuin metallin (puun, luun, sarven jne.) sorvaamiseen ja drehen/Dreher/Drehmaschinenarbeiter on sitten sitä konepajahommaa.
Jos sorvin käänneltäväksi tökätään vaikkapa kieli (sellainen naudan tms. elikon suusta tempaistu, keitetty...), niin koneenkäyttäjän saksankielinen ammattinimike on minun vaillinaisella päättelykyvylläni "Zungendrechsler". Englanniksi se voisi vastaavasti olla "tongue turner".Mikäs se sitten olisi se silmänkääntäjä?
Entäpä voisiko mielenkääntäjä tarkoittaa jotakin?
Takinkääntäjä on kai eri asia kuin takin kääntäjä?
Onko Tina Turner suomeksi Tiina Sorvari? - Sorvarismies
Ocula kirjoitti:
Mikäs se sitten olisi se silmänkääntäjä?
Entäpä voisiko mielenkääntäjä tarkoittaa jotakin?
Takinkääntäjä on kai eri asia kuin takin kääntäjä?
Onko Tina Turner suomeksi Tiina Sorvari?Tina Turner voisi olla tinasorvari tai tinansorvaaja. Tina (Sn) on varsin pehmeää eikä soveltune kunnolla lastuavaan työstöön. Painosorvaukseen (= muottia vasten rullan avulla tapahtuvaan muovaavaan sorvaukseen) se voisi soveltuakin.
Ted Turner = Sorvarin Eetu? - Likainen Lokari
Ocula kirjoitti:
Mikäs se sitten olisi se silmänkääntäjä?
Entäpä voisiko mielenkääntäjä tarkoittaa jotakin?
Takinkääntäjä on kai eri asia kuin takin kääntäjä?
Onko Tina Turner suomeksi Tiina Sorvari?> Entäpä voisiko mielenkääntäjä tarkoittaa jotakin?
> Takinkääntäjä on kai eri asia kuin takin kääntäjä?
Herkempää mieltä ja hipiää kääntänee se uskomus, jonka mukaan entisaikojen tukkijätkät käänsivät viikonlopun tultua paitansa ennen tansseihin lähtöä, puhdas puoli ulospäin... - muuan mies
>Peruukki = cancel grandpa? (Eikös tällä palstalla
>harrastettu äskettäin tällaisia älyvapaita
>sanaleikkikäännöksiä...
Jos toteaisin tässä yhteydessä erästä hiljan kuulemaani sanontaa vapaasti mukaillen että "asiaan [älyvapaat sanaleikkikäännökset] liittyen on syytä tuoda esille, että mielestäni Rosettan kivi on kielenkääntämisen Graalin malja", niin miten se tähän asiaan voisi liittyä? - Kielien kääntelijä
muuan mies kirjoitti:
>Peruukki = cancel grandpa? (Eikös tällä palstalla
>harrastettu äskettäin tällaisia älyvapaita
>sanaleikkikäännöksiä...
Jos toteaisin tässä yhteydessä erästä hiljan kuulemaani sanontaa vapaasti mukaillen että "asiaan [älyvapaat sanaleikkikäännökset] liittyen on syytä tuoda esille, että mielestäni Rosettan kivi on kielenkääntämisen Graalin malja", niin miten se tähän asiaan voisi liittyä?Eikös Rosettan kivi ollut se 1400 vuotta kateissa ollut hieroglyfikivi, joka löydettiin 1799? Siihen oli raapustettu egyptiläistä hieraattista ja demoottista kirjoitusta ja olikos vähän kreikkaakin? 18-vuotias Jean-Francois Champollion otti tehtäväkseen tulkita tekstit, mutta menihän siihen sitten aikaakin 14 vuotta!
Graalin malja taas liittynee joihinkin eurooppalaisiin ritaritarustoihin. Se oli joko Jeesuksen viimeisellä ehtoollisella käyttämä juoma-astia tai muu senkaltainen, uskon syvimpiä salaisuuksia itseensä kätkevä kulttiesine. Richard Wagner käytti kai näitä Graal-aiheita eräissä oopperoissaan (joiden libretot hän kirjoitti ihan itse). Yhtymäkohtia Rosettan kiveen en osaa oikein päätellä – ja vielä vähemmän yhtymäkohtia sanaleikkikäännöksiin! - Muinainen matkailija
Ocula kirjoitti:
Mikäs se sitten olisi se silmänkääntäjä?
Entäpä voisiko mielenkääntäjä tarkoittaa jotakin?
Takinkääntäjä on kai eri asia kuin takin kääntäjä?
Onko Tina Turner suomeksi Tiina Sorvari?> Takinkääntäjä on kai eri asia kuin takin kääntäjä?
"Oton" takkia ei kukaan "kääntänyt", vaan "Otto" vaihtoi sen ihan mielisuosiolla tuhtiin tukkuun ruplia ravintola Sadkon miestenhuoneessa. Kulahtaneella pikkutakilla saatiinkin pöytä peräti koreaksi isolle porukalle! Tapahtumapaikka ja -aika: Sankarikaupunki Leningrad, helmikuu 1973.
"Oton" tai minun ei ole ymmärtääkseni tarvinnut pahemmin kääntää takkia tai muuttaa maailmankatsomusta noiden aikojen jälkeen. Kyllähän se meininki hymyilytti meitä jo silloin.
Ellei otsikon viittaus avautunut: kyseessä on ns. "takkiaaria" Giacomo Puccinin oopperasta La Bohème. Runoilija Colline hyvästelee aariassa vanhan viittansa, jonka boheemikaverukset myyvät rahapulassaan saadakseen lääkettä sairaalle Mimìlle. Oopperan maailmasta on nimensä puolesta myös tuo Pietarin maineikas ravintola Sadko (Nikolai Rimski-Korsakov on säveltänyt sennimisen oopperan). - Hieronymus
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Eikös Rosettan kivi ollut se 1400 vuotta kateissa ollut hieroglyfikivi, joka löydettiin 1799? Siihen oli raapustettu egyptiläistä hieraattista ja demoottista kirjoitusta ja olikos vähän kreikkaakin? 18-vuotias Jean-Francois Champollion otti tehtäväkseen tulkita tekstit, mutta menihän siihen sitten aikaakin 14 vuotta!
Graalin malja taas liittynee joihinkin eurooppalaisiin ritaritarustoihin. Se oli joko Jeesuksen viimeisellä ehtoollisella käyttämä juoma-astia tai muu senkaltainen, uskon syvimpiä salaisuuksia itseensä kätkevä kulttiesine. Richard Wagner käytti kai näitä Graal-aiheita eräissä oopperoissaan (joiden libretot hän kirjoitti ihan itse). Yhtymäkohtia Rosettan kiveen en osaa oikein päätellä – ja vielä vähemmän yhtymäkohtia sanaleikkikäännöksiin!Hieroglyfien tulkinnasta kirjoitti Yrjö-köriläs erinäisiä vuosikymmeniä sitten mm. tällaista:
"Tavumerkit ovat jääneet tarkoittamaan niiden alkuaan merkitsemän sanan kerakeryhmää ja niitä voidaan käyttää kaikissa tavuissa ja sanoissa, joissa tämä kerakeryhmä esiintyy, merkityksestä lainkaan välittämättä. Ääntiöihin ei kiinnitetty lainkaan huomiota (samaan tapaan kuin suomalaisessa pikakirjoituksessa a useimmiten jätetään merkitsemättä). Niinpä pääskysen kuva tarkoitti alkuaan vain tätä lintua (pääskynen egyptin kielellä wr), mutta kun egyptin sanassa "suuri" oli sama kerakeryhmä wr, tuli kuva merkitsemään myös suurta, ja myöhemmin se oli alkuosana sanassa wrd, "väsynyt"."
Hieroglyfien tulkinta on ilmeisesti vaatinut onnistuakseen aika sanaleikkisän miehen! Champollionin on täytynyt tuon tuostakin kurkistaa, mitä aasinsillan toiselta puolella voisi löytyä. - Viestimies
muuan mies kirjoitti:
>Peruukki = cancel grandpa? (Eikös tällä palstalla
>harrastettu äskettäin tällaisia älyvapaita
>sanaleikkikäännöksiä...
Jos toteaisin tässä yhteydessä erästä hiljan kuulemaani sanontaa vapaasti mukaillen että "asiaan [älyvapaat sanaleikkikäännökset] liittyen on syytä tuoda esille, että mielestäni Rosettan kivi on kielenkääntämisen Graalin malja", niin miten se tähän asiaan voisi liittyä?Erästä inttikaveriani kutsuttiin Mamoksi. Ei hänen etunimensä viitannut sinne päinkään, mutta hän oli varsin etevä pianisti ja hänellä oli sama sukunimi kuin vanhemmalla ja tunnetummalla muusikolla (viulistilla), jonka etunimi oli Wolde. Urheilumaailmassa taas oli niihin aikoihin tunnettu nimi etiopialainen (vajaa vuosi sitten edesmennyt) huippujuoksija Mamo Wolde...
- Lakupekka
Uutteita (uutoksia, ekstrakteja) tunnetaan ja käytetään kemiassa ja siihen perustuvissa tieteissä ja teollisuudessa runsaasti. Esimerkiksi kasvisperäistä lakritsijuurta (Glycyrrhiza glabra, lakritsrot, Lakritz, Liquorice/Licorice, réglisse jne.) käytetään lääke- ja makeisteollisuudessa nimenomaan uutteena. Vaikkapa pastillirasian tuoteselosteessa saattaakin helposti törmätä sanaan "lakritsiuute" tai "lakritsiekstrakti".
Lakupekka ottaa lakritsijuurta uutteena eikä eksaktisti ottaen näe suurenakaan puutteena jos ei satu löytämään sitä ekstraktina. Uutoksen puutoksesta on ihan turha kärsiä.
Mitään hitsaamiseen viittaavaa näissä uuttamisissa on todellakin vaikea nähdä. - J.T.K.
Enpä tiedä juuri uuttamisista, mutta putlaaminen eli putlaus minun pitäisi osata juurta jaksain! En tosin ole metallurgian opetusta juuri päässyt nauttimaan, mutta meidän HISSANMAIKKAMME (tomera, lukiota n. 35 vuotta sitten käydessämme kuusikymppinen maisteristäti ja opinahjomme kunnianarvoisa rehtori) yritti ainakin takoa putlaamisen ideaa kalloihimme. Teemaa todellakin jaksettiin jauhaa historiantunnista toiseen ja kolmanteen!
Kyseessä oli jokin rautamalmin jalostuksessa käytettävä 1700-luvun mellotusmenetelmä, jolla runsashiilisestä raudasta saatiin taottavaa terästä.
Sir Henry Bessemer kehitti sittemmin 1800-luvulla konvertterin, jolla terästä onnistuttiin valmistamaan suuria määriä siedettävin kustannuksin. Teollistuminen pääsi alkamaan toden teolla.
Putlaamista tarkoittava englannin sana "puddle" merkitsee myös kuralätäkköä.
Kapakalojen merkitys käytiin historian kurssissamme läpi samalla intensiteetillä, mutta en jaksa muistaa, minkä kansan tai kansojen historiaan ne liittyivät.
Kunnioittavat terveiseni arvon opetusneuvokselle! (Tietojeni mukaan hissanmaikkamme ja rehtorimme on keskuudessamme edelleen, korkeaan ikäänsä nähden hyvissä voimissa.) - Topias
>Rauta on periaatteessa alkuaine,
>joka ei esiinny luonnossa puhtaana vaan yhdisteinä
>ja metalliseoksina eli lejeerinkeinä.
Lejeerinkihän on englanniksi "alloy" ja sen etymologiasta tiedetään, että sana palautuu latinan "alligare" (ad ligare) verbiin: ad- prep.'johonkin' ligare 'sitoa' ts. 'sitoa yksi toiseen'.
Englannin kielessä sana tunnetaan varhaiselta 1300-luvulta, peräisin anglo-fr. "alai" < v.fr. "aleier" 'sekoittaa epäjalomman metallin kanssa'
Mutta!
Mistä on peräisin suomen sana LEJEERINKI?- Kielien kääntelijä
Sanakirjatietoa
Ruotsi, MOT Ruteka 2.0:
legera – lejeerata, seostaa metalleja
legerat gjutjärn – seosvalurauta
legerat guld – lejeeroitu kulta
legerat stål – lejeerattu teräs, lejeroitu teräs, seosteräs, seostettu teräs
legerat tackjärn – seostettu raakarauta
(Huomautus: suomeksi on puhuttu "takkiraudasta" tarkoitettaessa raakarautaa)
Saksa, MOT Sateka 2.1:
lejeerinki – Alliage, Komposition f, Legierung f - Alkemisti
Lejeeraukselle etäistä sukua vaikuttaisi olevan ammattislangisana "pläträys" ("pletraus"?). Sitä en ole nähnyt koskaan missään kirjoitettuna, kuullut olen kylläkin.
Ruotsin "plätera" = pinnoittaa, kerrostaa. Esim. kultaus tai hopeointi (epäjalomman ja halvemman metallin pinnoittaminen jalommalla ja arvokkaammalla) on "pläträystä".
Mitä sitten tuohon englannin lejeerinki-sanaan "alloy" ja sen johdannaisiin tulee, niin nehän tunnetaan metallurgian ohella myös maailman sotahistoriasta. Allied forces = liittoutuneet sotavoimat (usein lyhyesti vain "liittoutuneet"). Armeijat on "lejeerattu" yhteen taistelemaan yhteistä vihollista vastaan. - Topias
Alkemisti kirjoitti:
Lejeeraukselle etäistä sukua vaikuttaisi olevan ammattislangisana "pläträys" ("pletraus"?). Sitä en ole nähnyt koskaan missään kirjoitettuna, kuullut olen kylläkin.
Ruotsin "plätera" = pinnoittaa, kerrostaa. Esim. kultaus tai hopeointi (epäjalomman ja halvemman metallin pinnoittaminen jalommalla ja arvokkaammalla) on "pläträystä".
Mitä sitten tuohon englannin lejeerinki-sanaan "alloy" ja sen johdannaisiin tulee, niin nehän tunnetaan metallurgian ohella myös maailman sotahistoriasta. Allied forces = liittoutuneet sotavoimat (usein lyhyesti vain "liittoutuneet"). Armeijat on "lejeerattu" yhteen taistelemaan yhteistä vihollista vastaan.>Mitä sitten tuohon englannin lejeerinki-sanaan
>"alloy" ja sen johdannaisiin tulee, niin nehän
>tunnetaan metallurgian ohella myös maailman
>sotahistoriasta
Oikea havainto!
Verbi "ally" on peräisin 1200-luvulta, muinaisranskan. "alier" 'yhdistää'. Kysymyksessä on juuri sama "aleier" -verbi josta "alloy" on kehittynyt. Tässä vain on erilainen vartalo ( - Kielien kääntelijä
Topias kirjoitti:
>Mitä sitten tuohon englannin lejeerinki-sanaan
>"alloy" ja sen johdannaisiin tulee, niin nehän
>tunnetaan metallurgian ohella myös maailman
>sotahistoriasta
Oikea havainto!
Verbi "ally" on peräisin 1200-luvulta, muinaisranskan. "alier" 'yhdistää'. Kysymyksessä on juuri sama "aleier" -verbi josta "alloy" on kehittynyt. Tässä vain on erilainen vartalo (Nimestä Ally on tainnut tulla nykyisin anorektikon symboli, Ally McBealin (Calista Flockhart) ansiosta. Näyttelehtijättären kreikasta lainattu etunimi taitaa merkitä "kaunein" tai jotain sinne päin, mutta ei mielestäni pidä alkuunkaan paikkaansa noin vajaassa ravitsemustilassa. Calista pitäisikin ilmiselvästi panna kovalle ortoreksiakuurille (örhötystä, tirripaistia ja muuta ravitsevaa ja maittavaa!)
Naisten kuntosaleilla puhuvat kuulemma "alleista". Niillä tarkoitetaan siellä varttuneeseen ikään ehtineen, tukevahkon naisihmisen löysänä roikkuvia olkavarren "nahkapusseja". Puoli vuosisataa sitten eräs presidentin puoliso kantoi sellaisia "alleja" hihattoman iltapuvun kera, mitä eräät esteetikot eivät pitäneet kovinkaan suotavana.
Ornitologit merkitsevät bongauskirjaansa allin kohdalle myös nimen Clangula hyemalis. - Stainless
Tuo sana "alloy" kummittelee monissa seosmetallien kauppanimissäkin (tavaramerkeissä) tyyliin Waspalloy - Triballoy - Ascalloy - Hastelloy jne.
Esimerkki: HASTELLOY ® C-22 ® alloy UNS No. N06022 56Ni a -22Cr-13Mo-3Fe-3W-2.5Co*-0.5Mn*-0.35V*-0.08Si*-0.01C*
Mm. kemiallisessa prosessiteollisuudessa käytettävä, korroosionkestoinen Hastelloy C-22 näyttäisi sisältävän edelläolevan litanian mukaan eniten nikkeliä, sitten alenevin pitoisuuksin kromia, molybdeeniä, rautaa, volframia, kobolttia, mangaania, vanadiinia, piitä ja hyvin vähäisen määrän hiiltäkin.
Perinteisesti yleisimmin mm. keittiövälineissä käytetty "ruostumaton teräs" 18/8 sisältää n. 18 % kromia ja 8 % nikkeliä (rautaa sentään eniten). Englanninkielinen ilmaus "stainless steel" viittaa "tahrattomuuteen". Ruotsinkielinen "rostfri" pyyhkii läheltä suomalaista kutsumanimeä "rosteri".
- Lainailija
Aseseppien nettisivuilta:
"Ahjohitsaus eli "rauvan keittäminen" oli aikoinaan sepintätyö, jota kaikki sepätkään eivät oppineet suorittamaan elinikänään. Valmistavia toimenpiteitä oli ainakin ahjon puhdistus tuhkista ja rautakuonasta. Jos polttoaineena oli käytetty kivihiiltä, saattoi ahjo olla "lopullisesti noiduttu", eli siinä ei tahtonut rautojen yhteenkeittäminen onnistua kuin joskus vahingossa. Lieneekö savuhormista tai kuupasta karissut joitain "maahiilen" sisältämiä epäpuhtauksia hitsisaumaan tai sysihiillokseen."
"Koksi oli hieman turvallisempaa kuin kivihiili, mutta sitäkin käytettiin vain karkeammissa "rostoi-töissä", eli raudan muotoiluun kuumana isohkolla lekalla, eikä siis teräksen kuumamuovaukseen. Esimerkiksi viikatteen terästä tuppasi tulemaan "raikas" (= helposti särkyvä) tai liian "melto" (= pehmeä, terävyytensä pian menettävä), jos se oli kuumennettu koksivalkealla ennen muotoon taontaa, kallitsemista ja karkaisua: Kuuma pelkistävä liekki saattoi aiheuttaa hiilikatoa teräksestä, tai hiilloksesta voi imeytyä lisää hiiltä, jolloin teräs olisi ollut sopivaa partaveitsen tai metalliviilan materiaaliksi, mutta viikatteeksi se oli liian raikasta." - Läkkiseppä
Teräs on varmastikin tarkoittanut alun perin materiaalia josta voi valmistaa teräaseen, siis karkaistavissa oleva rautapohjainen metalli. Samoin kuin tervaskanto on sellainen kanto joka sopii tervan tekoon tai sytykkeiksi tervapitoisuutensa takia. Lujan maineensa takia vähänkään tämän tyyppisiä metalleja on myyty sitten teräksinä ja nykyään ihan tavallista rautaa jopa sanotaan teräkseksi koska rajanveto on käynyt mahdottomaksi tuhansien teräslaatujen takia.
Uuttamisesta olen kuullut lukiessani tietoa ahjohitsauksesta. Siinä kappaleet eivät edes sula yhteen vaan tarttuvat kuten taikina.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta613091Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433067- 422417
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa902016- 311893
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘251759- 481606
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä821360- 391280
- 791110