Taas lallukka-Turku on myöntymässä kahden, keskustan katukuvan kannalta tärkeän puutalon purkuun! Ensin niiden annetaan - turkulaiseen tyyliin - mennä huonoon kuntoon kenenkään asiaan oikeasti puuttumatta. Museoväkikin vikisee pöytiensä ääressä kuin hiirulaiset pesässään, muttei mitään uskalla tehdä. Rakennusvalvonta latelee näennäsisiä kunnostusuhkauksia, muttei sekään kai ihan tosissaan. Nyt kaupunki puoltaa jo moneen keertaan torpattua purkuhanketta vedoten näyttävästi keskustan tiivistämiseen "kestävän kehityksen hengessä".
Uusin käänne on siitä merkillinen, että vasta luottamusmiehet olivat hyväksymässä kaavaa, jossa puutalojen taakviereen samalle tontille oli "säilytyskorvaukseksi"(?) luvattu ainakin kahdeksan kerroksen verran uutta kerrostalorakennusoikeutta - myös keskustan tiivistämisperiaatteisiin nojaten.
Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon uutta lisärakennusoikeutta nyt ollan hamuamassa. Jos puolueiden taannoisia vaalijulkaisuja tarkemmin jaksoi lukea, rakennusliikket olivat mainoksinensa varsin ahkerasti liikkeelä, suunnalla jos toisellakin?
Uusin käänne on siitä merkillinen, että vasta luottamusmiehet olivat hyväksymässä kaavaa, jossa puutalojen taakviereen samalle tontille oli "säilytyskorvaukseksi"(?) luvattu ainakin kahdeksan kerroksen verran uutta kerrostalorakennusoikeutta - myös keskustan tiivistämisperiaatteisiin nojaten.
Mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon uutta lisärakennusoikeutta nyt ollan hamuamassa. Jos puolueiden taannoisia vaalijulkaisuja tarkemmin jaksoi lukea, rakennusliikket olivat mainoksinensa varsin ahkerasti liikkeelä, suunnalla jos toisellakin?
Vastaukset 16
Vanhimmat
En ymmärrä intoa säilyttää ja suojella kaiken maailman vanhoja rotanpesiä!
Ottaisivat vaan niin kun ennen vanhaan tehtiin puliukkoja asumaan niihin röttelöihin, niin ne palais pois ja uutta pääsis tekemään
Ovat irrallinen röttelistö. Vaikka 1800luku tuntuu kaukaiselta, ei alle 200vuotias ole edes vanhaa, vaan suhteellisen tuoretta kamaa. Mikä näin irrallisena on aivan turha säästää. Ei se ole edes millään tavalla esteettistä.
Toista ovat yhtenäiset puutalokorttelistot, kuten portsassa ja martissa on.
lähes viimeisenä Turun tuhoajana, enää kun ei juuri tuhottavaa löydy. Kyllä sitä sitten´vuosien päästä taas ihmetellään.
Taas saa yksittäinen puutalo aivan itseään liian paljon suuremman arvon ja roolin. Kyllä se oli Turun palo ja Venäjä, joka Turun tuhosi.
Turun identiteetti ei ole jossain hikisessä toisellasadalla olevassa puutalossa kiinni. Koittakaa nyt oppia sellainen pieni kyky hahmoittaa esteettisi ja kulttuurisia arvoja ja asioita.
Yleinen ymmärryksen taso näyttää olevan tämä: Yli satavuotta vanha on historiallista = pitää säästää. Uusi ja useampikerroksinen rakennus = ruma, ddr:rää = syy vitistä.
Se on nykypäivän juttu että kaikki minkä säilyttäminen ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa, poistetaan.
Vanhoja rakennuksia ei vaan saa eikä pystykkään arvottamaan taloudellisin perustein. Jos sille tielle lähdetään, niin lopputulos on 60- ja 70-luvun kaltainen katastrofi. Taloudellisesti nuo Koulukadun rakennukset ovat ja tulevat olemaan rahareikä. Jotain pikku puoteja tai asuntojahan noihin saisi, mutta omistajalle/rakennuttajalle tulee siitä investoinnista vähintään miljoona persnettoa. Ellei sitten asialla ole joukko rakennusalalla toimivia hippejä, jotka saavat Spondalta kiinteistön lahjoituksena.
Rakennussuojelullisesti ongelma on vähintäänkin hankala, koska tämmöisiä vajaakäytössä olevia puutaloja on Suomessa hirvittävän paljon. Toisaalta, jos nämä nyt lyödään lihoiksi niin mitä seuraavaksi? Tähtitorni kännykkäoperaattorin haarakonttoriksi ja Aurajoen rannat täyteen, vai?. Turun kaupungin ikuinen rahapula tiedetään, ja kaikki keinot nappulan haalimiseksi otetaan kyllä käyttöön. Sikäli tämä purkukaava muodostaa erittäin tärkeän ennakkotapauksen.
Itse olisin siksi aavistuksen rakennusten säilyttämisen kannalla. Tällaisten purkukaavojen tueksi pitäisi Spondan esittää helvetin hienot suunnitelmat uudisrakennuksiksi. Siis ei mitään bulkkisuunnitelmia. Sitä ei nyt olla tehty, ja jos puretaan niin ympäristön laatu ja arvot heikkenevät.
Kakolan kaavoituskin lähti etenemään kunnolla vasta, kun suunnitelmien laatu taattiin arkkitehtikilpailulla. Kakolaan nähden tämmöiset "puretaan vaan pois ja rakennetaan jotain tilalle" -kaavat ovat kömpelöitä ja ammattitaidottomia virityksiä.
Turun kaukonäköiseen strategiaan kuuluu ylpeillä menneisyydellään. Jos kaikki tuosta kunniakkaasta ajasta kertovat muistot hävitetään, millä sitten ylpeillä?
Oikeasti purkubuumin takana ovat uudet käytännöt: tuotos/panos-tavoitteet ja toisaalta rakentajille räätälöidyt ns. aluesuunnitteluvarausjärjestelmät. Varsinkin viimemainittu käytäntö on mediassa olleiden uutisten mukaan osoittautunut varsin lyhytnäköiseksi ja vaaralliseksi.
Järjestelmä perustuu ajatukseen, että määrätylle grynderille annetaan etuoikeus ruveta yksinään laatimaan jalostussuunnitelmaa anomalleen maa-alueelle. Epäilyttäväksi menettelyn tekee se, että kyseinen grynderi tietenkin kilpailuttaa suunnittelijoita omalta kannaltaan edullisimman (lue: tuottoisimman) ratkaisun löytämiseksi. Suunnittelijat tietävät tämän. Yhdelläkään arkkitehdillä - saadakseeen lopullisen suunnittelutyön - ei ole varaa miettiä kaupungin ja tulevien asukkaitten kannalta parasta ratkaisua, vaan yrittää kaikin keinoin saada mahtumaan alueelle mahdollisimman paljon rakennuksia. Missä piileskelee suunnittelijoiden vastuu?
Vaikka kyseisestä suunnittelumenettelystä sovittaessa kaupunki ilmoittaa, että tehty alueen käyttöehdotus ei sido lopullisten kaavojen laatijaa, on sanomattakin selvää, että kalliisti kertaalleen laaditut, yleensä varsin pikkutarkat suunnitelmat ja niiden mukaiset mahtavat tuotto-odotukset (niin kaupungin "ansiottomasta" arvonnnoususta perimän korvauksen kuin rakennusliikkeen voitontavoittelunkin kannalta) määräävät tarkalleen minkälaiseksi kaava lopulta muotoutuu. Tästä on monia esimerkkejä aivan viime vuosilta! On selvää, että kaavan laatijaa tällaisessa tapauksessa yritetään runnoa monelta taholta (niin hyödyn saajien kuin jostain kummasta syystä myös virkakoneiston, jopa päättäjien toimesta) puun ja kuoren väliin, niinkuin on nähty.
Sopii kysyä, onko satoja vuosia tulevaisuuteen vaikuttavien suunnitelmien laatimisen yksinoikeuden myöntäminen kilpailuttamatta yhdelle, lyhytnäköisesti omaa etuaan tavoittelevalle taholle nykyaikaa?
Mikä olikaan kaupungeille aikanaan myönnetyn kaavoitusmonopolin ja sen toteuttamiseksi kehittyneen demokraattisen suunnitteluprosessin alkuperäinen lähtökohta ja tarkoitus?
Mistä vanhasta Turusta nuo "vanhat" puutalot muka kertovat. Alle 200vuotta ei ole mitään... ei yhtään mitään. Jos Turun identiteetti on kiinni alle 200vuotta vanhoissa taloissa, niin saman tien voidaan polttaa pois koko paska, nimittäin Turkua ei sitten enää ole.
Minun Turkuni on sydämessä ja vaikka kaupungissa ei olisi yhtään yli 10vuotta vanhaa rakennusta, olisi Turku minulle, se Suomen vanhin kaupunki ja edelleen yhtä arvokas.
Tuon viestin jälkeen ei lie kellään enää mitään sanottavaa.
Rakennustoimi ole vieläkään oppinut, että Turussa on muutakin kuin purettavia rakennuksia??? Rakennustoimi voisi ajatella muullakin, kuin kantapäällään että korjaisi sellaisia kohteita mitkä kannattaa säilyttää eikä aina lyödä moukarin alle. Turussa olevat politikot ovat, vain aina samaa mieltä joka helkkarin asiassa, vaikka mikä olisi kyseessä, oli kyseessä sitten oopperatalo tai vessanpytty niin lopputulos on sama.
Tuollaisia taloja on jo tarpeeksi säästettynä Portsassa yms.
Minusta yksityisiä ihmisiä ei voida velvoittaa vaalimaan jotain vanhoja rötisköjä kulttuuriperintönä. Jos jotain rakennuksia katsotaan sellaisiksi että ne tulee säilyttää jälkipolville, niin silloin museoviraston pitää ostaa ne ja ylläpitää niitä.
Omistajan pitää saada tehdä omaisudelleen niin kuin haluaa.
Tuohan on oikeastaan yhdenlaista terrorismia että rajoitetaan omaisuuden vapaata hallintaa.
Modernia ajattelua? Omistajat saavat päättää miten missäkin kaupunkia pitää "kehittää". Mielenkiintoista miettiä mihin tällaisen pelkkään voitontavoitteluun perustuvan ajatusmallin täydellinen toteuttaminen lopulta johtaisi!
Aikanaan kaavoitus - monista muista toiminnoista poiketen - annetiin kuntien monopoliksi. Ajatuksena oli, että näin saataisiin aikaan kaupunkilaisten kannalta paras lopputulos: hyvä, viihtyisä, toimiva, turvallinen ja terveellinen ympäristö. Tätä varten on haluttu muodostaa puolueeton koneisto, joka pyrkisi tasapuolisesti ottamaan huomioon yleisen edun yksityisen maanomistajan tai kiinteistönjalostajan edun rinnalla.
Aivan viime vuosina periaatteesta on lipsuttu, kuntien uudistaessa organisaatioitaan pääomien keruumyönteisemmäksi. Lopputulos jää nähtäväksi.
Hienoja betonitaloja tilalle!
Samantien voitais purkaa kaikki ruissalon puutalot, ja rakentaaa tilalle hienoja kivimuureja saatais ruisrokc, myös pois alueelta?????????????????????????????
Et siis pysty näkemään mitään eroa portsassa ja tässä puutalo kompleksissa?