Suomalaisia makkaran valmistajia

Ei makkarassa saa olla liikaa lihaa. Liha syödään eri muodoissa, vaikkapa fileenä,pihvinä.... jne.

Makkara on makkara. Liha on sille kauhistus ja jauho sen paras ystävä.

Terveisin: B-luokan makkaran ystävä.

ei pidä kirjoitti:

Ei makkarassa saa olla liikaa lihaa. Liha syödään eri muodoissa, vaikkapa fileenä,pihvinä.... jne.

Makkara on makkara. Liha on sille kauhistus ja jauho sen paras ystävä.

Terveisin: B-luokan makkaran ystävä.

Lue lisää

Samalla voisi väittää, että juustoissa ei saa olla rasvaa.

Kevyt juustoja ei saisi kutsua juustoiksi, vaan ehkä joksikin maitoproteiinivalmisteeksi!

varokaa 'halpoja' kopioita kirjoitti:

Samalla voisi väittää, että juustoissa ei saa olla rasvaa.

Kevyt juustoja ei saisi kutsua juustoiksi, vaan ehkä joksikin maitoproteiinivalmisteeksi!

Se mielletään paljolti juuri vähän vanhemman teollisen tuotteen mukaisesti. Jauho sekä ns. R3 leikatusta lihasta valmistetulla massalla täytetystä keino, tai aitoon suoleen ruiskutetusta tuotteesta.
Huono puoli asiassa on se,että meidät on totutettu syömään "makkaroita" jotka sisältävät runsaasti erilaisia juhoja ja jatkeaineita. Oikeastaan vain ruotsissa on vielä huonommat makkarat kuin meillä.
Tosin makkaroiden maustaminen meillä on selvästi parempi kuin monissa muissa maissa. Tietysti kysymys on makuasiasta, mutta onneksi nykyään ollaan menossa jo selvästi laadukkaampiin makkaroihin kun lihaa käytetään enemmän ja mausteetkin ovat ennestään tuttuja.
Jokaiselle makkaralajille löytyy kuitenkin oma ostajakuntansa, ilman ostajaa makkara lakkaa olemasta. Suomessa on onneksi lukuisasti pieniä yhden ja kahdenkin miehen "makkarapajoja" jotka pitävät yllä erittäin korkeatakin laatua, laatu tosin myös maksaa. Mutta ne ovatkin sitten jotain aivan muuta kuin isojen tehtaiden bulkkituotteet.
Makkaramassa raakana on sen laatuinen tuote, että jos asiakas sen näkisi, niin makkara jäisi taatusti ostamatta.

vanha kokki kirjoitti:

Se mielletään paljolti juuri vähän vanhemman teollisen tuotteen mukaisesti. Jauho sekä ns. R3 leikatusta lihasta valmistetulla massalla täytetystä keino, tai aitoon suoleen ruiskutetusta tuotteesta.
Huono puoli asiassa on se,että meidät on totutettu syömään "makkaroita" jotka sisältävät runsaasti erilaisia juhoja ja jatkeaineita. Oikeastaan vain ruotsissa on vielä huonommat makkarat kuin meillä.
Tosin makkaroiden maustaminen meillä on selvästi parempi kuin monissa muissa maissa. Tietysti kysymys on makuasiasta, mutta onneksi nykyään ollaan menossa jo selvästi laadukkaampiin makkaroihin kun lihaa käytetään enemmän ja mausteetkin ovat ennestään tuttuja.
Jokaiselle makkaralajille löytyy kuitenkin oma ostajakuntansa, ilman ostajaa makkara lakkaa olemasta. Suomessa on onneksi lukuisasti pieniä yhden ja kahdenkin miehen "makkarapajoja" jotka pitävät yllä erittäin korkeatakin laatua, laatu tosin myös maksaa. Mutta ne ovatkin sitten jotain aivan muuta kuin isojen tehtaiden bulkkituotteet.
Makkaramassa raakana on sen laatuinen tuote, että jos asiakas sen näkisi, niin makkara jäisi taatusti ostamatta.

Lue lisää

Suomessa makkarakulttuuri tuntuu muuttuneen kovin vaikeaksi kaikkine "jauhottomine" ja "rasvattomine" tuotteineen. Muistettakoon, että makkaran alkuperäinen tarkoitus on ollut hyödyntää veri, elimet sekä ruhon muut osat, joita ei ole voitu syödä lihana, mutta jotka silti maistuvat herkulliselta, useimmiten paremmalta kuin "kokoliha", eivätkä ole millään tavalla epäterveellisempiä kuin varsinainen liha. Toinen tarkoitus, ilmeisesti myöhemmin kehittynyt, on lihan ja elinten säilöminen kuivaamalla tai savustamalla.

Makkaran vanhoista raaka-aineista, joista eräs on sian nahka eli kamara, saadaan usein paremman makuista ja rakenteeltaan miellyttävämpää makkaraa kuin puhtaasta, kalvottomasta lihasta. Viljatuotteiden käyttö makkaran täyteaineena taas on peräisin vanhimmasta suomalaisesta makkarasta eli verimakkarasta, eivätkä ryynit tai jauhot (nykyisin useimmiten tärkkelys perunajauhon muodossa) makkaraa huononna, päinvastoin ovat useissa tapauksissa välttämättömiä makkaran rakenteelle.

Mutta makkarateollisuus pilasi asiansa 80-luvun "suuren makkarasodan" aikana, tai oikeastaan jo paljon aikaisemmin. Ei olisi koskaan pitänyt yrittää salata makkaran raaka-aineita, sillä kun salailusta alettiin puhua, oli kansalle hetkessä selvää, että makkarateollisuudella on huono omatunto. Jos silloin olisi hyssyttelyn ja parannuksen lupaamisen sijasta aloitettu järkevä tiedotuskampanja, jolla olisi todistettu makkaran raaka-aineet yhtä hyviksi kuin liha, ei nykyisin olisi mitään keinotekoisia, rasvattomia, natriumglutamaatilla sylkeä erittäviksi tehtyjä, "jauhottomia", täysin mehuttomia lihapötkyjä, joiden pureskelusta leukalihakset väsyvät - niitä ei tavallinen herkkusuu makkaraksi edes tunnista.

Ruotsissa ei koskaan ole ollut mitään makkarasotaa, koska siellä yleisö on osannut arvostaa perinteisiä tuotteita. Niinpä ei monia ruotsalaisia herkkumakkaroita olisi meidän ennen vuotta 1997 voimassa olleen typerän makkaralakimme mukaan edes olisi saanut myydä Suomessa makkarana. Onneksi on lakia meillä helpotettu, kuten jäljempänä selviää.

Useimmiten pelkää ostava yleisö makkaroissa olevan "jauhoja". Ihmisissä istuu syvällä usko, että makkarantekijä pettää asiakasta korvaamalla lihan halvalla jauholla. Mutta meidän kulttuurissamme on ryynejä ja erilaisia jauhoja aina käytetty monissa makkaroissa, eikä niitä pitäisi väheksyä. Jos ne parantavat makkaran makua ja ominaisuuksia, niin tietysti niitä pitää saada käyttää.

Tämän takia tuntuukin ikävältä, kun ruokakaupassa esiintyvä makkaraesittelijä korostaa joka asiakkaalle kaikkien tuotteittensa olevan "jauhottomia" ja "A-luokan makkaraa". Maku ratkaiskoon, ei raaka-aineet!

Makkaran rasvaa pelätään tietysti nykyisin hurjasti. Niinpä onkin muiden kuin kestomakkaroiden rasvapitoisuus ilmoitettava pakkauksessa. Hyvät lenkit, nakit ja muut vastaavat ruokamakkarat sisältävät 15...20 % rasvaa, paremman makuinen Balkanin makkara yli 25 % ja kunnon salamissa on kypsytyksen jälkeen reilusti yli 40 % rasvaa. Eihän rasvaton makkara maistu miltään! Onneksi ei kestomakkaroissa tarvitse ilmoittaa rasvaprosenttia. Me hullut suomalaiset jättäisimme meetvurstimme ostamatta, jos etiketissä olisi mainittu "rasvapitoisuus 50 %"...

makkarasta kirjoitti:

Suomessa makkarakulttuuri tuntuu muuttuneen kovin vaikeaksi kaikkine "jauhottomine" ja "rasvattomine" tuotteineen. Muistettakoon, että makkaran alkuperäinen tarkoitus on ollut hyödyntää veri, elimet sekä ruhon muut osat, joita ei ole voitu syödä lihana, mutta jotka silti maistuvat herkulliselta, useimmiten paremmalta kuin "kokoliha", eivätkä ole millään tavalla epäterveellisempiä kuin varsinainen liha. Toinen tarkoitus, ilmeisesti myöhemmin kehittynyt, on lihan ja elinten säilöminen kuivaamalla tai savustamalla.

Makkaran vanhoista raaka-aineista, joista eräs on sian nahka eli kamara, saadaan usein paremman makuista ja rakenteeltaan miellyttävämpää makkaraa kuin puhtaasta, kalvottomasta lihasta. Viljatuotteiden käyttö makkaran täyteaineena taas on peräisin vanhimmasta suomalaisesta makkarasta eli verimakkarasta, eivätkä ryynit tai jauhot (nykyisin useimmiten tärkkelys perunajauhon muodossa) makkaraa huononna, päinvastoin ovat useissa tapauksissa välttämättömiä makkaran rakenteelle.

Mutta makkarateollisuus pilasi asiansa 80-luvun "suuren makkarasodan" aikana, tai oikeastaan jo paljon aikaisemmin. Ei olisi koskaan pitänyt yrittää salata makkaran raaka-aineita, sillä kun salailusta alettiin puhua, oli kansalle hetkessä selvää, että makkarateollisuudella on huono omatunto. Jos silloin olisi hyssyttelyn ja parannuksen lupaamisen sijasta aloitettu järkevä tiedotuskampanja, jolla olisi todistettu makkaran raaka-aineet yhtä hyviksi kuin liha, ei nykyisin olisi mitään keinotekoisia, rasvattomia, natriumglutamaatilla sylkeä erittäviksi tehtyjä, "jauhottomia", täysin mehuttomia lihapötkyjä, joiden pureskelusta leukalihakset väsyvät - niitä ei tavallinen herkkusuu makkaraksi edes tunnista.

Ruotsissa ei koskaan ole ollut mitään makkarasotaa, koska siellä yleisö on osannut arvostaa perinteisiä tuotteita. Niinpä ei monia ruotsalaisia herkkumakkaroita olisi meidän ennen vuotta 1997 voimassa olleen typerän makkaralakimme mukaan edes olisi saanut myydä Suomessa makkarana. Onneksi on lakia meillä helpotettu, kuten jäljempänä selviää.

Useimmiten pelkää ostava yleisö makkaroissa olevan "jauhoja". Ihmisissä istuu syvällä usko, että makkarantekijä pettää asiakasta korvaamalla lihan halvalla jauholla. Mutta meidän kulttuurissamme on ryynejä ja erilaisia jauhoja aina käytetty monissa makkaroissa, eikä niitä pitäisi väheksyä. Jos ne parantavat makkaran makua ja ominaisuuksia, niin tietysti niitä pitää saada käyttää.

Tämän takia tuntuukin ikävältä, kun ruokakaupassa esiintyvä makkaraesittelijä korostaa joka asiakkaalle kaikkien tuotteittensa olevan "jauhottomia" ja "A-luokan makkaraa". Maku ratkaiskoon, ei raaka-aineet!

Makkaran rasvaa pelätään tietysti nykyisin hurjasti. Niinpä onkin muiden kuin kestomakkaroiden rasvapitoisuus ilmoitettava pakkauksessa. Hyvät lenkit, nakit ja muut vastaavat ruokamakkarat sisältävät 15...20 % rasvaa, paremman makuinen Balkanin makkara yli 25 % ja kunnon salamissa on kypsytyksen jälkeen reilusti yli 40 % rasvaa. Eihän rasvaton makkara maistu miltään! Onneksi ei kestomakkaroissa tarvitse ilmoittaa rasvaprosenttia. Me hullut suomalaiset jättäisimme meetvurstimme ostamatta, jos etiketissä olisi mainittu "rasvapitoisuus 50 %"...

Lue lisää

Olipa hyvää asiatietoa makkarasta. Itse en pelkää B-luokan lihattomia "jauho" makkaroita, vaan pidän niiden mausta. Ne ovat mielestäni aidosti maukkaampia kuin A-luokan pötkylät. Hinta ei vaikuta mielipiteeseeni vaan ostaisin B-luokkaa, vaikka hinnat olisivat samalla tasolla luokkaa lihaisempien kumppaneiden kanssa.

Olen jopa hieman huolissani A-luokan noususta ja B-luokan tulevaisuudesta. Noh onneksi B-luokkaa vielä nykyään saa hyvin hyllyiltä, toivottavasti tulevaisuudessakin. Kaikille makkaroille löytyy oma ostajakuntansa ja hyvä niin. Suomalaista makkaraa aliarvostetaan aivan turhaan. Hyvää ja herkullista grillattavaksi.

vanha kokki kirjoitti:

Se mielletään paljolti juuri vähän vanhemman teollisen tuotteen mukaisesti. Jauho sekä ns. R3 leikatusta lihasta valmistetulla massalla täytetystä keino, tai aitoon suoleen ruiskutetusta tuotteesta.
Huono puoli asiassa on se,että meidät on totutettu syömään "makkaroita" jotka sisältävät runsaasti erilaisia juhoja ja jatkeaineita. Oikeastaan vain ruotsissa on vielä huonommat makkarat kuin meillä.
Tosin makkaroiden maustaminen meillä on selvästi parempi kuin monissa muissa maissa. Tietysti kysymys on makuasiasta, mutta onneksi nykyään ollaan menossa jo selvästi laadukkaampiin makkaroihin kun lihaa käytetään enemmän ja mausteetkin ovat ennestään tuttuja.
Jokaiselle makkaralajille löytyy kuitenkin oma ostajakuntansa, ilman ostajaa makkara lakkaa olemasta. Suomessa on onneksi lukuisasti pieniä yhden ja kahdenkin miehen "makkarapajoja" jotka pitävät yllä erittäin korkeatakin laatua, laatu tosin myös maksaa. Mutta ne ovatkin sitten jotain aivan muuta kuin isojen tehtaiden bulkkituotteet.
Makkaramassa raakana on sen laatuinen tuote, että jos asiakas sen näkisi, niin makkara jäisi taatusti ostamatta.

Lue lisää

olin kerran tulkkina ulkomaalaiselle seurueelle makkaratehtaalla ja kun eräs herkkävatsainen näki, mitä makkaramassaan laitettiin, hän oksensi.

Olen lukenut vanhoista kulinaarisista kirjoista, että kun maalaistalossa oli syksyllä teurastus, niin teurasruhon suoliin laitettiin kaikki, mikä oli ravinteikasta raaka-ainetta, ml. veri. Sitten monet makkarat keitettiin kypsiksi saunapadassa tai savustettiin pöntössä. Mitään ei mennyt hukkaan, eikä makkara ollut pelkkää jauhopuuroa suolan kanssa. Nykyään grillatessani, jos totean, että grillattava makkara mustuu herkästi jo alhaisissa lämpötiloissa, niin siinä on liikaa venhäjauhoja ja vaihdan tällöin merkkiä. Makkaran päälle tarjoan usein sinappi- ketsuppi-smetanakastiketta, joka varsinkin koskenkorvasnapsin kanssa tuntuu maistuvan.

makkarasta kirjoitti:

Suomessa makkarakulttuuri tuntuu muuttuneen kovin vaikeaksi kaikkine "jauhottomine" ja "rasvattomine" tuotteineen. Muistettakoon, että makkaran alkuperäinen tarkoitus on ollut hyödyntää veri, elimet sekä ruhon muut osat, joita ei ole voitu syödä lihana, mutta jotka silti maistuvat herkulliselta, useimmiten paremmalta kuin "kokoliha", eivätkä ole millään tavalla epäterveellisempiä kuin varsinainen liha. Toinen tarkoitus, ilmeisesti myöhemmin kehittynyt, on lihan ja elinten säilöminen kuivaamalla tai savustamalla.

Makkaran vanhoista raaka-aineista, joista eräs on sian nahka eli kamara, saadaan usein paremman makuista ja rakenteeltaan miellyttävämpää makkaraa kuin puhtaasta, kalvottomasta lihasta. Viljatuotteiden käyttö makkaran täyteaineena taas on peräisin vanhimmasta suomalaisesta makkarasta eli verimakkarasta, eivätkä ryynit tai jauhot (nykyisin useimmiten tärkkelys perunajauhon muodossa) makkaraa huononna, päinvastoin ovat useissa tapauksissa välttämättömiä makkaran rakenteelle.

Mutta makkarateollisuus pilasi asiansa 80-luvun "suuren makkarasodan" aikana, tai oikeastaan jo paljon aikaisemmin. Ei olisi koskaan pitänyt yrittää salata makkaran raaka-aineita, sillä kun salailusta alettiin puhua, oli kansalle hetkessä selvää, että makkarateollisuudella on huono omatunto. Jos silloin olisi hyssyttelyn ja parannuksen lupaamisen sijasta aloitettu järkevä tiedotuskampanja, jolla olisi todistettu makkaran raaka-aineet yhtä hyviksi kuin liha, ei nykyisin olisi mitään keinotekoisia, rasvattomia, natriumglutamaatilla sylkeä erittäviksi tehtyjä, "jauhottomia", täysin mehuttomia lihapötkyjä, joiden pureskelusta leukalihakset väsyvät - niitä ei tavallinen herkkusuu makkaraksi edes tunnista.

Ruotsissa ei koskaan ole ollut mitään makkarasotaa, koska siellä yleisö on osannut arvostaa perinteisiä tuotteita. Niinpä ei monia ruotsalaisia herkkumakkaroita olisi meidän ennen vuotta 1997 voimassa olleen typerän makkaralakimme mukaan edes olisi saanut myydä Suomessa makkarana. Onneksi on lakia meillä helpotettu, kuten jäljempänä selviää.

Useimmiten pelkää ostava yleisö makkaroissa olevan "jauhoja". Ihmisissä istuu syvällä usko, että makkarantekijä pettää asiakasta korvaamalla lihan halvalla jauholla. Mutta meidän kulttuurissamme on ryynejä ja erilaisia jauhoja aina käytetty monissa makkaroissa, eikä niitä pitäisi väheksyä. Jos ne parantavat makkaran makua ja ominaisuuksia, niin tietysti niitä pitää saada käyttää.

Tämän takia tuntuukin ikävältä, kun ruokakaupassa esiintyvä makkaraesittelijä korostaa joka asiakkaalle kaikkien tuotteittensa olevan "jauhottomia" ja "A-luokan makkaraa". Maku ratkaiskoon, ei raaka-aineet!

Makkaran rasvaa pelätään tietysti nykyisin hurjasti. Niinpä onkin muiden kuin kestomakkaroiden rasvapitoisuus ilmoitettava pakkauksessa. Hyvät lenkit, nakit ja muut vastaavat ruokamakkarat sisältävät 15...20 % rasvaa, paremman makuinen Balkanin makkara yli 25 % ja kunnon salamissa on kypsytyksen jälkeen reilusti yli 40 % rasvaa. Eihän rasvaton makkara maistu miltään! Onneksi ei kestomakkaroissa tarvitse ilmoittaa rasvaprosenttia. Me hullut suomalaiset jättäisimme meetvurstimme ostamatta, jos etiketissä olisi mainittu "rasvapitoisuus 50 %"...

Lue lisää

Ilmeisesti kirjoittaja on alan ihmisiä, koska todellista faktaan tuntuu löytyvän. Enempi tällaisia tietoiskuja kaivattaisiin, niin moni asia selviäisi.
Muistan tuon makkarasta kertovan ohjelman, tuliko radiosta vai televisiosta, sitä en muista, enkä sitä oliko vuosi 79 vai 80, mutta sen muistan, että sen ohjelman jälkeen oiustin suoraan snagarille. Kioskin pitäjä ihmetteli rauhallista iltaa, jolloin kerroin hänelle juuri tulleesta ohjelmasta. Kioskinpitäjä arveli sulkevansa putiikkinsa ainakin siltä illalta.

makkarasta kirjoitti:

Suomessa makkarakulttuuri tuntuu muuttuneen kovin vaikeaksi kaikkine "jauhottomine" ja "rasvattomine" tuotteineen. Muistettakoon, että makkaran alkuperäinen tarkoitus on ollut hyödyntää veri, elimet sekä ruhon muut osat, joita ei ole voitu syödä lihana, mutta jotka silti maistuvat herkulliselta, useimmiten paremmalta kuin "kokoliha", eivätkä ole millään tavalla epäterveellisempiä kuin varsinainen liha. Toinen tarkoitus, ilmeisesti myöhemmin kehittynyt, on lihan ja elinten säilöminen kuivaamalla tai savustamalla.

Makkaran vanhoista raaka-aineista, joista eräs on sian nahka eli kamara, saadaan usein paremman makuista ja rakenteeltaan miellyttävämpää makkaraa kuin puhtaasta, kalvottomasta lihasta. Viljatuotteiden käyttö makkaran täyteaineena taas on peräisin vanhimmasta suomalaisesta makkarasta eli verimakkarasta, eivätkä ryynit tai jauhot (nykyisin useimmiten tärkkelys perunajauhon muodossa) makkaraa huononna, päinvastoin ovat useissa tapauksissa välttämättömiä makkaran rakenteelle.

Mutta makkarateollisuus pilasi asiansa 80-luvun "suuren makkarasodan" aikana, tai oikeastaan jo paljon aikaisemmin. Ei olisi koskaan pitänyt yrittää salata makkaran raaka-aineita, sillä kun salailusta alettiin puhua, oli kansalle hetkessä selvää, että makkarateollisuudella on huono omatunto. Jos silloin olisi hyssyttelyn ja parannuksen lupaamisen sijasta aloitettu järkevä tiedotuskampanja, jolla olisi todistettu makkaran raaka-aineet yhtä hyviksi kuin liha, ei nykyisin olisi mitään keinotekoisia, rasvattomia, natriumglutamaatilla sylkeä erittäviksi tehtyjä, "jauhottomia", täysin mehuttomia lihapötkyjä, joiden pureskelusta leukalihakset väsyvät - niitä ei tavallinen herkkusuu makkaraksi edes tunnista.

Ruotsissa ei koskaan ole ollut mitään makkarasotaa, koska siellä yleisö on osannut arvostaa perinteisiä tuotteita. Niinpä ei monia ruotsalaisia herkkumakkaroita olisi meidän ennen vuotta 1997 voimassa olleen typerän makkaralakimme mukaan edes olisi saanut myydä Suomessa makkarana. Onneksi on lakia meillä helpotettu, kuten jäljempänä selviää.

Useimmiten pelkää ostava yleisö makkaroissa olevan "jauhoja". Ihmisissä istuu syvällä usko, että makkarantekijä pettää asiakasta korvaamalla lihan halvalla jauholla. Mutta meidän kulttuurissamme on ryynejä ja erilaisia jauhoja aina käytetty monissa makkaroissa, eikä niitä pitäisi väheksyä. Jos ne parantavat makkaran makua ja ominaisuuksia, niin tietysti niitä pitää saada käyttää.

Tämän takia tuntuukin ikävältä, kun ruokakaupassa esiintyvä makkaraesittelijä korostaa joka asiakkaalle kaikkien tuotteittensa olevan "jauhottomia" ja "A-luokan makkaraa". Maku ratkaiskoon, ei raaka-aineet!

Makkaran rasvaa pelätään tietysti nykyisin hurjasti. Niinpä onkin muiden kuin kestomakkaroiden rasvapitoisuus ilmoitettava pakkauksessa. Hyvät lenkit, nakit ja muut vastaavat ruokamakkarat sisältävät 15...20 % rasvaa, paremman makuinen Balkanin makkara yli 25 % ja kunnon salamissa on kypsytyksen jälkeen reilusti yli 40 % rasvaa. Eihän rasvaton makkara maistu miltään! Onneksi ei kestomakkaroissa tarvitse ilmoittaa rasvaprosenttia. Me hullut suomalaiset jättäisimme meetvurstimme ostamatta, jos etiketissä olisi mainittu "rasvapitoisuus 50 %"...

Lue lisää

Silava on osoitettu tervyesruuaksi, samoin kuin voi. Parhaita luonnollisia steariinihapon lähteitä!

nauttikaa kirjoitti:

Silava on osoitettu tervyesruuaksi, samoin kuin voi. Parhaita luonnollisia steariinihapon lähteitä!

Kuten tutkija totesi huhtikuussa:

"Steariinihapon kohdalla huolta aiheutti havainto sen taipumuksesta tuottaa verenkiertoon hyvin pieniä rasvahiukkasia, jotka saattavat edistää sydän- ja verisuonitauteja."

Tsot tsot! Alkuperäiseen Helsingin Kauppiaiden Siniseen lenkkimakkaraan käytettiin etupäässä vain naudan- ja hevosen lihaa. Lihaprosentti oli korkeampi kuin nykyään. Silloin tuo oli nykymittapuun mukaan todellista laatumakkaraa. No eipä ole enää.