Mistä jaksamista

Kiitos vastauksestasi, kiva kuulla, että en ole ainut ongelmineni tässä maailmassa. Toisaalta ei ole kiva kuulla siinä mielessä, että en todellakaan kenellekkään toivoisi samaa. :/
En tiedä mitä lääkkeitä syöt, mutta minulla oli alussa sellainen lääke kuin Optipar. Huomasin jo parissa viikossa sen ihmeellisen virkistymisen ja olon paranemisen. Mutta vuoden päästä valitettavasti myös painon nousun. Sitten vaihdoin sellaiseen kuin Sepram. Se taas ei vaikuttanut millään lailla juurikaan mihinkään suuntaan (paniikkia se taisi vähän vähentää, kärsin nimittäin paniikkihäiriöstäkin) mutta se toi vaan entistä tyhjemmän olon, eikä mikään tuntunut miltään.
Sinun kannattaisi pyytää lääkäriä vaihtamaan lääkkeet, toisista voi olla huomattava apu. Toivottavasti löytäisit juuri oikeat lääkkeet, jotka ei lihota. :)
Itse olen vaan tullut niin vainoharhaiseksi noitten lääkkeiden suhteen, että en enää usko, että löytäisin sopivat, joilla ei olisi vaikutusta painoon. :/
Voimia myös sinulle, ja toivottavasti kaikki kääntyy hyväksi myös raha-asioiden suhteen! :)
Itse en omista raha-asioista jaksa enää edes välittää. :/

kuin kahta muutakin vastajaa ja lisäksi vielä se, että rupesin tekemään asioita toisessa järjestyksessä kuin ennen.
Jos petasin sängyn aamulla, tein sen vasta päivällä, tai jos tavallisesti ladoin pyykkiä illalla tein sen aamulla.
Enkä sitten siivonnut, kun jaksanut, eikä kukaan kuollut.
Aloin tajuamaan, että saan itse määrätä tahdin työt, tuli helpotus.

..myös sinulle!
Minulla on ystävät jääneet jonnekkin nuoruusvuosiin. En minä vanha ole vieläkään, vähän yli parikymppinen, mutta seurustelun aloitettuani nuoruudessa jäi kaikki ystävätkin. Nyt he ovat jossakin päin Suomea kaikki, itse jäin tänne, kun en muutakaan osannut. Pari kaveria minulla on, mutta he ovat niin erilaisia, että heidän kanssa ei voi kaikkea tehdä.
Liikunta on kyllä hyvä asia. :) Sitä minä jonkinverran harrastan, en tosiaan mitään hikijumppaa mutta aika paljon tulee käytyä luonnossa, siinä vaan on se ongelma että sitten ei jää aikaa kodin kunnossa pitoon.
Hyvää kesää, ja jaksamista myös sinulle! :)

nuo samat kirjoitti:

kuin kahta muutakin vastajaa ja lisäksi vielä se, että rupesin tekemään asioita toisessa järjestyksessä kuin ennen.
Jos petasin sängyn aamulla, tein sen vasta päivällä, tai jos tavallisesti ladoin pyykkiä illalla tein sen aamulla.
Enkä sitten siivonnut, kun jaksanut, eikä kukaan kuollut.
Aloin tajuamaan, että saan itse määrätä tahdin työt, tuli helpotus.

Lue lisää

Minulla on kanssa joskus auttanut tuo, että tekee asiat eri järjestyksessä, esimerkiksi kun aloitan siivoamisen, siivoan yleensä yhden huoneen kerrallaan. Sitten jos en enää jaksa toista huonetta, jätän sen toiseen päivään. :) Siitä vaan tulee syyllisyys, että miten minä olen näinkin laiska että en saa koko taloa siivottua. :/