Eikö ILPIn tuottamaa lämpöä voisi siirtää IV- koneen tuloilmaan , onhan eri koneissa jo maalämpöpiirejäkin. Silloin ei tarvittaisi rumaa sisäyksikköä, rakenne yksinkertaistuisi ja lämpö leviäisi tasaisesti huoneisiin tuloilmaventtiilien kautta.
Ilppi lämmittää tuloilmaa
pena123
131583
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Samaa mietin rakentaessani taloa. Mietin että sähkölämmitys tulee ilman muuta ja siihen sitten laitan jonkun hyvän ILP:n, jolla lämmitän ja viilennän.
Ensimmäisenä alkoi mietityttämään se, että jakautuisiko se lämpö tasaisesti asuntoon kuitenkaan. Toinen mikä mietitytti oli juuri tuo IV-koneen ja ILP:n yhteistoiminta. Eli miksi pitäisi olla kaksi tulopuhallinta, kun varmaan yhdelläkin pärjäisi ja toisaalta järkevintähän olisi jakaa tuota lämpöä ja viileää ilmaa, juuri tuon IV-koneen ilmavirran mukana.
No sellaista IV-koneen ja ILP:n yhdistelmää ei löytynyt mistään. Kukaan ei sellaista valmista.
Ongelma tuossa on laitteiden periaatteellinen toimintaero. Siinä missä IV-kone poistaa talosta ilmaa ja tuo ulko raitista ilmaa sisälle, ILP vain kierrättää talossa jo olevaa ilmamassaa. Koneiden yhdistäminen siis vaatisi että tuon ILP:n sisäyksikkö tai siis sen läpivirtausosa, jossa neste kiertää, rakennettaisiin IV-koneen sisälle. Sinänsähän tuo ei olisi ainakaan teoriassa mahdoton tehtävä. Eli ensin IV-kone ottaisi lämmön talteen ja puhaltaisi ensin oman lämmönsiirtimen läpi ilmaa asuntoon. Heti lämmönsiirtimen perässä olisi tuo ILP:n sisäyksikön läpivirtausosa ja se siis lämmittäisi tuota tuloilmaa entisestään. Kesällä viilennys onnistuisi toki myös.
En tiedä mitä käytännön ongelmia tuosta aiheutuisi, mutta varmaan joku keksii miksi noin ei voisi toimia.
Itse otin kompromissin, eli PILP:n. Nilan VP18C. Ei ole ulkoyksikköä. Ei ole sisäyksikköä. Lämpö tai viilennys tulee IV-kanavistoa pitkin ja hyvin on pelannut. Tehoja viilennykseen ja lämmitykseen ei ole yhtä paljoa kuin olisi ILP:ssä, mutta toisaalta vedenlämmityksen saa kaupanpäälle.
Kyllähän noita on sellaisia Pilppejä joilla poistoilman energiaa saadaan siirrettyä käyttöveden lisäksi tuloilmaan ja myös vaikka lattialämmitykseen.
Mutta pitää muistaa että noin 15 asteen pakkasella tilanne on se että poistettavan sisäilman talteen otettavan energian määrä vastaa sitä tehoa mikä tarvitaan sisään tuotavan ilman lämmittämiseen. Jos kone olisi siis ensisijaisesta ilmanvaihdon lämiitävä, niin käyttöveteen ei riittäisi tehoja talvella. Siksipä pilppi onkin ensisijaisesti käyttöveden lmmitin ja muuta lämmitetään jos energiaa riittää.
Toisekseen tuloiman lämmittäminen ei ole tarpeen puleen vuoteen ja kesällä se olisi erittäin epämieluyttävää.
Jos itse laittaisin pilpin, niin pitäisin kyllä yhtenä ehdottomasti toteutettavana seikkana sitä että kone voi lämmittää tuloilmaa, mikäli käyttöveden lämmittämisen jälkeen energiaa riittää. Ja toinen ehdoton vaatimus olisi kesäaikainen tuloilman jäähdytysmahdollisuus.
Luinpa avauksen huolimattomasti...
"Mutta pitää muistaa että noin 15 asteen pakkasella tilanne on se että poistettavan sisäilman talteen otettavan energian määrä vastaa sitä tehoa mikä tarvitaan sisään tuotavan ilman lämmittämiseen."
Tuo sun noin 15 asteen pakkanen on oikeasti noin 2 asteen pakkanen.
Meinaatko että kahden asteen pakkasella jo tulo ilman lämmitys ja poistosta saatava energia on samalla tasolla? Onko jotain taustatukea väitteelle?
Markkinoillahan on olemassa vesi-ilppejä, joissa on siis perinteiseen tapaan ulkoyksikkö, mutta sisäyksikkö onkin vesikeirtoon laitettava lämmön vaihdin.
Lämpöenergia saadaan näin siirrettyä varsinaiseen lämmitysjärjestelmään.
Yhtä hyvin tuolla voitaisiin lämmittää tuloilmapatteria, mutta ongelma on siinä että mahdollisesti ullakolla kulkevien ilmakanavien häviöt olisivat suuria ja toisekseen tavallisen ilmanvaihdon ilmamäärät ja energian siirtokyky ovat täysin riittämättömiä lämmitykseen.
Ilmanvaidon mitoitus tulilsi olla laskettu lämmityskäyttöä varten.
Miten käytännössä meinaisit asian järjestää? - mistä otat sisäänmenoilman ilpille? (senhän on määrä kierrättää sisäilmaa), mihin sijoitat ilpin siten että sen suodattimet ja kondenssivedet jne olisi hoidettavissa, vai menetettäisiinkö esim. suodatusominaisuudet? Mistä ilppi mittaisi huonelämpötilan? Miten mahdolliset lämpötilan ja puhalluksen säädöt hoidettaisiin (nykyään käy helposti kaukosäätimellä sohvalta)
Noinkohan rakenne yksinkertaistuisi kuitenkaan? - perus ilppi kun on rakenteeltaan melko yksinkertainen - (kaukosäädin, kaksi yksikköä ja letkusto välissä...)
Ajattelin että IPL systeemi koostuu ulkoyksiköstä ja IV -koneen tuloilmaputkeen, ennen sen haarautumista, asennettavaan kennoon jota ilpistä tuleva neste lämmittää. Tuloilman saanti, tuloilman puhallusnopeus ja sen suodatus tapahtuu nykyaikaisessa IV koneessa. Lämpötilan säätö olisi ulkoyksikössä. Mielestäni etuja olisi lämpimän ilman tasainen siirto eri huoneisiin, rakenteen yksinkertaistumien koska sisäyksikkö puhaltimineen korvattaisiin kennolla, ja ruman ja meluisan (makuasioita) sisäyksikön jääminen pois seinältä. Lämpöhäviö on ratkaistavissa putkiston lisäeristämmisellä ja eiköhän ulkoyksikön tehonsäätökin onnistu.
Ilmamääriä pitäisi kasvattaa reilusti, jotta tehot riittäisivät talon lämmitykseen.
D2 mukaan mitoitetusta laitteesta saadaan noin 15% jäähdytyksen tarvimasta ilmamäärästä.
Näin on.
enerventin LT6:n max puhallinteho n 200 l/s josta tulee tunnissa n 700 m3, Ultimate IPL:en ilmankierto 400 -500 m3 tunnissa. Eikö nämä vastaa toisiaan aika hyvin?
Ihan hyvä idea tuollainen. Ainut ongelma mikä tulee nopeasti mieleen on se, että katossa olevat raitisilmaventtiilit on suunniteltu, että ne puhaltaa huoneilmaa muutaman asteen viileämpää ilmaa, jolloin viileä ilma laskeutuu alas ja "huuhtelee" huoneen. Nyt jos tuloilmaventtiilistä puhalletaankin reilusti huoneilmaa lämpimämpää ilmaa, kuten lämmitettäessä täytyy tehdä, tuloksena on se, että tuore lämmin ilma jää katonrajaan ja ilma ei vaihdu huoneessa. Eli tuloilmaventtiilit pitäisi olla lattianrajassa tuossa tapauksessa.
Toinen vaihtoehto olisi lämmittää tuloilmaa vain sen verran kuin LTO-laitteen jälkilämmityskin tekisi. Tuohon kelpaisi varmaan joku halpa on/off typpinen ILP. Talo pitäisi sitten lämmittää joko toisella ILP:llä tai jollain muulla tavalla.
En ole koskaan selvittänyt, kuinka paljon tuo jälkilämmitys on päällä esim. alle 20 asteen pakkasilla, jolloin ILP:stä on todellista hyötyä. Tuosta enegriasta saisi säästettyä kolmanneksen - puolet yo. virityksellä. Mikähän tällöin olisi takaisinmaksuaika 300 euron ILP:lle?
Sellaiseen taloon, jossa on valmiiksi ilmalämmityskanavistot lattianrajassa, tuollainen ILP viritelmä voisi olla hyväkin idea.
www.suomenpuhdasilma.fi