Ovatpa vuosien saatossa muuttuneet nämä tutkittavat IgG-vasta-aineet. Jos ennen oli selvää, että ne on aina paneelit 6 ja 7, jotka otetaan, kun epäillään kosteusvauriohomeita, niin sekin on sitten muuttunut. Nyt tutkittavia vasta-aineita on 43 kappaletta ja Aspergillus-homeet on esim. keskitetty omaan paneliinsa (paneli 3). Ja vastaavasti Fusarium- ja Penicillium-homeet omaan paneliinsa, joka on paneeli 4.
Jotta jotain selvyyttä saisi, mihin paneeleihin keskitytään, niin asiaa helpottaa suunnattomasti, jos on jo tiedossa ne mikrobit, joita rakennuksesta on löytynyt. Muutoin koko homma on melkoista hakuammuntaa ja erityisen paljon tuurista kiinni.
Jotta jotain selvyyttä saisi, mihin paneeleihin keskitytään, niin asiaa helpottaa suunnattomasti, jos on jo tiedossa ne mikrobit, joita rakennuksesta on löytynyt. Muutoin koko homma on melkoista hakuammuntaa ja erityisen paljon tuurista kiinni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toki kosteusvauriorakennuksesta pitää otattaa mikrobianalyysi etenkin silloin, kun kysymyksessä on työpaikka, koska sillä on merkitystä työntekijän oikeusturvan kannalta.
Vaan niitä ei tarvitse otattaa toistuvasti kuten toistuvien kosteusvaurioiden vaivaamilla työpaikoilla tehdään.
Näin maalaisjärjellä ajateltuna on tosihölmöä sivellä vesivuotoviiruja seinistä ja katosta homeenestomaalilla ja mittailla toistuvasti sisäilman kosteusvauriomikrobipitoisuutta. Näin tehtiin omalla työpaikallani ja näin on tehty muillakin julkisen vallan työpaikoilla ja miksei yksityisilläkin.
Noita toistuvia mittailuja tehdään siksi, että maamme huippuhomeasiantuntijat niin TTL:ssä kuin KTL:ssäkin, päätellen heidän artikkeleistaan, ovat sitä mieltä, että vain riittävän suuret kosteusmikrobipitoisuudet sairastuttavat.
Työnantajathan saavat mikrobipitoisuuden pieneksi
teetättämällä mikrobitutkimuksen kuukausia/vuosia kosteusvaurion tapahtumisen jälkeen, koska kuivunut materiaali kuivattaa mikrobikasvuston ja kuivunut mikrobi ei kasvualustalla kasva. Näin tehtiin omalla työpaikallanikin toistuvasti.
Törmasin itse tuohon mikrobisuuruuteen työterveyslääkärini taholta, kun hän totesi minulle, että mikrobimäärät ovat niin pienet, että ne eivät sairastuta. Ja samaa totesi työnantajanikin jo vuosia sitten erään sisäilmatutkimuksen jälkeen. Oireilimme (siis 30 prossaa) muista syistä kuin kosteusvauriomikrobeista, vaikka jo yksi ammattitautikin oli jo siinä vaiheessa todettu.
Kun hankin noita mittaustuloksia käteeni, niin siellä esiintyi mm. Stachybotrysta, joka on merkki pahasta kosteusvauriosta.
Mitä noihin kosteusvauriorakennuksen työntekijöiden verestä löytyviin home-IgG-vasta-aineisiin tulee, niin kirjoituksistaan päätellen maamme johtavat homegurut (TTL, KTL) ovat sitä mieltä, että koska niitä löytyy kaikilta suomalaisilta niin niiden löytyminen työntekijöiden verestä on vain mittatikku työpaikan kosteusvauriosta, ei siis osoitus homeallergiasta eikä sen tuottamista allergisista sairauksista aina autoimmuunisairauksia myöten.
Kosteusvauriomikrobitutkijoidenmme mukaan kosteusvauriomikrobiperheeseen kuuluu niin home-, hiiva- kuin sädesieniäkin ja jopa varastopunkkeja.
No homegurumme tietävät, että kaikilta työpaikkaoireilevilta ei vasta-aineita noille mikrobeille saata löytyäkkään, koska soluvälitteinen reaktiotyyppi (tyyppi IV) ei tuota vasta-aineita. Tuottaa kuitenkin tietyntyyppisiä keuhkosairauksia. Heidän tutkimustuloksiensa mukaan myös tupakanpoltto estää IgG-vasta-ainemuodostuksen.
Toisaalta he toteavat esim. allergisen alveoliitin (vasta-ainetuotanto IgM/IgG) suhteen, että kuolleisuus allergisessa alveoliitissa on prosentti ja tupakanpolttajilla kaksi prosenttia.
Tupakanpoltto ei siis estä allergista alveoliittia vaan lisää kuolleisuutta.
Tupakanpolttajaitseltäni verestäni on löytynyt IgG-vasta-aineita yleisimmille kosteusvauriohomeille, -hiivoille (vasta-aineita sädesienille ei ole otettu) ja jopa IgE-vasta-ainetta Acarus sirolle, joka on yleisin kosteusvauriopunkki.
Ja siksipä toteankin, että jokaiselta kosteusvauriotyöpaikallaan oireilevalta työterveyslääkärin pitäisi otattaa IgG-vasta-aineet kosteusvauriorakennuksissa esiintyville yleisimmille homeille, hiivoille, sädesienille
ja varastopunkeille, koska kosteusvauriomikrobien ja varastopunkkien solut tutkitusti sisältävät allergisoivia proteiineja.
Vaan TTL:n kouluttamat maamme työterveylääkärit eivät ole vuosiin määränneet työpaikkaoireilevilta otettavaksi kosteusvauriomikrobivasta-ainetutkimuksia, koska työnantaja on kieltäytynyt niitä korvaamasta.
Minäkin maksoin itse omat homepaneelitutkimukseni.
Kun sinä toteat, että ellei rakennuksen kosteusvauriomikrobiselvitystä ole olemassa, niin muutoin koko homma, on melkoista hakuammuntaa ja erityisen paljon tuurista kiinni.
No en tiedä mitä tarkoitat tuurilla? Tosiasia kuitenkin on, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneen kohdalla oikeusturva toteutuu tässä maassa aniharvoin.
Tosiasiahan on, että homeflunssakierteeseen (ODTS tulehdusreaktioineen) joutuvien kohdalla maamme työterveyslääkärit eivät määrää tutkimuksia homeflunssan toteamiseksi, vaan he TTL:n ohjeistuksen mukaan olettavat viruksen olevan asialla.
Länsimaisessa lääketieteen tuottaman tiedon mukaan virusten aiheuttamat immunologiset reaktiot tulehdusseuraamuksineen tiedetään tasan tarkkaan.
TTL:llä ei näytä virusten perimmäisestä olemuksesta olevan paljoakaan tietoa, koska he toteavat altistetuilleen altistuksen jälkeisen pitkäaikaisen keuhkotulehduksen olevan jonkun viruksen aiheuttama.
Omalla kohdallani E-lausunnossa seisoo altistushetkellä piilossa ollut keuhkoputkitulehdus?? vaikka taustalla oli 25-vuotinen kosteusvauriomikrobityöpaikka, diffuusiokapasiteetin notkuminen, yksi arpi keuhkoissa ja pakollinen hengityssuojaimien käyttö.
Kuten tältäkin palstalta on käynyt ilmi, niin kosteusvauriomikrobiialtistuksen aiheuttaman ammattitaudin, joita voi olla useampikin, toteaminen niin TTL:n kuin maamme keuhkopolienkin toimesta on maassamme tosi pahoin hakusessa.
Ja tuo löytymättömyys tarkoittaa yksilöön kohdistunutta oikeusloukkausta.