Miksi maataloustuilla ei ole mitään kattoa eikä kontrollia ?.
Maataloustuissa ei oteta huomioon millään tavalla viljelijän muita tuloja esim. tilan ulkopuolinen työpaikka, muu yritystoiminta, metsätulo, pääomatulo jne.
Otetaanhan tällaiset asiat huomioon maksettaessa sosiaalitukiakin; kaikki ylimääräiset tulot ja pankkitilien saldot pitää olla kunnossa ennen kuin tukea tulee...
Tällä tavallahan voisi pienimpiä viljelijöitä jopa hiukan enemmän tukea(ainakin kansallista tukea), kun ökyisänniltä leikattaisiin tukea voimakkaasti. En vaan ole niin Kokoomuksen kuin Kepunkaan suusta tällaista ehdotusta koskaan kuullut; taitaa olla niin monta kansanedustaja-maanviljelijää sitä vastustamassa...sellainen, joka ansaitsee vuodessa esim. 25000 euroa maanviljelyksen ulkopuolelta ei tarvitse senttiäkään tukiaisia.
Tukiaisia vain tarpeeseen eikä rikastumiseen. Ei tarvitse ihmetellä miksi viljelijöitä mollataan, kun tukiaisilla tulee toimeen paremmin kuin keskivertopalkansaaja, koska mitään porrastusta niissä ei ole.
Maataloustuissa ei oteta huomioon millään tavalla viljelijän muita tuloja esim. tilan ulkopuolinen työpaikka, muu yritystoiminta, metsätulo, pääomatulo jne.
Otetaanhan tällaiset asiat huomioon maksettaessa sosiaalitukiakin; kaikki ylimääräiset tulot ja pankkitilien saldot pitää olla kunnossa ennen kuin tukea tulee...
Tällä tavallahan voisi pienimpiä viljelijöitä jopa hiukan enemmän tukea(ainakin kansallista tukea), kun ökyisänniltä leikattaisiin tukea voimakkaasti. En vaan ole niin Kokoomuksen kuin Kepunkaan suusta tällaista ehdotusta koskaan kuullut; taitaa olla niin monta kansanedustaja-maanviljelijää sitä vastustamassa...sellainen, joka ansaitsee vuodessa esim. 25000 euroa maanviljelyksen ulkopuolelta ei tarvitse senttiäkään tukiaisia.
Tukiaisia vain tarpeeseen eikä rikastumiseen. Ei tarvitse ihmetellä miksi viljelijöitä mollataan, kun tukiaisilla tulee toimeen paremmin kuin keskivertopalkansaaja, koska mitään porrastusta niissä ei ole.
Vastaukset 4
Vanhimmat
maalaisliittolaisen politiikan aikaansaannosta. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Suurtilalliset saisivat pärjätä ilman tukimarkkoja mutta pientilallisille maataloustukien maksaminen on perusteltua.
Ehdotuksesi on samalla kertaa erittäin huono tai oikeinkin hyvä - miltä kannalta asiaa tarkastelee. Jos on tarkoitus tukea maataloutta elinkeinona ja tukemisen funktioksi otetaan kannattavuuden parantaminen, niin silloin pitää tukea voimakkaasti viljavien seutujen suurtiloja. Pientiloilta pitää karsia loputkin tuet, jotta kaikkein kannattamattomin liiketoiminta saadaan lopetetuksi. Tuen keskittämisellä suurtiloille maataloustukien tarve vähitellen pienenee. Näin päästään lähemmäs sitä varmuusvarastoihannetta, jonka maataloustukien puolustajat aina ottavat esiin. Yli 100 % omavaraisuudesta päästään edes vähän järkevämmälle tasolle. Lappiin, halla-aroille ja kitukasvuisille seuduille ei saa myöntää ropoakaan maataloustukea. Tässä on yhtä paljon järkeä kuin siinä, että alettaisiin tukea myös merikalastusta Itä-Suomessa.
Hyvänä ehdotusta voidaan pitää silloin, jos maatalouden sijaan aletaan tukea ihmisiä sosiaalisin tai aluepoliittisin perustein. Se pitää silloin myöntää eikä pukea asiaa maataloustuen muotoon. On älytöntä, että ihmiset hukkaavat aikaansa jonnin joutavaan luullen tekevänsä tärkeää työtä. Tämä ei tarkoita, etteivätkö sosiaalitukia nauttivat viljelijät saisi viljellä maitaan. Nimenomaan saisivat ja tähän voitaisiin heidät velvoittaakin tuen vastineeksi. Mutta tukea ei saa sitoa maatalouteen elinkeinona, vaan esim. maisemanhoitona ja maan pitämiseen kauttaaltaan asuttuna. Näitä voitaisiin kutsua kunnan tai valtion palkollisiksi. Pelloilla viljellyn nämä viljelijät saisivat sitten myydä markkinahintaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Näkökulma olisi siis kokonaan toinen. Siirryttäisiin todelliseen aluepolitiikkaan asuttamisen ja maiseman hoidon kautta. Tämäkin vaihtoehto karsisi pois turhaa maataloustuotantoa, koska enää ei maksettaisi siitä, että tuottaa liiketaloudellisesti kannattamattomalla tavalla tavaraa. Kun viljelijät pääsevät irti "pakkoviljelystä", he voivat alkaa kehitellä luovia ideoita maaseudun elinvoiman parantamiseksi. Näin resursseja vapautuu taloudellisesti järkevämpään hyötykäyttöön.
Entisen maatalousministerin Kalevi Hemilän visio oli realistinen ja järkeenkäypä. Tiloja on vähennettävä ja tilakokoa suurennettava. Hemilä ymmärsi, että on poliittisesti mahdotonta päästä tätä järkevimpiin ratkaisuihin lyhyellä aikavälillä. Kepun ajama malli, joka perustuu maaseudun elvävoittamiseen maataloutta tukemalla on aikansa elänyt. Se on vähän sama kuin tuettaisiin voimakkaasti hevosen käyttöä kyntöpuuhissa ja estettäisiin siten traktorien hankinta.
Puhutko nyt aluetuista vai maataloustuesta ?
Kerroppa miksi työttömiä ihmisiä pitäisi tukea olemaan työttömiä ainoastaan kaupungeissa ? Siis onko se mielestäsi hyvää kehitystä kurjistaa ensin maaseutu ja saada ihmiset siirtymään sitten sieltä kaupunkeihin työttömiksi ? Vai onko se sinun mielestäsi suuri työllistämisteko !?
Maataloustukijärjestelmä ei ole tarkoitettu miksikään työttömyysturvajärjestelmäksi. Maataloustuki kohdentuu pitkäjänteisesti tuen ehdot täyttäville maatalouden harjoittajille. Se on siis omiaan sitomaan ihmiset turpeeseen. Tilanne oli ihan sama, tai paljon pahempi vielä 50-, 60-, 70,- ja 80-luvuilla. Ei näinä aikoina eletty tällaisia työttömyyden aikakautta kuin nyt. Hyvinäkin vuosina on maksettu maataloustukia.
Kyse on siitä, ettei kannata alkaa hölmöilemään. Se tulee kalliiksi. Ennen vanhaan järjestettiin työttömyystöinä lapiohommiakin. Nykyajan kriteereillä olisi todella suuren luokan hölmöyttä panna miehiä lapion varteen moottoriteitä tekemään, kun parilla koneella saadaan paljon enemmän aikaan. Maataloustuessa on siis kyse siitä, että sidotaan resursseja loputtomasti täysin kannattamattomaan toimintaan. Jos näin tapahtuisi laajassa mitassa Suomi ajautuisi kehitysmaaksi.
Hyvä esimerkki (tai tietysti paha) tästä on Puola. Se on sitoutunut taloudellisesti maatalousmaaksi ja vanhakantaiseksi terästeollisuusvaltioksia (päälle vielä uupuvaa kivihiilituotantoa). Puolalaisilla on ennenkin ollut taipumusta elää menneisyydessä eikä nykypäivän ehdoilla. 40-luvun alussakin puolalaiset ratsujoukot tappelit saksalaisia panssareita vastaan. Kyse oli vain siitä, kuinka nopeasti sakemannit valtaavat Puolan, ei siitä kykenevätkö valtaamaan. Samaan tapaan kyse on nyt Puolan kohdalla siitä, kuinka nopeaa elintason lasku on, ei siitä laskeeko elintaso. Ainoa pelastus löytyisi talouden radikaalissa uudistamisessa, koulutuksessa ja irtaantumisessa tuottamattomasta toiminnasta. Meille suomalaisille oli idänkaupasta tulla samanlainen sudenkuoppa. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt, mutta osin nykyinenkin työttömyys johtuu tehottumuuden sietämättömään keveyteen tuudittautumisesta.