Tänään on Päivin, Päivikin ja Päivän päivä.
Siitä sain sopivasti aiheen pohdiskella tätä rakkaan Suomen kielen tilaa.
Tietokoneaika ja eritoten internet, on tuonut tullessaan monia sanoja ja sanontoja.
Eräs kaikkein parhaista on mielestäni päivittää, sen kaikissa sijamuodoissaan.
Toinen ilmaisu, joka on vakiintunut lyhyessä ajassa yleiseen käyttöön, on ok.
Sekin tulee tietokoneohjelmista, kuten kaikki tiedämme.
Näin kielemme uudistuu kaiken aikaa ja on tänään jotakuinkin kaukana Suomen kielen isän Agricolan ajan kielestä.
Nyt me päivitämme ja sanomme perään ookoo.
Olisi mielenkiintoista lukea Suomen kielen asiantuntijoiden mielipiteitä kielemme uudistumisesta.
Heitäkin luulisi olevan näillä palstoilla.
Kieli uudistuu
Sinikynä
75
4504
Vastaukset
Kun ensimmäisenä ehkä vastaan, en kuvittele olevani asiantuntija vaan kokija TAAVI TAVALLINEN.
Kun kotikoneet tulivat käyttöön, olin ensimmäisiä sellaisen ostajia.
Mitään kursseja en ollut käynyt, vähän osaan vieläkin.
Eteeni tuli tekstiä, suomea, paljon sanoja ja lauseita, aika tarkkaan mitäänymmärtämättömiä.
Vieläkin päivittelen enmmän kuin päivitän, ainakin osaan paremmin sen.- Likka321
Voihan palstoilla liikkua suomen kielen asiantuntijoitakin, mutta kukapa nyt punakynän käyttäjän mainetta itselleen haluaisi. Aihettahan on aiemminkin palstalla puitu ( asiaa voi puida kuten viljaa, erotella jyvät akanoista), ja mielenkiintonen, kaikkia koskeva aihehan tämä kielemme tila onkin.Mukavaa myös, että Monica jaksaa vetää murreketjuaan kaikkien iloksi.
Kielen pitääkin uudistua ja elää ajan myötä. Nykyisin saadaan paljon lainasanoja englannista, mutta on ilahduttavaa , että kotoperäisistä sanoista tehdään tekniikankin alan uudissanoja,kuten oli puhelin,kännykkä ja nyt tämä sinun esimerkkisi päivittää - ei ole otettu mitään date-pohjaista sanaa.No, deittaillaan kyllä, mutta eri merkityksessä.
Suosittelen kesälukemiseksi Pirkko Muikku-Wernerin Kielipoliisin käsikirjaa."Ennennäkemätön pilkkukuume ja possessiivisuffksien epidemia leviävät kautta maan.Pikkutarkkana lainvartijana tehtäväsi on kielen väärinkäytösten estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Testaa omat taitosi ja ilmianna kielirikolliset.
Nyt on kielipoliiseille töitä. Armoa ei, Siperiaan!"
Päivyt paistaos hellimmin sinnekin! - nyt ole
mikään asiantuntija, mutta muistelenpa mitä oma opettajani yliopistossa asiasta sanoi.
"Kieli kehittyy ja muuntuu ajan mukana."
Muuten, eiköhän tuo ok ole jo paljon vanhemmalta, kuin tietokoneajalta?
Wikipedia kertoo sen olleen käytössä englannin kielessä jo 1800-luvulla.Kun Sinikynä ei fiksuna miehenä varmaan vastaa, teen sen minä.
Kyllä tuo OK (okay, oletan) on vanha.
Minun käymässäni supistetussa kansakoulussa, ei noin hienoja asioita kerrottu.
Suomen kieleenkin sana on varmaan tullut kieltä osaavien hienosteluna.
Siinä merkityksessä, mitä Sinikynä tarkoitti, on sana hyvin myöhäissyntyinen.
Kauko-ohjainten, eli "kapuloitten" näppäimiin tuo lienee tullut digiboxien mukana, myös merkityksessä "store".
Vai olet oikein yliopistossa opiskellut!- että muistelin
Ruuneperi kirjoitti:
Kun Sinikynä ei fiksuna miehenä varmaan vastaa, teen sen minä.
Kyllä tuo OK (okay, oletan) on vanha.
Minun käymässäni supistetussa kansakoulussa, ei noin hienoja asioita kerrottu.
Suomen kieleenkin sana on varmaan tullut kieltä osaavien hienosteluna.
Siinä merkityksessä, mitä Sinikynä tarkoitti, on sana hyvin myöhäissyntyinen.
Kauko-ohjainten, eli "kapuloitten" näppäimiin tuo lienee tullut digiboxien mukana, myös merkityksessä "store".
Vai olet oikein yliopistossa opiskellut!lämmöllä entistä, erittäin hyvää opettajaani.
Lupaan olla mainitsematta asiaa enää koskaan!
Kummat asiat täällä toisia hiertävät. että muistelin kirjoitti:
lämmöllä entistä, erittäin hyvää opettajaani.
Lupaan olla mainitsematta asiaa enää koskaan!
Kummat asiat täällä toisia hiertävät.Jonkun perustellusti esitetyn tosiasian kieltäminen perustelematta tai väärin perustein -sieppaa.
Kaikkien hyvien ihmisten muistaminen lämmöllä on aina hyvää. Sellaiseen voi avata vaikka oman viestiketjun. "Ketä muistelet lämmöllä"?- Mistä on kysymys?
Ruuneperi kirjoitti:
Jonkun perustellusti esitetyn tosiasian kieltäminen perustelematta tai väärin perustein -sieppaa.
Kaikkien hyvien ihmisten muistaminen lämmöllä on aina hyvää. Sellaiseen voi avata vaikka oman viestiketjun. "Ketä muistelet lämmöllä"?Väärin perustein?
Anna mun kaikki kestää.
- Hintriika1
Miksi kuulutit vain asiantuntijoita? Nyt jokaisen pitää aloittaa: "En ole asiantuntija, mutta..." Niin minunkin.
Muistan, kun 20-luvun alussa Kanadaan muuttanut tätini tuli 50-luvun puolivälissä ensimmäisen kerran käymään vanhassa kotimaassaan. Hänen suomen kielensä kuulosti tosi hassulta, sillä hän puhui sitä suomea, jota oli puhuttu hänen lähtiessään.
Olisikin kamalaa, jos kieli jämähtäisi paikoilleen. Ollakseen elävä kielen on kehityttävä. Eniten ainakin minua huolestuttaa vierasperäiset sanat, jotka juuttuvat kieleen siitä huolimatta, että tietokonekieltä suomennetaan.
Ymmärrän toisaalta markkinoiden vaatimukset kansainvälistyvässä maailmassa, mutta aika tylsää on, että jokainen pikkupuotikin vaihtaa nimensä johonkin englannin kieputukseen.
Kauppojen kylttejä lukemalla on mahdottomuus enää tietää, missä maassa liikkuu! Mikä maa, mikä valuutta? Maasta viis, valuutta euro!- Sinikynä
Kiitos Hintriika1 aiheellisesta huomautuksestasi.
Kiitos myös neuvoista, joita olen saanut.
Kielen huolto on tärkeä asia noin yleensä, mutta ymmärrän toki, että näillä keskustelupalstoilla voi ja saa käyttää ns. arki -tai puhekieltä.
Se ok tai okey on toki ikivanha englantilainen sanonta, mutta suomen kieleen se on tullut laajasti vasta tietokoneohjelmien myötä.
Muuten olen samaa mieltä, kuin Hintriika1 kauppojen nimistä ja siten myös nimikilvistä. - mainonnassa
esitetään nykyisin monia mainoksia alkuperäisinä, englanninkielisinä.
Tottakai niistä näkee, mitä mainostetaan.
Silti, kyllä minun mielestäni jokaisen suomalaisen kuuluisi saada koko informaatio kuullakseen ihan omalla äidinkielellään.
Kuinka pitkälle jatkuu englannin kielen valloitus maassamme, vai onko rajaa olemassakaan? - ???????????????????
Piiloudun kysymerkkien taakse, koska en halua täällä mahdollisesti pyörivien ystävieni tunnistavan nimimerkkiäni. Tapauksen he tietävät.
Aikoinaan tuli kauppoihin Sun light -merkkinen saippua. Poikkesin Helsingissä käydessäni kemikalikauppaan sitä ostamaan ja lausuin sen "san lait". Myyjä ilmoitti töykeästi, ettei heillä ole sellaista. Minä siihen, että onhan sitä tuolla ikkunassa vaikka millä mitalla.
- Missä muka? ärähti myyjä ja tuli katsomaan. Hän tuijotti hetken saippuapakettipinoa ja sanoi: - Sehän on sunlighhhtiä!
- Jaa, sanoin, kiitin ja poistuin ostamatta.
Menin Forumin rohdoskauppaan ja pyysin sunlinghhhtiä. Siellä myyjä oikaisi arvokkaasti: - Lausutaan san lait!
Niinpä olen sitä mieltä, että kaikissa vieraskielisissä nimissä pitäisi olla suluissa ääntämisohje!
Aikoinaan radiossa oli kreivi Creutz, ja jokainen radionkuuntelija tiesi, että hän oli kreivi Kroits, mutta kuoltuaan hänestä tulikin yhtäkkiä Kröits. Olisikohan jokin flaamilainen tapa?
Aiemmin radion ja televisionkin puhetyöläiset osasivat ääntää vieraskieliset nimet ta sitten ne äännettiin reilusti suomalaisittain. Nykyisin ei juuri muuta osata kuin englantia ja kaikki äännetään "ämrikkalaisittain".
Koskahan kuullaan Turku kurkkuärrällä varustettuna Tjurkjuna tai Hanko Hänkouna? - TV tuli
??????????????????? kirjoitti:
Piiloudun kysymerkkien taakse, koska en halua täällä mahdollisesti pyörivien ystävieni tunnistavan nimimerkkiäni. Tapauksen he tietävät.
Aikoinaan tuli kauppoihin Sun light -merkkinen saippua. Poikkesin Helsingissä käydessäni kemikalikauppaan sitä ostamaan ja lausuin sen "san lait". Myyjä ilmoitti töykeästi, ettei heillä ole sellaista. Minä siihen, että onhan sitä tuolla ikkunassa vaikka millä mitalla.
- Missä muka? ärähti myyjä ja tuli katsomaan. Hän tuijotti hetken saippuapakettipinoa ja sanoi: - Sehän on sunlighhhtiä!
- Jaa, sanoin, kiitin ja poistuin ostamatta.
Menin Forumin rohdoskauppaan ja pyysin sunlinghhhtiä. Siellä myyjä oikaisi arvokkaasti: - Lausutaan san lait!
Niinpä olen sitä mieltä, että kaikissa vieraskielisissä nimissä pitäisi olla suluissa ääntämisohje!
Aikoinaan radiossa oli kreivi Creutz, ja jokainen radionkuuntelija tiesi, että hän oli kreivi Kroits, mutta kuoltuaan hänestä tulikin yhtäkkiä Kröits. Olisikohan jokin flaamilainen tapa?
Aiemmin radion ja televisionkin puhetyöläiset osasivat ääntää vieraskieliset nimet ta sitten ne äännettiin reilusti suomalaisittain. Nykyisin ei juuri muuta osata kuin englantia ja kaikki äännetään "ämrikkalaisittain".
Koskahan kuullaan Turku kurkkuärrällä varustettuna Tjurkjuna tai Hanko Hänkouna?puheeksi, niin minua hyvin harmittavat toimittajat, jotka teitittelevät yhtä ihmistä, esim. sanoen: Oletteko ministeri Se ja Se puhuneet asiasta?
Sotketaan yksikkö ja monikko.
Siis kai puhetyöläiseltä pitäisi vaatia hieman enemmän?
- Maalaismies*
Globalisoituminen on saanut aikaan erilaisten tuotteiden leviämisen lukemattomiin maihin. Kuvasta on tullut tärkeä kieli käyttöohjeiden selostuksissa. Sillä on helppo havainnollistaa esim. teknisten laitteiden asennusniksejä. Kuvakieli on todella kansainvälinen kieli. Kirjoitettu viesti yritetään puristaa mahdollisimman vähiin.
Myös sarjakuvat ovat tulleet nuorten muotiharrastukseksi. Monet taidekoulut opettavat niiden tekemistä. Tanskassa piirtäjä sai aikaan "sodan" islamin kanssa piirroksillaan. Vain muutama tekstikupla riittää viemään sanoman perille.- Fannuli
on ollut yhteen aikaan kiinnostuksen kohteena.
Sillä yritettiin ratkaista globaali kieliongelma,
mutta eihän sekään onnistunut. - Irmeli..
Fannuli kirjoitti:
on ollut yhteen aikaan kiinnostuksen kohteena.
Sillä yritettiin ratkaista globaali kieliongelma,
mutta eihän sekään onnistunut.kirjoitettu puhekielen siirtymisestä yleiskieleksi.
Vielä joitakin aikoja sitten punakynällä oli töitä
'alkaa satamaan' pro: alkaa sataa jms ilmausten kanssa,
nykyään ovat sallittuja. - tulkinta
Irmeli.. kirjoitti:
kirjoitettu puhekielen siirtymisestä yleiskieleksi.
Vielä joitakin aikoja sitten punakynällä oli töitä
'alkaa satamaan' pro: alkaa sataa jms ilmausten kanssa,
nykyään ovat sallittuja.Huoliteltu äidinkielen käyttö on toki ihanne. Mitä mieltä olette ns. kielkeäryleistä:
-Tuli syötyä - tuli syödyksi.
Tuli syötyä tarkoittaa kerran syöty tuli ulos joko ylä, tai alapäästä,
Tuli syödyksi tarkoittaa usein tuli ateroiduksi tai sitten tuli syödyksi - kysyn vaan kenen syödyksi.
Näitä hauskojakin kaksoistulkinta sanoja kirjakielessä on monia. Eipä siis mennä erämaahan ettei tulla karhun syödyksi. - Hintriika1
tulkinta kirjoitti:
Huoliteltu äidinkielen käyttö on toki ihanne. Mitä mieltä olette ns. kielkeäryleistä:
-Tuli syötyä - tuli syödyksi.
Tuli syötyä tarkoittaa kerran syöty tuli ulos joko ylä, tai alapäästä,
Tuli syödyksi tarkoittaa usein tuli ateroiduksi tai sitten tuli syödyksi - kysyn vaan kenen syödyksi.
Näitä hauskojakin kaksoistulkinta sanoja kirjakielessä on monia. Eipä siis mennä erämaahan ettei tulla karhun syödyksi.Jos oikein ruvetaan saivartelemaan, niin syödyksi voi tulla kuka tahansa mutta ei "karhun syödyksi". Jos karhu minut syö, niin tulen "karhun syömäksi". Kuten Sinäkin.
Tämä on saivartelua, mutta itse aloitit kaksiteräisen miekan ruotimisen. Täällä keskenämme riittää kieliopiksi, että ymmärrämme toinen toisiamme.
Ja arkioloissa meistä lähes jokainen sanoo hyvällä omallatunnolla, että "tulipas syötyä". Minä ainakin, vaikka kirjallisesti käytän vaistomaisesti oikeaa muotoa. Hintriika1 kirjoitti:
Jos oikein ruvetaan saivartelemaan, niin syödyksi voi tulla kuka tahansa mutta ei "karhun syödyksi". Jos karhu minut syö, niin tulen "karhun syömäksi". Kuten Sinäkin.
Tämä on saivartelua, mutta itse aloitit kaksiteräisen miekan ruotimisen. Täällä keskenämme riittää kieliopiksi, että ymmärrämme toinen toisiamme.
Ja arkioloissa meistä lähes jokainen sanoo hyvällä omallatunnolla, että "tulipas syötyä". Minä ainakin, vaikka kirjallisesti käytän vaistomaisesti oikeaa muotoa.Jos oikein tarkaksi vielä mennään, niin tuo ulkonäkökin lauseessa on tarkkaan määritelty. Opettajani piti hyvin tärkeänä, että lauseen lopussa olevan pisteen ja seuraavan lauseen väliin tulee välilyönti, samoin pilkun jälkeen.
Ja toinen juttu oli mikä- ja joka-sanan viittaaminen edelliseen. Elikkä joka sana viittaa edelliseen sanaan ja mikä edelliseen lauseeseen.
No näitä tuskin täällä keskustelupalstoilla tarvitsee huomioida, täällähän voi kirjoittaa melkein samoin kun ajattelee... minulla ainakin monesti on nuo pisteet ajatuksien välissä... ei ole minkään kieliopin mukaisesti.
Nyt antoisaa keskustelua näistä kiemuraisista sanoista ja niiden tarkoituksista... minä menen päivittämään ystäväni kanssa tämän päivän tapahtumia... ok... kaunista viikonvaihdetta !!- olla pitää!
marjukkainen kirjoitti:
Jos oikein tarkaksi vielä mennään, niin tuo ulkonäkökin lauseessa on tarkkaan määritelty. Opettajani piti hyvin tärkeänä, että lauseen lopussa olevan pisteen ja seuraavan lauseen väliin tulee välilyönti, samoin pilkun jälkeen.
Ja toinen juttu oli mikä- ja joka-sanan viittaaminen edelliseen. Elikkä joka sana viittaa edelliseen sanaan ja mikä edelliseen lauseeseen.
No näitä tuskin täällä keskustelupalstoilla tarvitsee huomioida, täällähän voi kirjoittaa melkein samoin kun ajattelee... minulla ainakin monesti on nuo pisteet ajatuksien välissä... ei ole minkään kieliopin mukaisesti.
Nyt antoisaa keskustelua näistä kiemuraisista sanoista ja niiden tarkoituksista... minä menen päivittämään ystäväni kanssa tämän päivän tapahtumia... ok... kaunista viikonvaihdetta !!Annan kyllä arvoa oikeaoppisuudelle kirjaoittelussa!
:))) - Nyt...
olla pitää! kirjoitti:
Annan kyllä arvoa oikeaoppisuudelle kirjaoittelussa!
:)))täytynee jo esikatsellakin!
- justjoo...
Nyt... kirjoitti:
täytynee jo esikatsellakin!
ja ookoo...
- Likka321
marjukkainen kirjoitti:
Jos oikein tarkaksi vielä mennään, niin tuo ulkonäkökin lauseessa on tarkkaan määritelty. Opettajani piti hyvin tärkeänä, että lauseen lopussa olevan pisteen ja seuraavan lauseen väliin tulee välilyönti, samoin pilkun jälkeen.
Ja toinen juttu oli mikä- ja joka-sanan viittaaminen edelliseen. Elikkä joka sana viittaa edelliseen sanaan ja mikä edelliseen lauseeseen.
No näitä tuskin täällä keskustelupalstoilla tarvitsee huomioida, täällähän voi kirjoittaa melkein samoin kun ajattelee... minulla ainakin monesti on nuo pisteet ajatuksien välissä... ei ole minkään kieliopin mukaisesti.
Nyt antoisaa keskustelua näistä kiemuraisista sanoista ja niiden tarkoituksista... minä menen päivittämään ystäväni kanssa tämän päivän tapahtumia... ok... kaunista viikonvaihdetta !!oli häkissä, joka karjui kamalasti.
"Hän on parasta, mitä tiedän." - Eli mikä-relatiivipronomini voi viitata myös superlatiiviin.
"Sain palkaksi sen, minkä olin ansainnutkin." Toiseen pronominiin viitattaessa myös tulee tämä mikä.
Kiva, tulee kerratuksi kielioppia lasten vanhoista koulukirjoista. - marjukkainen evk
Likka321 kirjoitti:
oli häkissä, joka karjui kamalasti.
"Hän on parasta, mitä tiedän." - Eli mikä-relatiivipronomini voi viitata myös superlatiiviin.
"Sain palkaksi sen, minkä olin ansainnutkin." Toiseen pronominiin viitattaessa myös tulee tämä mikä.
Kiva, tulee kerratuksi kielioppia lasten vanhoista koulukirjoista.Kertaus on opintojen äiti...
ei siis pitäisi sanoakaan noin... pitäisi olla... "Häkissä oli tiikeri, joka karjui kamalasti". Siinäpä se sanojen järjestys....
Kyllä tuo toinen esimerkki... mielestäni viittaisi koko edelliseen lauseeseen... "Hän oli parasta"... no usein on myös olemassa kaksikin vaihtoehtoa...
päätetään niin... ehkä merkitys vain korostuu... - oikaisu
Hintriika1 kirjoitti:
Jos oikein ruvetaan saivartelemaan, niin syödyksi voi tulla kuka tahansa mutta ei "karhun syödyksi". Jos karhu minut syö, niin tulen "karhun syömäksi". Kuten Sinäkin.
Tämä on saivartelua, mutta itse aloitit kaksiteräisen miekan ruotimisen. Täällä keskenämme riittää kieliopiksi, että ymmärrämme toinen toisiamme.
Ja arkioloissa meistä lähes jokainen sanoo hyvällä omallatunnolla, että "tulipas syötyä". Minä ainakin, vaikka kirjallisesti käytän vaistomaisesti oikeaa muotoa.Tulin karhun syömäksi tai tulin karhun syödyksi. Aivan oikein HIntriikka.
Tulipas syötyä, tavanomainen sanonta mutta saivartelussä se tosiaan tarkoittaa tulipas syötyä, siis kerran syötyä ulos sieltä tai täältä.
Me tämän ikäiset, muistamme sanonnan tyttökööreissä"hän aivan söi minut" tarkoitti suuteli intohimoisesti korvat, nenän ja suun kielisuudelmin.
No, tuo on muistoja nuoruusvuosilta, menee sen laskuun. - marjukkainen evk
justjoo... kirjoitti:
ja ookoo...
justjoo... ei kuulu oikeastaan edes kirjakieleen... riittää pelkkä eli... tämähän menee ihan oppitunniksi... mutta onhan meillä aikaa...
okei... kohta alkaa taas lentisottelu töllöstä... (ei ole mainos) - yli 70 vee
marjukkainen evk kirjoitti:
justjoo... ei kuulu oikeastaan edes kirjakieleen... riittää pelkkä eli... tämähän menee ihan oppitunniksi... mutta onhan meillä aikaa...
okei... kohta alkaa taas lentisottelu töllöstä... (ei ole mainos)Mistähän se kammotus on kieleemme putkahtanutkin noin vain.
Monet aloittavat puheensa sanomalla elikkä.
Elikkä mitä?
"Elikkä tulen juuri kaupungista. Oli Helsinki-päivä".
Jää odottamaan jotain ihme paljastusta, siis elikkä....? - oli yhteen
yli 70 vee kirjoitti:
Mistähän se kammotus on kieleemme putkahtanutkin noin vain.
Monet aloittavat puheensa sanomalla elikkä.
Elikkä mitä?
"Elikkä tulen juuri kaupungista. Oli Helsinki-päivä".
Jää odottamaan jotain ihme paljastusta, siis elikkä....?aikaan jokaisen suussa. Taitaapa olla vieläkin.
Itseasiassa se ei itseasiassa merkitse itseasiassa mitään.
Se on ikään kuin puhujan tapa yrittää korostaa omaa hyvyyttään, luulen.
Vaikka se jätettäisiin kokonaan pois, viesti välittyisi. yli 70 vee kirjoitti:
Mistähän se kammotus on kieleemme putkahtanutkin noin vain.
Monet aloittavat puheensa sanomalla elikkä.
Elikkä mitä?
"Elikkä tulen juuri kaupungista. Oli Helsinki-päivä".
Jää odottamaan jotain ihme paljastusta, siis elikkä....?No noin pieni, sievä sana... eiköhän ainakin tuossa minun ajatuksessa ollut kuin selventämässä edellistä kertomaani... tai jos se vaikka on sarjassamme... jänis-kevennyksiä...
Ei se oikein istuisi silloinkaan, kun tähän koneelle tulin "Elikkä tulen juuri lentisottelua katsomasta"...
Taitaa jäädä tuon kammotuksen arvoitus ratkaisematta... pistetäänkö tehostesanaksi... no siinä kanssa sanapaholainen...
Heheh... elikkä mukavaa lauantai-iltaa... pähkäillään...- LounaT
marjukkainen kirjoitti:
No noin pieni, sievä sana... eiköhän ainakin tuossa minun ajatuksessa ollut kuin selventämässä edellistä kertomaani... tai jos se vaikka on sarjassamme... jänis-kevennyksiä...
Ei se oikein istuisi silloinkaan, kun tähän koneelle tulin "Elikkä tulen juuri lentisottelua katsomasta"...
Taitaa jäädä tuon kammotuksen arvoitus ratkaisematta... pistetäänkö tehostesanaksi... no siinä kanssa sanapaholainen...
Heheh... elikkä mukavaa lauantai-iltaa... pähkäillään...sana on ollut kaikkien huulilla viime aikoina.
Lähisukukin on sitä puheessaan käytellyt usein aivan
asiallisesti.
Ehkäpä 'itseasiassa' yms palvelevat s u u l l i s e s s a
esityksessä aika hyvin, sillä suunnittelusanojakin tarvitaan.
Oletteko kuunneleet jonkun englanninkieltä spontaanisti puhuvan suunnittelevan näin: "Aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa..." - Hintriika1
marjukkainen kirjoitti:
No noin pieni, sievä sana... eiköhän ainakin tuossa minun ajatuksessa ollut kuin selventämässä edellistä kertomaani... tai jos se vaikka on sarjassamme... jänis-kevennyksiä...
Ei se oikein istuisi silloinkaan, kun tähän koneelle tulin "Elikkä tulen juuri lentisottelua katsomasta"...
Taitaa jäädä tuon kammotuksen arvoitus ratkaisematta... pistetäänkö tehostesanaksi... no siinä kanssa sanapaholainen...
Heheh... elikkä mukavaa lauantai-iltaa... pähkäillään...Elikkä vanha kunnon "niinku" on saanut itse asiassa niinku seuraajia!
Kaamea täytesana, joka ei ole edes sana on tämä nykyinen "aaaa..." tai "ääää...", joka pannaan sanojen väliin vielä useammin kuin se vanha kunnon "niinku". - tai..ÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖ
LounaT kirjoitti:
sana on ollut kaikkien huulilla viime aikoina.
Lähisukukin on sitä puheessaan käytellyt usein aivan
asiallisesti.
Ehkäpä 'itseasiassa' yms palvelevat s u u l l i s e s s a
esityksessä aika hyvin, sillä suunnittelusanojakin tarvitaan.
Oletteko kuunneleet jonkun englanninkieltä spontaanisti puhuvan suunnittelevan näin: "Aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa..."Se suomalainen jenkkilässä vaikuttanut laulajatyttö
Janita (?) oli omaksunut suomenkieliseenkin puhee-
seensa tuon ääääääääääääääää- tai
aaaaaaaaaa-suunnitteluäänen (Arto Nybergin haastattelussa),
siis spontaanissa puheessa. - hymyä huuleen
oikaisu kirjoitti:
Tulin karhun syömäksi tai tulin karhun syödyksi. Aivan oikein HIntriikka.
Tulipas syötyä, tavanomainen sanonta mutta saivartelussä se tosiaan tarkoittaa tulipas syötyä, siis kerran syötyä ulos sieltä tai täältä.
Me tämän ikäiset, muistamme sanonnan tyttökööreissä"hän aivan söi minut" tarkoitti suuteli intohimoisesti korvat, nenän ja suun kielisuudelmin.
No, tuo on muistoja nuoruusvuosilta, menee sen laskuun.tai tulinpahan syöneeksi liikaa tänään.
Kasvi oli madon syömä. Hän suuteli niin, että tulin melkein syödyksi. Madonsyömä omena.
Olipahan ruoka syötävän hyvää.
Taisi jo tulla tårta på tårta-juttua.
- "kielikorvaani"
kirpaisee nykynuorison ketä-sanan käyttö joka-sanan asemasta.
esim. Näitkö Hintriikan, ketä meni äsken tuonne.
Meistä varmaan jokainen sanoisi "joka meni".- Ei kuulosta kivalta
silti vieläkään.
"Ketä on seuraavana vuorossa?"
Kuka on.... jne... on luontevaa. - tuotahan
Ei kuulosta kivalta kirjoitti:
silti vieläkään.
"Ketä on seuraavana vuorossa?"
Kuka on.... jne... on luontevaa.'jaakattiin' jo hiljattain melko perusteellisesti, nimittäin tuota 'ketä'-sanaa
- täällä
tuotahan kirjoitti:
'jaakattiin' jo hiljattain melko perusteellisesti, nimittäin tuota 'ketä'-sanaa
kirjaimet kesken loppuu?
Sitä paitsi ei kai täällä kukaan ole aina ollut? - Vielä kerran
täällä kirjoitti:
kirjaimet kesken loppuu?
Sitä paitsi ei kai täällä kukaan ole aina ollut?sekin asia on ollut kaiketi esillä,mutta miksi niin monella niin vaikeaa.Jos haluaa kirjoittaa ns.hyvää yleiskieltä,voi myös tämänkin opetella.Yksi konstihan on kokeilla esim.vaikka paperiarkki,ei paperi arkki,jos molemmat sanat voi taivuttaa eri sijoissa,siis lisätä eri päätteitä,se on yhdyssana.Molemmat taipuvat:paperissa...arkissa.Eri keinojahan on opetella toki.Ja toisilla on kielikorvaa,toisilla ei,Samoin kuin ei minulla matemaattista lahjakkuutta ja logiikan kykyä.
- jo kansakoulusta,
Vielä kerran kirjoitti:
sekin asia on ollut kaiketi esillä,mutta miksi niin monella niin vaikeaa.Jos haluaa kirjoittaa ns.hyvää yleiskieltä,voi myös tämänkin opetella.Yksi konstihan on kokeilla esim.vaikka paperiarkki,ei paperi arkki,jos molemmat sanat voi taivuttaa eri sijoissa,siis lisätä eri päätteitä,se on yhdyssana.Molemmat taipuvat:paperissa...arkissa.Eri keinojahan on opetella toki.Ja toisilla on kielikorvaa,toisilla ei,Samoin kuin ei minulla matemaattista lahjakkuutta ja logiikan kykyä.
kun opettaja opetti juuri noin.
Onhan ihan eri asia istuuko karusellissä, vai karussa sellissä. - vai ei
jo kansakoulusta, kirjoitti:
kun opettaja opetti juuri noin.
Onhan ihan eri asia istuuko karusellissä, vai karussa sellissä.mummon lihamureke / mummonlihamureke...
Eipä silti, joittenkin mummojen liha voi olla hyvinkin mureaa.... - onkin tullut
vai ei kirjoitti:
mummon lihamureke / mummonlihamureke...
Eipä silti, joittenkin mummojen liha voi olla hyvinkin mureaa....mieleen, kun on syönyt ravintolassa metsästäjänleikettä.
- Lindströmin pihviä
onkin tullut kirjoitti:
mieleen, kun on syönyt ravintolassa metsästäjänleikettä.
Lindströmkin oli hyvää.
- lopettakaa
Lindströmin pihviä kirjoitti:
Lindströmkin oli hyvää.
tuo hotkiminen, kohta menee mahdottomaksi. On tuolla ketjussa asiallistakin juteltavaa .
- on hyvin
lopettakaa kirjoitti:
tuo hotkiminen, kohta menee mahdottomaksi. On tuolla ketjussa asiallistakin juteltavaa .
subjektiivinen käsite.
Toisaalta, eikö meillä tämänikäisillä olekaan omaa oikeutta tänne määräämättä kirjoittaa? - Tulin todella
on hyvin kirjoitti:
subjektiivinen käsite.
Toisaalta, eikö meillä tämänikäisillä olekaan omaa oikeutta tänne määräämättä kirjoittaa?ekan kerran tänään nauraneeksi! :))))
- -eetu-
Kielitoimiston suositus on, että se kirjoitetaan isolla kirjaimella ja sen käyttö on kuin erisnimellä. Minusta se on kuitenkin niin arkikielistynyt sana, että kirjoitan sen aina pienellä ja käytän sitä kuin tavallista substantiivia.
Arvelen, että Kielitoimistonkin kanta tulee muuttumaan. Minä rikon joskus muutenkin kielitoimiston ohjeita tarkoituksellisesti.
Onneksi kielenhuolto on nykyisin enmmäkin keskustelevaa kuin yksioikoista "oikein vai väärin" -väittelyä.- Kielitoimistosta kysyttäessä
arvannette vastauksen:
Silloin, kun se tarkoittaa naisen / tytön etunimeä,
se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Silloin, kun setarkoittaa tuota ylioppilaiden ja työläisten juhlaa, se kirjoitetaan pienellä.
Ohje on noin 25 vuotta vanha. Onkohan muuttunut?
Juhlathan kirjoitetaan pienellä, mutta juuri tuo
Vappu askarrutti silloin. - Hintriika1
-eetu- otti oivallisen esimerkin! Minä manailin vielä alkuvuodesta noita Kielitoimiston ohjeita kirjoittaa "internet" isolla. Ei se minusta enää ollut mikään erisnimi.
Kielitoimisto kuuli manailuni, ja jo keväällä oli lehdissä uutinen, että sanan kirjoittaminen hyväksytään sekä isolla että pienellä! Kieli siis kehittyi. Tosin vain vieraskielinen sana.
Noista juhlapyhistä vielä. Kaikki juhlapyhät kirjoitetaan pienellä, mutta toivotuksissa on tapana käyttää isoja kirjaimia kuten "Onnellista Uutta Vuotta". En vain tiedä, mistä tapa on tullut ja mihin se perustuu.
Ja relatiivipronimini "joka" viittaa yhteen sanaan (relatiivisanaan), "mikä" yleensä kokonaiseen lauseeseen (relatiivilauseeseen).
Kiva muistella kouluaikojen oppeja, vaikka kaikkien latinankieliset nimet eivät enää tule muistilokeroista. Aika paljon kuitenkin! Sijamuodot ja monet muut rimpsut ovat vielä päässä.
Minulla oli onni siinä suhteessa, että melkein poikkeuksetta kaikki kohdalleni sattuneet "suomenmaikat" olivat loistavia opettajia! - LounaT
Hintriika1 kirjoitti:
-eetu- otti oivallisen esimerkin! Minä manailin vielä alkuvuodesta noita Kielitoimiston ohjeita kirjoittaa "internet" isolla. Ei se minusta enää ollut mikään erisnimi.
Kielitoimisto kuuli manailuni, ja jo keväällä oli lehdissä uutinen, että sanan kirjoittaminen hyväksytään sekä isolla että pienellä! Kieli siis kehittyi. Tosin vain vieraskielinen sana.
Noista juhlapyhistä vielä. Kaikki juhlapyhät kirjoitetaan pienellä, mutta toivotuksissa on tapana käyttää isoja kirjaimia kuten "Onnellista Uutta Vuotta". En vain tiedä, mistä tapa on tullut ja mihin se perustuu.
Ja relatiivipronimini "joka" viittaa yhteen sanaan (relatiivisanaan), "mikä" yleensä kokonaiseen lauseeseen (relatiivilauseeseen).
Kiva muistella kouluaikojen oppeja, vaikka kaikkien latinankieliset nimet eivät enää tule muistilokeroista. Aika paljon kuitenkin! Sijamuodot ja monet muut rimpsut ovat vielä päässä.
Minulla oli onni siinä suhteessa, että melkein poikkeuksetta kaikki kohdalleni sattuneet "suomenmaikat" olivat loistavia opettajia!Tuohon relatiivipronominiin vielä...
Sääntöjä ei ole luotu 'vain huvin vuoksi ja ihmisten kiusaksi', vaan ne ovat tarpeellisia. Esim.:
Isä käski minun mennä huoneeseeni, mikä suututti minua tosi paljon!
/
Isä käski minun mennä huoneeseeni, joka suututti minua tosi paljon.
- kaikkien alojen asiantuntija
Kyllä on hauska ketju, asiantuntemusta on joka lähtöön.Nyt saunan lämmitykseen ja pitääpä tehdä vasta jolla läiskytellä.Ensin käydään saunassa ja sitten syödän vasta. hehe.
Hauskaa iltaa suomalaiset !- Yksi parhaita
Kuorossa kiittelemme Sinikynää!
Sekä hyviä viestittäjiä! - Sinikynä
Yksi parhaita kirjoitti:
Kuorossa kiittelemme Sinikynää!
Sekä hyviä viestittäjiä!paljon hyvät kirjoittajatoverit.
On ollut tosi kiva lukea teidän kommentteja ja ehdotuksia sekä pientä kritiikkiäkin.
Huumorin kukka on kukkinut useimmissa jutuissanne.
Näinhän se keskustelu velloo sinne sun tänne.
Virkakieli on ihan eri asia, kuin tämä keskustelupalstojen kieli.
Täällä sallitaan persoonalliset tyylierot kielen käytössä, joskin murteet ovat taas ei asia.
Virkakielestä eräs anekdooti ent. presidentti J.K. Paasikivestä.
Kerran hän oli antanut virkamiehelle tehtäväksi laatia muistio jostain tärkeästä asiasta.
Virkamies teki työtä käskettyä ja toi luonnoksen esimiehelleen luettavaksi.
Tekstissä oli jossain kohdin sanat "ja sillä lailla".
Presidentti kirjoitti marginaalin "sillä lailla tällä lailla ritu ratu rallaa" ja palautti luonnoksen muokattavaksi. Sinikynä kirjoitti:
paljon hyvät kirjoittajatoverit.
On ollut tosi kiva lukea teidän kommentteja ja ehdotuksia sekä pientä kritiikkiäkin.
Huumorin kukka on kukkinut useimmissa jutuissanne.
Näinhän se keskustelu velloo sinne sun tänne.
Virkakieli on ihan eri asia, kuin tämä keskustelupalstojen kieli.
Täällä sallitaan persoonalliset tyylierot kielen käytössä, joskin murteet ovat taas ei asia.
Virkakielestä eräs anekdooti ent. presidentti J.K. Paasikivestä.
Kerran hän oli antanut virkamiehelle tehtäväksi laatia muistio jostain tärkeästä asiasta.
Virkamies teki työtä käskettyä ja toi luonnoksen esimiehelleen luettavaksi.
Tekstissä oli jossain kohdin sanat "ja sillä lailla".
Presidentti kirjoitti marginaalin "sillä lailla tällä lailla ritu ratu rallaa" ja palautti luonnoksen muokattavaksi.Aurinkoista huomenta ketjuun...
Todella kiva ketju... kiitokset Sinikynälle... lisää vaan tällaista kevyttä jutustelua...
Kaunista sunnuntaipäivää !!!!
- laulan
urhoista urheimmalle serenadin :
Minä laulan sun iltasi tähtihin
ja yöhösi kuutamoita
minä laulan sun aamuhus armahin
kevätkiuruja , purppuroita.- BerttaB
Kaikkien Urhojen lempparilaulu KOTKA RUUSU. Tänään on se päivä jolloin on ehdoton tarpeellisuus kajauttaa laulu ilmoille.
Siispä laulan "...tänä yönä, onni suosii rohkeaa...". BerttaB kirjoitti:
Kaikkien Urhojen lempparilaulu KOTKA RUUSU. Tänään on se päivä jolloin on ehdoton tarpeellisuus kajauttaa laulu ilmoille.
Siispä laulan "...tänä yönä, onni suosii rohkeaa...".Niin se aihekin uudistuu, mutta minä palaan vielä kielioppiin ja yhdyssanoihin.
Yksinkertainen tapa ratkaista, onko jokin sana yhdyssana, on käyttää apuna -ko tai -kö -päätettä.
Paperiarkki vai paperiko arkki?
Tosin kieroon kasvanut huumoritajuni sallii minun kirjoittaa: paperiko arkki vai Nooan?
Puhekielessä "ottaa koppaan" varsinkin urheiluselostajien tapa käyttää joka-sanaa: Maija Meikäläinen on kotoisin Oulusta, joka voitti naisten sarjan. Maijako vai Oulu?
Mielestäni kielen huoltoon pitäisi kuulua, että tv:n ja radion toimittajaksi pääseminen edellyttäsi puhekielen vähän paremmin kuin tyydyttävästi suoritettu tentti.- Ruune**
Venlastiina kirjoitti:
Niin se aihekin uudistuu, mutta minä palaan vielä kielioppiin ja yhdyssanoihin.
Yksinkertainen tapa ratkaista, onko jokin sana yhdyssana, on käyttää apuna -ko tai -kö -päätettä.
Paperiarkki vai paperiko arkki?
Tosin kieroon kasvanut huumoritajuni sallii minun kirjoittaa: paperiko arkki vai Nooan?
Puhekielessä "ottaa koppaan" varsinkin urheiluselostajien tapa käyttää joka-sanaa: Maija Meikäläinen on kotoisin Oulusta, joka voitti naisten sarjan. Maijako vai Oulu?
Mielestäni kielen huoltoon pitäisi kuulua, että tv:n ja radion toimittajaksi pääseminen edellyttäsi puhekielen vähän paremmin kuin tyydyttävästi suoritettu tentti.Sängyn haluaa ostaa nuorimies, joka on päästä kokoon työnnettävä
- yli 70 vee
Venlastiina kirjoitti:
Niin se aihekin uudistuu, mutta minä palaan vielä kielioppiin ja yhdyssanoihin.
Yksinkertainen tapa ratkaista, onko jokin sana yhdyssana, on käyttää apuna -ko tai -kö -päätettä.
Paperiarkki vai paperiko arkki?
Tosin kieroon kasvanut huumoritajuni sallii minun kirjoittaa: paperiko arkki vai Nooan?
Puhekielessä "ottaa koppaan" varsinkin urheiluselostajien tapa käyttää joka-sanaa: Maija Meikäläinen on kotoisin Oulusta, joka voitti naisten sarjan. Maijako vai Oulu?
Mielestäni kielen huoltoon pitäisi kuulua, että tv:n ja radion toimittajaksi pääseminen edellyttäsi puhekielen vähän paremmin kuin tyydyttävästi suoritettu tentti.Minua riipii urheilijoiden puhe passiivissa.
Kun toimittaja kysyy, mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi, niin urheilija tiedottaa, että nyt ollaan menossa leirille, harjoitellaan peruskuntoa, pyritään MM-kisoihin, tavoitellaan omaa ennätystä..
Kenestä hän puhuu, kysyy kuulija.
Miksei urheilija voi kertoa omista suunnitelmistaan? - Rouva Remander
yli 70 vee kirjoitti:
Minua riipii urheilijoiden puhe passiivissa.
Kun toimittaja kysyy, mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi, niin urheilija tiedottaa, että nyt ollaan menossa leirille, harjoitellaan peruskuntoa, pyritään MM-kisoihin, tavoitellaan omaa ennätystä..
Kenestä hän puhuu, kysyy kuulija.
Miksei urheilija voi kertoa omista suunnitelmistaan?Tämä urheilupassiivi on myös minua aina harmittanut.
Nyt on sitten käyttöön otettu se sinä-passiivikin.
Joskus tulee mieleen, että ilmankos ei pärjätä, kun SÄ harjoittelet ja SÄ juokset. Mitähän tapahtuisi, jos urheilija itse harjoittelisi ja juoksisi?
Ja sitten toiseen epäkohtaan. Onko Suomessa todellakin kovin pieniä huoneistoja vai onko täällä valtavan suuria parvekkeita?
Lehti-ilmoituksien perusteella on toisinaan myytävänä huoneisto parvekkeella. - Hintriika1
Rouva Remander kirjoitti:
Tämä urheilupassiivi on myös minua aina harmittanut.
Nyt on sitten käyttöön otettu se sinä-passiivikin.
Joskus tulee mieleen, että ilmankos ei pärjätä, kun SÄ harjoittelet ja SÄ juokset. Mitähän tapahtuisi, jos urheilija itse harjoittelisi ja juoksisi?
Ja sitten toiseen epäkohtaan. Onko Suomessa todellakin kovin pieniä huoneistoja vai onko täällä valtavan suuria parvekkeita?
Lehti-ilmoituksien perusteella on toisinaan myytävänä huoneisto parvekkeella.Moni on varmasti ostanut lätyt hillolla, mutta saanutkin hillot lätyllä. Eikä siinä olisikaan mitään järkeä piilottaa hilloa lättyjen alle!
(Kieliopillisesti adessiivin käyttö on ihan oikein. Hillolla = hillon kanssa. Mutta tottakai myös: hillon päällä. Lentävä mielikuvitus aiheuttaa hassuja mielikuvia.) - puhekieli
Venlastiina kirjoitti:
Niin se aihekin uudistuu, mutta minä palaan vielä kielioppiin ja yhdyssanoihin.
Yksinkertainen tapa ratkaista, onko jokin sana yhdyssana, on käyttää apuna -ko tai -kö -päätettä.
Paperiarkki vai paperiko arkki?
Tosin kieroon kasvanut huumoritajuni sallii minun kirjoittaa: paperiko arkki vai Nooan?
Puhekielessä "ottaa koppaan" varsinkin urheiluselostajien tapa käyttää joka-sanaa: Maija Meikäläinen on kotoisin Oulusta, joka voitti naisten sarjan. Maijako vai Oulu?
Mielestäni kielen huoltoon pitäisi kuulua, että tv:n ja radion toimittajaksi pääseminen edellyttäsi puhekielen vähän paremmin kuin tyydyttävästi suoritettu tentti.ja sen tasokkuus ovat älyämisjuttuja.
"Kellottaa" urheiluselostajilla ikävä ilmaus.
Hameen helma voi kellottaa, ei juoksun tai hiihdon aika. - LounaT
Hintriika1 kirjoitti:
Moni on varmasti ostanut lätyt hillolla, mutta saanutkin hillot lätyllä. Eikä siinä olisikaan mitään järkeä piilottaa hilloa lättyjen alle!
(Kieliopillisesti adessiivin käyttö on ihan oikein. Hillolla = hillon kanssa. Mutta tottakai myös: hillon päällä. Lentävä mielikuvitus aiheuttaa hassuja mielikuvia.)"Hän kuoli inhimillisesti katsoen liian varhain."
- töissä*
puhekieli kirjoitti:
ja sen tasokkuus ovat älyämisjuttuja.
"Kellottaa" urheiluselostajilla ikävä ilmaus.
Hameen helma voi kellottaa, ei juoksun tai hiihdon aika.virastossa. Vieressäni oli toinen asiakaspalvelija, jolla oli tapana kutsua asiakkansa luokseen sanomalla: "Voisitteko tulla tänne käsin."
Kuulosti hieman huvittavalta monen korvaan.
- Yykaakoo
Mielenkiintoinen kirja tuossa ilmestyi, Riitta Erosen Uudissanat. Muutamia poimintoja: putinismi, puolalainen putkimies, äijäkulttuuri, hirviörock, kynähousut, nakkiuutiset, biotaide, tuunata, mäyräkoira, taikonautti, katu-uskottavuus, tavis...
- Eriparikoipi
Suomi24:n etusivulla otsikko: Helsinki bannasi kertakäyttögrillit.
Jouduin engl. sanakirjasta katsomaan sanan merkityksen. ban = panna (julkiseen kieltoon), kieltää.
Jos kieli tätä menoa kehittyy joudutaan kohta sanakirja kourassa kulkemaan että ymmärretään luettu ja kuultu. - eli se on pluskvamperfekti
Joku tuolla toisessa ketjussa luuli uudissanaksi.
- Likka321
eli se on pluskvamperfekti kirjoitti:
Joku tuolla toisessa ketjussa luuli uudissanaksi.
Kivoja nuo vanhat sijamuotojen nimet, kuten sisäolento, sisäeronto, sisätulento, ulko-olento, ulkoeronto, ulkotulento, omanto, nimentö...
- Todellakin,
Likka321 kirjoitti:
Kivoja nuo vanhat sijamuotojen nimet, kuten sisäolento, sisäeronto, sisätulento, ulko-olento, ulkoeronto, ulkotulento, omanto, nimentö...
minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
...paljain jaloin, paljaine jalkoineen. eli se on pluskvamperfekti kirjoitti:
Joku tuolla toisessa ketjussa luuli uudissanaksi.
Epäilen, ettei R. niinkään luullut entispäättymää uudissanaksi vaan noteerasi sen uusiokäytön.
Meidän perheessä on kielioppikirja todettu erittäin hyväksi apuvälineeksi, kun on tarvittu sopivaa ilmaisua esim. äiti-ihmiselle, joka ei ole kovin ulkoilullinen. Jälkikasvu nimitteli minua sisäolennoksi.
Tuli mieleeni, että mieheni suorittaessaan keskikoulun suomen kurssia jankkasi ääneen:
- Nominatiivi päätteetön, genetiivi n, esiivi na nä, partitiivi a ä, transalatiivi ksi kse.
Ja sitten tuli jatko samalla nuotilla: - Muutun tässä kohta itsekin translatiiviksi!- Hintriika1
Likka321 kirjoitti:
Kivoja nuo vanhat sijamuotojen nimet, kuten sisäolento, sisäeronto, sisätulento, ulko-olento, ulkoeronto, ulkotulento, omanto, nimentö...
Tai lauseenjäsenten suomenkieliset nimet. Jos ALUS uppoaa, niin katoaako MAINE?
- Rosmarin isosetä
Hintriika1 kirjoitti:
Tai lauseenjäsenten suomenkieliset nimet. Jos ALUS uppoaa, niin katoaako MAINE?
Titanic upposi 1912. Maine ei ole kadonnut vaan lisääntynyt.
Estonian upotessa taisi kadota ruotsalais-virolaisen varustamon maine. - Hintriika1
Rosmarin isosetä kirjoitti:
Titanic upposi 1912. Maine ei ole kadonnut vaan lisääntynyt.
Estonian upotessa taisi kadota ruotsalais-virolaisen varustamon maine.Älä välitä, isosetä! Se oli olevinaan joku älyväly lauseenjäsenten suomennoksista. Aika huono! Alus=subjekti, maine=predikaatti ja kohde tietenkin =objekti.
Titanic (=alus) upposi (=maine). Suomennokset ovat joskus ainakin minun järkeen käymättömiä. Se siitä. eli se on pluskvamperfekti kirjoitti:
Joku tuolla toisessa ketjussa luuli uudissanaksi.
En vaan ole koskaan kuullut kenenkään nimittävän itseään entispäättymäksi enempää kuin pluskvamperfektiksikaan.
Tietämättömyyttä, tolloutta vai mitä?
- Miekii mukana
Vaa jottai sentää pyssyyp ennallaa.
Vielkii on vasta ja vihta.
Ja siithä myö kaike aikaa käyvää kiistaa et onks tuima suolast vai suolatont. Tapahtui jokunen vuosi sitten tosielämässä, joka oli minusta kuin painajaista konsanaan:Miesystäväni totesi eräänä päivänä minulle: Sinun pitäisi PÄIVITTÄÄ terveytesi!
Herrajjestas, aivan kuin olisin ollut joku eloton kapine, tietokone t.m.s.
Jätin hänet päivittämään omaa terveyttään!!!- Aleksanteri Viidestoista
Olisi aika päivittää lukuja koskevat käsitteet.
Kun televisiossa sanotaan ´puolta enemmän´ se usein tarkoittaa ´kaksi kertaa niin paljon´.
Helmitaulujen aikana näitten käsitteitten ero ymmärrättiin. Taskulaskimetko on numerotajun hämärtänyt?
Kieli kehittyy niin kuin kehityskin mutta ei aina hyvään suuntaan. Tietämättömyyskin on eräänlaista ´kehitystä´. Se valitettavasti leviää massamedian välityksellä kuin kulkutauti.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
6 kW saunan lämmityksestä kohta 10 euron lisämaksu / kerta
Kokoomuslainen sähköyhtiöiden hallitsema Energiavirasto ehdottaa 5 kW:n rajaa, jonka ylittämisestä tulee lisämaksu. Tark2417417Duunarit hylkäsivät vasemmistoliiton, siitä tuli feministinaisten puolue
Pääluottamusmies Jari Myllykoski liittyi vasemmistoliittoon, koska se oli duunarien puolue. Sitä samaa puoluetta ei enää1393851Oppiiko vasemmistolaiset valehtelun jo kotonaan?
Sillä vasemmistolaiset/äärivasemmistolaiset valehtelee ja keksii asioita omasta päästään todella paljon. Esim. joku vas1172168- 381428
Olen väsynyt tähän
En osaa lopettaa ja koen huonoa omaatuntoa tästä. Kaikki on muutenkin turhaa ja tekemisesi sattuvat. Tunteita on vain hy261427- 331362
Minneapolisin tapauksesta hyvä video
Runoilijan auto oli poikittain tiellä ja kun poliisit lähestyivät sitä, runotyttö painoi reippaadti kaasua. Auto syöksäh3391186Miksi et voi tutustua minuun irl?
Vastaa yleisellä tasolla/ympäripyöreästi, jos pelkäät tunnistamisia.141992Milloin palaat
Odotan niin kauan kun vaan jaksan toivoa. Tiedät että sua jäi joku ikävöimään. ❤️23928Tiesitkö? Uusi Bachelor on raivannut tietään määrätietoisesti somessa, myös Böckermanin ex-rakas!
Arttu Kilpeläinen tuli julkisuuteen Pernilla Böckermanin rakkaana. Pariskunta päätyi eroon v. 2024. Ex-poliisi Kilpelä7907