Fakta: Maatalouteen hankitaan maatalouden ulkopuolista fosforia määrä (40kt) joka vastaa noin miljardin ihmisen fosforin tarvetta (200/nuppi). Ihminen saa kuitenkin fosforista puolet kalasta, näin ollen suomen maatalouden vuosittainen fosforilisä vastaa 2 miljardin ihmisen elintarviketuotannon tarvetta. Eli jos maatalous kierrättäisi ravinteet yhtä tehokkaasti kuin ennen kemiralaista viljelykulttuuria 1950 luvulle saakka tapahtui, maataloutemme tuottaisi ruuan 2 miljardille ihmiselle. Nyt se tuottaa ruuan noin 2 miljoonalle ja loput ravinteet "katoavat" no onhan yksi promillekin jotain... Ja tähän älyttömyyteen, eli keinolannoitteiden valmistamiseen vesistöön, tarvitaan energiamäärä joka vastaa kahden ydinvoimalan vuosituotantoa.
Maatalouden ravinnepäästöistä
Luonnonystävä
212171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
kunhan Riina Antikainen saa väitöskirjansa valmiiksi. Nämä nim. luonnonystävän väitökset voi jättää omaan arvoonsa.
Toihan on paskapaperin tuotemerkki tuo Luonnonystävä. Vaikka tosi luonnonystävä käyttääkin raparperinlehtiä...
40 000 000 kg fosforia vuodessa maatalouteen (virheellinen väittämä, mutta antaa olla)
200 g fosforia vuodessa, ohjeellinen ravinnetarve.
40 000 000 kg / 0,2 kg = 200 000 000.
Tarkoititko siis, että 200 miljoonaa on noin miljardi. Olisi sinunkin aiheellista opetella numeroiden pyöristämissääntöjä, mutta se taitaa olla kaltaisellesi paskanjauhajalle täysin mahdotonta, kun et näköjään osaa laskea edes jakolaskuja. Tämä tosiaan selittää sen, miksi sinun ravinnetase-laskelmissa ei ole ikinä ollut mitään järkeä.
hyvä huomio! Siis fosforin tarve on 200g/nuppi ja siitä puolet peräisin maataloudesta, joten suomen lannoitemmärillä ruokittaisiin AINOASTAAN puolisen miljardia ihmistä.
maatalouteen lisätään fosforia 40kt vuodessa, pääasiassa epäorgaanista lannoitteissa ja rehuissa. Ihmisen fosforintarve on 200g vuodessa josta puolet on maataloudesta peräisin, siis maatalouteen tarvitaan lisäfosforia 100g/ kuluttaja vuodessa. Yhdyskuntien jätteet käsitellään nykytekniikalla siten että 5% fosofrista kulkeutuu vesistöihin, 10g/asukas. Suomalaisen maatalouden ravinnekiertoon vuosittain varastoituva fosforimäärä 40 miljoonaa kiloa aiheuttaa potentiaalisen vesistökuormituksen joka vastaa 4miljardin ihmisen aihuttamaa toteutunutta kuormitusta.
"Fakta: Maatalouteen hankitaan maatalouden ulkopuolista fosforia määrä (40kt)"
tuohan on vain sinun faktaasi ei kenenkään muun koska et sitä ole kyennyt perustelemaan.
"Ihminen saa kuitenkin fosforista puolet kalasta"
http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/01_rss_kivennaisaineet.shtml#fosfaatti
Saa vai? taitaa jopa tuo sinun antamasi linkki kertoa aivan toista.
"Eli jos maatalous kierrättäisi ravinteet yhtä tehokkaasti kuin ennen kemiralaista viljelykulttuuria 1950 luvulle saakka tapahtui,"
Kuten täällä esitetyssä tutkimuksessa on todettu että jos kuluttaja jatkaisi ravinteiden kierrätystä se korvaisi 15% nyt käytetystä keinolannoitteista.
Jotenkin on vain kummallista että syyllistät maataloutta siitä että se ei kierrätä ravinteita vaikka selvästi on tutkijan ketomaa että mihin se ravinteiden kierrättäminen oikein loppuu totaalisesti.
"maataloutemme tuottaisi ruuan 2 miljardille ihmiselle. Nyt se tuottaa ruuan noin 2 miljoonalle"
Suomessa on enemmän asukkaita kuin 2 miljoona ja 83% on kotimaisia elintarvikkeita ja 50-luvulla elettiin ruokasäännöstelyn aikaa.
"Ja tähän älyttömyyteen, eli keinolannoitteiden valmistamiseen vesistöön, tarvitaan energiamäärä joka vastaa kahden ydinvoimalan vuosituotantoa."
siispä milloin alat ajamaan sitä että tuo mainittu 15% saadaan takaisin kiertoon, siihen et tunnu lainkaan puuttuvan puhumattakaan niistä ravinteista mitkä ajetaan kaatopaikalle.
Ovatko Faktasi niitä sinun faktoja kun niille ei tunnu löytyvän lähdettä?
että luonnonsuojelijan vastakohta on maanviljelijä. Luonnonsuojelijanhan on helppo lopettaa syöminen, niin silloinhan hän helposti tuhoaa sen vihaamansa maanviljelijän.
perusteluja ja miksi ei saa laittaa annettuja lukuja kyseenalaiseksi?
Onko siis joillakin oikeus sanoa mitä tahansa ilman että tuntee vastuunsa sanomalleen?
Tiedä tuosta todellisesta luonnonsuojelijasta sillä ei niitä taida olla muita kuin Linkola.
Kukaan luonnonsuojelija ei ole tainnut puhua kuinka vaarallista on ihmismäärän jatkuva kasvu ja aika harvat todella haluavat laskea omaa elintasoaan, jotta maapallo säästyisi, puheita on ja halua laittaa kaikki Suomen metsät hakkuukieltoon, mutta oman toiminnan kanssa on vähän niin ja näin.
Myönnän että en myöskään itse ole kovin innokas laskemaan elintasoani.
Ainakaan viljanviljelyssä tuo ei pidä ensinkään paikkaansa. Peltoon lisätään suumilleen sama määrä fosforia kuin mitä sadon mukana poistuu. Jos pellon forsforitaso on hyvä, peltoon lisätään poistumaa vähemmän tai ei lainkaan fosforia.
viljasato menee lähes kokonaisuudessaan rehuksi ja ei siten poistu maatalouden ravinnekierrosta. Teollisuuteenkin menevästä osuudesta merkittävä määrä ravinteista palautuu takaisin rehuina ja orgaanisina lannoitteina teollisuudesta.
En tunne tuota kotieläinpuolta kovin hyvin, mutta käsittääkseni myös lannan sisältämä fosfori huomioidaan täysimääräisesti ravinnetaseissa eikä ympin ehtojen mukaan sitäkään saa ylenmäärin peltoon levitellä. Maanäytteistä mitattu fosforitaso ratkaisee paljonko fosforia/ha saa levittää.
kun suomessa käytetään kienolannoitteissa fosforia keskimäärin 9kg/ha, tekee yhteensä 20 000 tonnia, tähän kun lisätään rehufosfaatit, kivennäiset ja rehujen tuonti raaka-aineet, ja orgaaniset lannoitteet niin maataloustuotteina kierrosta poistuva fosfori 5kt tuntuu naurattavalta.
pitäisi ottaa huomioon, sillä jos laskee mukaan tuonnin pitää laskea mukaan myös vienti.
Ja tuo 5 kt on luku tarkoittaa ihmiselle tulevaa, ei sitä mitä sadon mukana pellosta poistuu 22kt (Antikainen)
Se mihin tuo erotus menee voisi olla kiinnostava tietää, mutta se on varmaa että osa menee kaatopaikalle, jonka myös pitäisi huomioida kokonaisuudessa.
nimittäin 20kt on lisäfosforin määrä ilman tuontia sekä rehuja.
5kt on kulutuksen määrä, kokonaisuudessaan sisältäen tuonnin ja maatalouden ulkopuoliset ravinnelähteet. Ja vastaa n 25 miljoonan ihmisen fosofrintarvettta.
Kun tarkasteluun otetaan tuonti ja vienti, tullitilastoista voi päätellä maatalouden fosofritaseen näyttävän edellistäkin synkemmältä.
Olisi kiva tietää numeroarvot myös tälle:
"Kun tarkasteluun otetaan tuonti ja vienti, tullitilastoista voi päätellä maatalouden fosofritaseen näyttävän edellistäkin synkemmältä."
Kaikkihan (?) tietävät että eri ruuissa on eri määrä fosforia, Tulkitset tilastoa subjektiivisesti
"5kt on kulutuksen määrä) Olet siis täysin saa varma että enempää ei Suomessa kulu?
Eivätkö eläimet saa lainkaan fosforia? varsinkin lemmikkieläimet on hyvä huomioida sillä niiden jätöksethän eivät palaa takaisin kiertoon.
Maataloustuotannosta viedään maan rajojen ulkopuolelle suuri osa tuotannosta. Ja maataloustuotteita käytetään muuhunkin kuin ihmisten ravinnoksi, kuten bioenergiana, kemikaalien raaka-aineena (mm. tärkkelys) jne. Tärkkelyksestä suurin osa menee paperin raaka-aineeksi.
Tuo on huono selitys. Siis viljanviljelijä hoitaa omat taseensa, ja rehunkäyttäjä omansa. Lannan ravinteet huomioidaan taseessa aivan samalla tavalla kuin lannoitteissa. Jos tosiaan fosforiylijäämä on tuota yllä esitettyä tasoa, niin en tiedä missä tämä systeemi klikkaa, vai onkohan ne luvut liioiteltuja.
palautuu teollisuudesta ja energiantuotannosta tuhkana, rehuna, maanparannusaineena jne poikkeuksetta takaisin maatalouden kiertoon.
No voi hyvänen aika, ei kai se tavara mikä on ulkomaille viety enää meille takaisin palaudu.
pistäpä luvut näkyviin, sekä lähteet myös!!
Meinaat siis että 2 ydinvoimalaa on olemassa pelkästään lannoitteiden tuotantoa varten?
En ymmärrä miksi ihmisen forsforin tarvetta verrataan maatalouden käyttämään fosforiin?
Tietääkseni paska levitetään pellolle samoin kuin 50 luvullakin, että en ymmärrä mihin kierrätykseen ja sen tehokkuuteen viittaat, ammutaanko nykyään paska avaruuteen kun sen käyttö on niin tehotonta?