Hei!
Olen nyt kevään aikana saanut hirveitä ahmimiskohtauksia. Vielä viime vuonna minulla ei ollut tämmöistä. Se alkoi yleensä niin että joka perjantain ahmin mielestäni hillittömiä määriä (jäätelö, suklaata, keksejä, muita herkkuja). Saatoin myös sen jälkeen ahmia kunnon ruokaa ja leipää. Nykyään saattaa ahmimiskohtauksia tulla jopa 3 kertaa viikossa. En kuitenkaan oksenna niitten jälkeen, vaikka olen tässä pari kertaa koittanut.
Olen aina ollut tarkka painoni kanssa. olen n. 165 cm pitkä ja painoni on vaihdellut 50-55 välillä. 55 painoin kylläkin noin 2 vuotta sitten, sillä tajusin silloin että olin ''liian lihava''. Nykyään painoni on pysynyt 50-53 välillä (riippuen päivästä).
Minulla on ollut aina syömisen kanssa ongelmia. Olen ollut pienempänä hyvin alipainoinen. Nykyään vain ihannoin niitä kuvia ja toivon vieläkin olevani siinä kunnossa. Viime kesälläkin laihduin nätisti ja kuulin siitä ystäviltänikin. Tunsin oloni mahtavaksi ja minulla oli silloin erittäin hyvä itsetunto. Olin onnellinen.
En tiedä miten tämä alkoi. Aloitin syksyllä liikkumaan enemmän (salilla salin ohjatuilla tunneilla sekä lenkkeillen). Samalla tietenkin tai normaalisti aloin syömään enemmän. Viime kesällä söin taas erittäin vähän ja ''ihan terveellistä'' ruokaa. Nykyään syön kunnon aamupalaa, lounas jää aika niukaksi yleensä, en syö välipalaa sekä iltaruoka on hyvä ja iltapala aika tuhti iltapalaksi. Yritän syödä terveellisesti.. Mutta sitten tulee tämä perjantai. Inhoan ahmimiskohtauksia. Inhoan niitä niin paljon. Olo on kamala sen jälkeen (tällä hetkellä). Minulla on niin ikävä sitä minää, joka olin viime kesänä..
Nyt taas hävettää niin paljon. Jopa äitini sanoi että: ''ohhoh jokos söit kaikki irtokarkkisi''. En kestä tätä, enkä ymmärrä miksi teen niin.
Urheilen oikeasti hyvin paljon, mutta pelkään ettei siitä ole mitään apua. Minua hävettää niin paljon itseni. Haluan vain niin paljon olla siro, terveellinen ja laiha. Haluan olla taas se ihana minä.
Kellään mitään vinkkejä?
Kiitos ja anteeksi tilitykseni.
Bed ?
9
2312
Vastaukset
- possukka
Sun teksti kuulostaa valitettavan tutulta.. Sanon jo näin alkuun, että en osaa antaa mitään vinkkejä mut toivon että joku osaa. Itse todennäkösesti omistan nykyään bedin.. Se juolahti mulle vähän aikaa sitten . Ennen olin ihan normaali ihminen joka oli onnellinen eikä miettiny typeriä, energiaa-ja aikaavieviä asioita kuten painoa ja sitä mitä söi. Nyt tuntuu ihan mahdottomalta et tollasta elämää on joskus voinnu elää!
Mun ahimimskohtaukset ei oo mitään pahoja ja mietin myös että ehkä ne on vaan itsekurin puutetta.. Mut toisaalta, en todellakaan haluu olla tämmönen (167, ~65kg), koska kolmisen vuotta sitten painoin viel 58kg ja olin saman pitunen. Jostain syystä paino vaan alko nousemaan lukiossa ja se todellakin meinaa hajottaa pään. Oon nyt alottanu "terveellisen elämän" joka v*tun maanantai monen kuukauden ajan mut viimeistää perjantaina sortunu, ja se kestää pahimillaan maanantaihin. Vedän vaa naamaani mitä eteen tulee. Ja samalla mietin miten ällöttävä porsas mä oon koska syön tota pskaa. Kausina kun jaksan liikkua sen minimin kaks tuntia päivässä ja pitää kalorit matalina tunnen itteni maailman parhaaks ja kauneimmaks, joten vastakohtana kun en pidä itseäni kuosissa tunnen olevani maailman ällöttävin läskinaama joka ei ansaitse mitään hyvää. Rupee tuntumaan olo vähän skitsofreeniseltä kohta :D Ja vaikka tiiän, että se olo mikä siitä terveellisestä elämisestä tulee ja mitä se tekee itsetunnolle, en silti jostain syystä jaksa ylläpitää hyviä tapojani.. Oiskohan tää joku itsetuntokompleksi että en ansaitse olla onnellinen tai jotain muuta angstijuttuu? Kuulostan koht ihan Dr. Phililtä :D Tai sit oon vaan laiska ja saamaton! Ken tietää
Niinku sanoin et en osaa mitään neuvoja antaa, mut ois kiva lukee muitten ajatuksia ja tietty mielellään saada neuvoja koska tämmönen elämä ei todellakaan oo mitään herkkua (:D)- ..vastaaja..
Eiköhän toi ole ihan normaalireaktio ihmisessä, joka yrittää ensin viikon jotain dieettiä. Yleensä aina käy niin, että jossain vaiheessa ahmii, kun on ensin kiduuttanut itseään.
Ehkä jääny vähän vaihe päälle, kun rupeaa harrastamaan sitä. Tulee laihdutuksen muisto mieleen ja syö "kun vielä voi."
Lisäksi BEDissä on SUURET painonmuutokset, muutama kilo sinne tänne on normaalia vaihtelua varsinkin jos tykkää välillä harrastaa diettailua.
Kuulkaa anteeksi nyt vain, mutta kutsuisin tuota jojo laihduttamiseksi.
Neuvo:
"Laihdutusyritykset saattavat usein laukaista ahmimisen. Siksi onkin ensisijaisen tärkää lopettaa ne. Hoidossa pyritään saavuttamaan säännölliset ruokailutavat ja ote elämästä. Kun nämä asiat ovat hallinnassa niin voidaan aloittaa muut painonhallintaan liittyvät toimenpiteet kuten laihdutus."
www.tukiasema.net - possukka
..vastaaja.. kirjoitti:
Eiköhän toi ole ihan normaalireaktio ihmisessä, joka yrittää ensin viikon jotain dieettiä. Yleensä aina käy niin, että jossain vaiheessa ahmii, kun on ensin kiduuttanut itseään.
Ehkä jääny vähän vaihe päälle, kun rupeaa harrastamaan sitä. Tulee laihdutuksen muisto mieleen ja syö "kun vielä voi."
Lisäksi BEDissä on SUURET painonmuutokset, muutama kilo sinne tänne on normaalia vaihtelua varsinkin jos tykkää välillä harrastaa diettailua.
Kuulkaa anteeksi nyt vain, mutta kutsuisin tuota jojo laihduttamiseksi.
Neuvo:
"Laihdutusyritykset saattavat usein laukaista ahmimisen. Siksi onkin ensisijaisen tärkää lopettaa ne. Hoidossa pyritään saavuttamaan säännölliset ruokailutavat ja ote elämästä. Kun nämä asiat ovat hallinnassa niin voidaan aloittaa muut painonhallintaan liittyvät toimenpiteet kuten laihdutus."
www.tukiasema.netJoo toki, mutta en harrastakaan dieettejä vaan yritän ihan oikeasti syödä terveellisesti. Vaikka pidän kalorit alhaisina ei se tarkoita että nälkiinnytän itseäni. Haluan olla terve ja tykkään syödä terveellisesti koska siitä tulee hyvä olo mutta sitten sabotoin tulokset ylensyönnillä. En tajua!
- sara
saan ahmimiskohtauksia yleensä pari kertaa viikossa. Ennen yritin oksentaa, mutta luovutin kun en saanut mitään ulos. Olen aina ennen ollut alipainoinen, sairastin anoreksiaa kaksi vuotta sitten. Lopulta sain masennuslääkkeen joka lihotti. Olen nyt normaalipainoinen, omasta mielestäni läski. Haluaisin edelleen olla se sama tyttö kuin kaksi vuotta sitten. Pitäis laihduttaa.
- Siru
Moi kaikki.Mulla on kans ongelmia ahmimisen kanssa.Mä aloin ahmia hillittömästi n.12 vuotiaana(oon nyt 18 v.)ja tätä jatkuu yhä.En oikeesti tiedä miksi aloin ahmia.Ahmiminen hävetti mua sairaasti ja halusin kuolla,kun vanhemmat kysyi missä jokin mun syömä ruoka oli.Mietin olinko sairas,mutta pidin vaan itseäni ällöttävänä.Olin jo vuoden päästä niin kyllästynyt tähän,että päätin laitta sormet kurkkuun.Mä en tietenkään onnistunut oksentamaan ja tunsin itteni tosi looseriksi.Päätin,että musta tulee vielä anorektikko ja onnistuinkin siinä lopulta.En silti lopettanut ahmimista,vaan rajasin sen yhteen päivään viikossa,jolloin ahmin ihan hirveästi.Tää systeemi toimi n. 3vuoden ajan kunnes viime kesänä vaan aloin ahmia joka päivä.En vaan pystynyt lopettamaan.Söin päivittäin litran jäätelöä ja pussin munkkeja.Oon viimeisen vuoden aikana lihonut n. 20kg.Painan nyt 59 kg(160cm).Mä olen siis varmaan ihan väärä ihminen neuvomaan teitä,mutta mulla toimii aina välillä tää ahmin kerran viikossa mitä vaan miten paljon vaan ja syön muina päivinä vaan n.1000kcal ja käyn pitkillä lenkeillä.Nyt olen onnistunut noudattamaan tätä 2vk ja laihtunutkin vähän.Yleensä mun itsekuri pettää jonkin ajan kuluttua ja palaan ahmimaan lähes päivittäin,mutta tällä tavalla estän merkittävän ylipainon,sillä laihdun 1 kerta viikossa tavallani sen verran,että mulla on taas varaa syödä jonkin aikaa.Mieluiten tietysti paranisin kokonaan,mutta musta ei ole normaaliin syömiseen ,vaan alan vaan ahmia.Ooon käynyt terapiassa 3v,mutta ei oo auttanut.Terapeutti jopa sanoi,että tää on ,vaan lapsellista ja menee varmaan kohta ohi.Mä loukkaannuin ihan sairaasti.Se ei ikinä ottanut ahmimisongelmaani vakavasti.Mun parhaat laihdutusvinkit on:juo teetä kuppikaupalla(Liptonin vihreä orient tee on ihanaa),juo vettä,Jos tosi paljon tekee mieli ahmia juo kokis lightia tai sokeritonta marjakeittoa,pidä 1 ahmimispäivä luvallisesti viikossa,syä tosi paljon vihanneksia esim. kurkkua,salaattia jne.Anteeksi tää pitkä vuodatus .Toivottavasti autoin jotenkin.Voimia teille.
- Ihan oikeesti...
Siru kirjoitti:
Moi kaikki.Mulla on kans ongelmia ahmimisen kanssa.Mä aloin ahmia hillittömästi n.12 vuotiaana(oon nyt 18 v.)ja tätä jatkuu yhä.En oikeesti tiedä miksi aloin ahmia.Ahmiminen hävetti mua sairaasti ja halusin kuolla,kun vanhemmat kysyi missä jokin mun syömä ruoka oli.Mietin olinko sairas,mutta pidin vaan itseäni ällöttävänä.Olin jo vuoden päästä niin kyllästynyt tähän,että päätin laitta sormet kurkkuun.Mä en tietenkään onnistunut oksentamaan ja tunsin itteni tosi looseriksi.Päätin,että musta tulee vielä anorektikko ja onnistuinkin siinä lopulta.En silti lopettanut ahmimista,vaan rajasin sen yhteen päivään viikossa,jolloin ahmin ihan hirveästi.Tää systeemi toimi n. 3vuoden ajan kunnes viime kesänä vaan aloin ahmia joka päivä.En vaan pystynyt lopettamaan.Söin päivittäin litran jäätelöä ja pussin munkkeja.Oon viimeisen vuoden aikana lihonut n. 20kg.Painan nyt 59 kg(160cm).Mä olen siis varmaan ihan väärä ihminen neuvomaan teitä,mutta mulla toimii aina välillä tää ahmin kerran viikossa mitä vaan miten paljon vaan ja syön muina päivinä vaan n.1000kcal ja käyn pitkillä lenkeillä.Nyt olen onnistunut noudattamaan tätä 2vk ja laihtunutkin vähän.Yleensä mun itsekuri pettää jonkin ajan kuluttua ja palaan ahmimaan lähes päivittäin,mutta tällä tavalla estän merkittävän ylipainon,sillä laihdun 1 kerta viikossa tavallani sen verran,että mulla on taas varaa syödä jonkin aikaa.Mieluiten tietysti paranisin kokonaan,mutta musta ei ole normaaliin syömiseen ,vaan alan vaan ahmia.Ooon käynyt terapiassa 3v,mutta ei oo auttanut.Terapeutti jopa sanoi,että tää on ,vaan lapsellista ja menee varmaan kohta ohi.Mä loukkaannuin ihan sairaasti.Se ei ikinä ottanut ahmimisongelmaani vakavasti.Mun parhaat laihdutusvinkit on:juo teetä kuppikaupalla(Liptonin vihreä orient tee on ihanaa),juo vettä,Jos tosi paljon tekee mieli ahmia juo kokis lightia tai sokeritonta marjakeittoa,pidä 1 ahmimispäivä luvallisesti viikossa,syä tosi paljon vihanneksia esim. kurkkua,salaattia jne.Anteeksi tää pitkä vuodatus .Toivottavasti autoin jotenkin.Voimia teille.
"Päätin,että musta tulee vielä anorektikko ja onnistuinkin siinä lopulta"
Tämä kohta haiskahti. Ei kukaan päätä, että hän sairastuu anoreksiaan.
Sinä taisit päättä vain laihduttaaksesi kunnolla ja onnistuit siinä? Eriasia jos vielä sairaalloisen laihana pidit itseäsi läskinä, SITTEN sinä sairastuit anoreksiaan. Elikkä olit psyykkisesti SAIRAS päästäsi.
Anoreksia ei tarkoita sitä, että ihminen on laiha !
- Mad.onna
Liikunnan harrastaminen on ehdottomasti positiivinen asia. Pidä siitä kiinni.
Siisti ruokavaljosi terveellisksi, eli ne karkit pois. Syö tarpeeksi proteiinia, kuitua ja hyviä rasvoja. Ne pitävät nälkäsi loitolla. Ruisleipä, ohrasuurimot, tumma pasta ja puurot ovat oivia hiilihydraatin tähteitä, kun urheiletkin paljon. Suosi myös hedelmiä, kasviksia ja marjoja.
Kun syöt terveellisesti ja säännöllisesti 5-6 kertaa päivässä, ei tulee niin helposti ahmimishimoja.
Kuinka laiha haluat olla? Veikkaanpa, että sinun ei kannata lahduttaa. Kun siistit ruokavaljosi terveelliseksi urheilusikin sujuu paremmin. Saat myös varmasti lihasta, kun ruokavalijo on kunnossa.
Lihas puolestaan muokkaa pyllyn hyllystä pyöreäksi ja kiinteäksi ja vatsan litteäksi.- Siru
Mä ihan oikeesti ihailin anorektikoita ja halusin tulla sellaiseksi ja kyllä!! mulla on päässä vikaa eli laihduttamisesta tuli mulle pakkomielle.Laihduin 39 kg:n ja halusin vaan laihtua lisää,oikeastaan kuolla nälkään.Mä ehkä ilmaisin itteni huonosti,mutta tarkoitin,että tiesin kyllä mitä voisi käydä kun aloin laihduttaa ja oikeastaan halusinkin sitä.Mun ajatukset oli tietysti tosi kipeet jo,kun vielä ahmin lähes päivittäin.Halusin,vaan että mua kiusaavista ajatuksista olis edes jotain hyötyä.Halusin vaan laihtua ja mun päämäärä oli alusta alkaen sairaan alhainen paino,eikä mikään tavallinen laihuus.Halusin,että joku huomais kuinka paha olo mulla oli.Eikö kestään teistä ole ikinä tuntunut tältä?
- jaa...
Siru kirjoitti:
Mä ihan oikeesti ihailin anorektikoita ja halusin tulla sellaiseksi ja kyllä!! mulla on päässä vikaa eli laihduttamisesta tuli mulle pakkomielle.Laihduin 39 kg:n ja halusin vaan laihtua lisää,oikeastaan kuolla nälkään.Mä ehkä ilmaisin itteni huonosti,mutta tarkoitin,että tiesin kyllä mitä voisi käydä kun aloin laihduttaa ja oikeastaan halusinkin sitä.Mun ajatukset oli tietysti tosi kipeet jo,kun vielä ahmin lähes päivittäin.Halusin,vaan että mua kiusaavista ajatuksista olis edes jotain hyötyä.Halusin vaan laihtua ja mun päämäärä oli alusta alkaen sairaan alhainen paino,eikä mikään tavallinen laihuus.Halusin,että joku huomais kuinka paha olo mulla oli.Eikö kestään teistä ole ikinä tuntunut tältä?
on :(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tähdet, tähdet -tippuja Kake Randelin tilittää avoimena: "Tämä on viihdyttämistä, eikä sitä..."
ISO kiitos Kake lauluistasi!Nyt ei vaan studioyleisö lämmennyt. Olet legenda! Lue Kake Randelinin mietteet: https://w17923En koskaan
Aliarvoinut, nauranut/pitänyt pilkkana, tai ajatellut mitään negatiivista sinusta. Jos nämä asiat uskot ja luotat sen v47809Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.222709Nainen, olet kaipaillut seuraani
Tiedän sen, kuulen sen. Sinulla ei ole muita joiden kanssa voisit niistä asioista keskustella joista keskustelet kanssan75700- 45692
Emme näe enää koskaan
Näin ainakin uskon. Mutta ei hätää, et menetä yhtään mitään minussa. Sen kai jo tiesitkin. Hyvää vappua ja kesää. Toivon33670- 105652
Vornanen alkaa olla kusessa
Kaikki vanhat synnit on kaiveltu esiin ja niitä tosiaan näyttää olevan. Poliisin asussa esiintyminen vaaliteltalla, työt79633- 34589
Olet tyylitajuton
Ja ruma. En ole ikinä pitänyt ulkonäöstäsi. Et ole minun tyyppiäni millään tavalla. Puheesi on sellaista mongerrusta ett25581