mun äiti sai mut kun se oli 19vuotias, kun olin n.1vuotias mun isä joutu vankilaan, mä en koskaan tuntenu mun kummi-setää koska se tapettiin, mä luulin pienenä että mun isä asuu kirkossa koska tapaamiset oli kappelin puolella, muistan kun isä tuli lomille ja oli raudoissa ja vartia talutti sitä, mun äidin parhaan ystävän, joka on nykyään mun mamma, mies ampu ittensä, se oli mulle yhtä rakas ku oma isä, mun äiti meni yhteen mun veljen isän kanssa joka hakkas ja huus ja lopuks tappo ittensä ku olin viidennellä tai kuudennella, mun pikkusisko kuoli ennen sitä, mä en koskaan oo tullu toimeen mun äidin kanssa ja sen takia pitäny mummiani enemmän äitinäni ja asuin siellä, äiti yritti näihin samoihin aikoihin viis vuotta sitten tappaa ittensä, mun isä yritti ampua ittensä ku olin pieni, mun äiti on alkoholisti ja isä narkkari, isälle en oo puhunu pitkiin aikoihin, mummi kuoli syöpään noin neljä vuotta sitten.. mun veli on lastarissa ja äiti pyörätuolissa. mummin kuoleman jälkeen pappa menetti kaiken toivon ja alko juomaan, nyt kesällä se oli sairaalassa maksansa takia, mulla ei oo perhettä ja kaikki mun ympäriltä kuolee. ole sitten normaali..
normaalista lapsesta normaali aikuinen.
ei pääse ylös
4331
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joko olet oikeasti pahasti sairas, tai sitten sinulla on tosi hyvä ja vilkas mielikuvistus.
JOs ensimmäinen vaihtoehto :hakeudu asiantuntevaan hoitoon.
Jos taas perjantai-illan ratoksi huumorimielellä näitä kirjoituksia väsäilet, niin osallistu ihmeessä kirjoituskilpailuun .Voitat varmasti.
Et kai ole tosissasi, jollain voi olla oikeasti vaikea elämä, tunnen kyllä sellaisia, ainankaan he eivät tarvitse haukkuja siitä ku kirjoittavat tänne, vaikka nyt olisi perjantai-ilta, niin se ei tarkoita sitä että se olisi ollut vitsi
eihän tuo ole edes mitenkään erityisen harvinainen lapsuus vaikeiden lapsuuksien joukossa, valitettavasti.
Alk.peräistä kirjoittajaa kehoittaisin hakeutumaan mielenterveystoimiston nuorisopuolelle.
Ihan varmasti on mahdollisuus normaaliin aikuisuuteen ja elämään vaikeidenkin kokemusten jälkeen etenkin jos ongelmiin hakee ajoissa apua.
parasta kertomuksessa on että olet sen loogisesti jäsennellyt, eli olet jo jonkin verran miettinyt kohdallesi sattunneita tapahtumia.
Parasta olis että hakeutuisit johonkin luotettavien aikuisten (ei päihderiippuvaisten) pariin ja siten alkaisit selvitellä koko vyyhtiä.
Muista, että olet itse aika helposti haavoittuvainen joten ei kannata luottaa ihan kehen/mihin vaan, jotta et tule hyväksikäytetyksi.