Yhtiökokouksessamme valittiin puheenjohtaja, joka samalla valittiin pöytäkirjanpitäksi. Hänen lisäksi valittiin 2 pöytäkirjantarkastajaa.
Kokouksen päätyttyä puheenjohtaja laati pöytäkirjan, allekirjoitti sen ja toimitti samana iltana tarkastaja1:lle. Seuraavana aamuna hän toimitti tarkastaja1:lle pöytäkirjasta version 2, jota puheenjohtaja ei ollut allekirjoittanut. Hän kertoi, että hän lisäsi pöytäkirjaan erään päätöksen, jonka hän saa laittaa sinne, vaikkakaan tällaista päätöstä ei yhtiökokous tehnyt. Tämän lisäksi hän toimitti versio3.0:n tarkastaja 2:lle, johon hän oli tehnyt vielä lisäyksiä v2.0:aan verrattuna. Puheenjohtaja ei ollut allekirjoittanut versioita 2 ja 3.
Kysymys oikeastaan onkin tämä:
Mikäli pöytäkirjassa on kohtia, joita kumpikaan tarkastaja ei hyväksy, he voivat allekirjoittaa pöytäkirjan, mutta jättää siihen erillinen maininnan, etteivät ole samaa mieltä kokouksen kulusta tietyiltä osin. Tämä löytyy laista, mutta:
Millä tavalla kokouspöytäkirja on juridisesti pätevä ? Onko oletus, että se on juridisesti pätevä niiltä osin, kun tarkastajat ovat hyväksyneet ?
Muuttuuko tilanne juridisesti minkälaiseksi, mikäli toinen tarkastaja hyväksyy pöytäkirjan varauksetta ja toinen ei ?
Muutkin asiaan liittyvät spekulaatiot/kokemukset ovat tervetulleita.
PS. Mikäli kokouksessa käytiin keskustelua mahdollisesta yhtiävastikkeen korotuksesta vuonna 2008, mutta enemmistö (9/10:stä osakkaasta) oli sitä mieltä, että korotuspaineita ei ole, voiko puheenjohtaja kirjata pöytäkirjaan pelkästään: "Käytiin keskustelua mahdollisesta yhtiövastikkeen korotuksesta vuodelle 2008".
Kokouksen päätyttyä puheenjohtaja laati pöytäkirjan, allekirjoitti sen ja toimitti samana iltana tarkastaja1:lle. Seuraavana aamuna hän toimitti tarkastaja1:lle pöytäkirjasta version 2, jota puheenjohtaja ei ollut allekirjoittanut. Hän kertoi, että hän lisäsi pöytäkirjaan erään päätöksen, jonka hän saa laittaa sinne, vaikkakaan tällaista päätöstä ei yhtiökokous tehnyt. Tämän lisäksi hän toimitti versio3.0:n tarkastaja 2:lle, johon hän oli tehnyt vielä lisäyksiä v2.0:aan verrattuna. Puheenjohtaja ei ollut allekirjoittanut versioita 2 ja 3.
Kysymys oikeastaan onkin tämä:
Mikäli pöytäkirjassa on kohtia, joita kumpikaan tarkastaja ei hyväksy, he voivat allekirjoittaa pöytäkirjan, mutta jättää siihen erillinen maininnan, etteivät ole samaa mieltä kokouksen kulusta tietyiltä osin. Tämä löytyy laista, mutta:
Millä tavalla kokouspöytäkirja on juridisesti pätevä ? Onko oletus, että se on juridisesti pätevä niiltä osin, kun tarkastajat ovat hyväksyneet ?
Muuttuuko tilanne juridisesti minkälaiseksi, mikäli toinen tarkastaja hyväksyy pöytäkirjan varauksetta ja toinen ei ?
Muutkin asiaan liittyvät spekulaatiot/kokemukset ovat tervetulleita.
PS. Mikäli kokouksessa käytiin keskustelua mahdollisesta yhtiävastikkeen korotuksesta vuonna 2008, mutta enemmistö (9/10:stä osakkaasta) oli sitä mieltä, että korotuspaineita ei ole, voiko puheenjohtaja kirjata pöytäkirjaan pelkästään: "Käytiin keskustelua mahdollisesta yhtiövastikkeen korotuksesta vuodelle 2008".
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yhtiökokouksessa voi käsitellä ainoastaan niitä asioita mitä kokouskutsussa on mainittu, ei muita. Eikä nyöskään muita asioita kirjata.
Tuskin teillä on kokouskutsussa asiana; keskustellaan vuoden 2008 vastikkeista.
Yhtiökokouksessa voidaan päättää tai jättää päättämättä vain niistä asioista, mitkä ovat esityslistassa. Ei muista.
Jos on keskusteltu jostain vuoden 2008 vastikkeista (tai muista asioista), niin niitä ei poytäkirjaan merkitä. Voidaan merkitä vain, että käytiin yleistä keskustelua, mutta ei tarkenneta asioita.
Ja jos mielestäsi pöytäkirja ei vastaa kokouksen kulkua tai siellä päätettyjä asioita, niin älä allekirjoita pöytäkirjaa.
Aivan, mutta onhan kokouskutsussa kohta "Muut esille tulevat asiat". Mitään päätöstä ei tehty koskien yhtiövastikkeen nostoa. Kyseessä on siisä lähinnä se, että mielestäni kokouspöytäkirjaan kirjataan kaikki META:aan liittyvät asiat eikä vain valikoiden.Viittasit varmaan asiaan, jonka mukaan yhtiökokouksessa ei tehdä päätöksiä kuin niistä asioista, joista on mainittu kokouskutsussa.
ei kuulu yhtiökokouksen esityslistalle koska mistään muista asioista ei voida päättää. Sen sijaan voidaan lisätä kohta "keskusteluasiat" jotta mummot saa juoruta.
Yhdessä kokouksessa kokous kesti 20 minuuttia ja keskusteluasiat tunnin, keskustelu pyöri saunavuorojen ja naapurien asioiden välillä. Kun ei ollut kiire niin jäin istumaan ja kahvittelemaan, lopuksi yksi mummo kysyi että ei kai isännöitsijä laskuta tästä. Kyllä loksahti suut kun totesin että aivan varmasti laskutan, ei seuraavana vuonna tarvinnut istuskella.
"Muut esille tulevat asiat" on juuri se yleinen keskustelu, josta ei saa eikä voi tehdä mitään päätöksiä, eikä niitä keskusteluja kirjata mitenkään muuten pöytäkirjaan kuin että käytiin yleistä keskustelua, jos sitenkään.
Linkki As.Oy. lakiin
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809
Siellä sanotaan:
Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Lisäksi pöytäkirjaan on otettava hyväksymättä jätetyt yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat ehdotukset. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun tarkastajan allekirjoitettava.
Eli yleensä ei mitään yleistä keskustelua edes mainita.
Yhtiökokouksessa käsitellään ainoastaan esityslistan mukaiset asiat; menneen vuoden toimintakertomus liitteineen, käsitellään tuloslaskelma, tase liitteineen , vastuuvapaudet, valitaan uusi hallitus ja tilintarkastajat, heidän palkkionsa, budjetti uudelle tilikaudelle. Muut esityslistassa ja työjärjestyksessä mainitut asiat kuten suuret remontit ym.
Sen jälkeen piste kokoukselle ja kahvitilaisuus alkaa rupatteluineen, jolloin jokainen voi viestittää terveisiä uudelle hallitukselle.
Eli jos keskustelua on käyty,mutta mitään päätöstä asian suhteen ei ole tehty,voidaan pöytäkirjaan mainittu merkintä laittaa.Asian suhteen ei ole siis tehty päätöstä mihinkään suuntaan joten vastike pysyy ennallaan.
Ovatko nuo pöytäkirjat yleensä vain isännöitsijän toimistossa näytillä. Jossa harvemmat käyvät.
Mitä laki sanoo?
Luulisi, että hyvä tapa olisi ähettää kopiot asukkaille. Taikka edes kopio talon ilmoitustaululle.
Laki sanoo:
"Pöytäkirja on viimeistään neljän viikon kuluttua kokouksesta pidettävä yhtiön isännöitsijän tai hallituksen puheenjohtajan luona osakkeenomistajien nähtävänä, ja siitä on toimitettava jäljennös sitä pyytävälle osakkeenomistajalle. Osakkeenomistajalla on oikeus saada jäljennös myös pöytäkirjan liitteistä. Pöytäkirjan ja liitteiden lähettämisestä saadaan periä hallituksen vahvistama kohtuullinen maksu."
Minnekään ilmoitustaululle sitä ei missään nimessä laiteta ulkopuolisten katseltavaksi.
Useimmissa yhtiöissä pöytäkirjasta lähetetään kopio osakkeenomistajille, tai vähintään ttiivistelmä yhtiökokouksen päätöksistä. Mutta laki ei sitä vaadi.
Pöytäkirjat tulee kotiin. Lisäksi ne nykyään löytyy netistä. Jos ei tule, tai ei näy, mitään yhtiökokousta kai sitten ei ole ollutkaan ja pikaisesti pystyyn ylimääräinen yhtiökokous toimintakykyisen hallituksen valitsemista varten. >Loput voi puida raastuvassa.
Noin ajattelinkin, että fiksut tekee!!!
Mutta ei äitini talossa Turun naapurissa.
Talotalouden historia on epäselvä ...ettei vain olisi nykyisyyskin!
Jos pj ja toinen tarkastajista on pöytäkirjan hyväksynyt, on se pätevä. Muutenhan joku voisi aivan vittuillessaan jättää pöytäkirjan allekirjoittamatta. Pöytäkirjahan kertoo kokouksen kulun, ei sitä, etteivät päätökset ole olleet mieleen.
Laki luke..
Noin minulle vastasi myös etujärjetöni juristi
www.asunto-osakkaat.fi :sta.
Olen tuota pöytäkirjaa jo kolmesti pyytänyt! Osakkeen omistaja, vanha äiti, kun on kaukana mökillään.
etujärjestöni juristi ...siis
Asia vain on "järjetöni"!