Myyvät talonsa kesällä, kaikki ovet ja ikkunat auki.
Talosta löydät varmasti hajusteitakin.
Kertovat remontoineensa ihan perusteellisesti talon lähivuosina. Ei siis remonttihuolia.
Kauniit tapetit ja ulkona loistokkaat kukkaistutukset.
Haluavat yleensä kaupat nopeasti.
Antavat väärää tai puutteellista tietoa myös kuntotarkastuksen tekijälle.
Usealla venkulalla on jo aikaisempaa kontaktia oikeusistuimiin tai ulosottoon.
JÄLKEENPÄIN....
ostajille terveyshaittoja syksyn lämmityskauden alettua viimeistään. Alkavat selvitellä syytä.
Paljastuu lahot rakenteet uusien tapettien alta,lahot lattia laminaatin alta,mädäntyneet cyprokit ja sitä rataa.
Myyjällä ei muka ollut terveyshaittoja, vaikka ovatkin hypänneet tk:ssa allergiaepäilystensä vuoksi.
Myyjät väittävät että ostaja on homehduttanut ja lahotuttanut talon peräti 2-6 kk:ssa.
Myyjä väittää että ei heillä ole ollut mitään hajuhaittojakaan(vaikka kaikki luukut esittelyssä auki).
Myyjä väittää ostajia liian herkiksi homeille tai että ostajat ovat tahallisesti altistaneet itsensä tai että ostaja haluaa taloudellista hyötyä (mikähän se on, se hyöty hometalosta?)
Näin ruletti lähtee pyörimään, myyjä ei suostu kaupanpurkuun eikä hinnanalennuksiin, joten käräjillä tavataan.
Luupäämyyjät hakkaavat päätänsä seinään ihan loppuun asti eli jokaisen oikeusasteen ja yleensä häviävät.
Jos ostaja on ehtinyt kanittaa myyjän omaisuutta, hän saa mahdollisesti oikeudenmäärämiä korvauksia.
Ja paljon on prosessit maksaneet oikeusasteissa, erityisesti asianajajien palkkiot.
Ostaja voi saada oikeutta paperilla ja osan/kaikki oikeudenmääräämät kulut myyjältä vuosien jälkeen jonka oikeusprosessit kestävät.
Mitä jäi käteen kummallekin osapuolelle??
Luupäämyyjältä meni hukkaamiskiellon verran (ehkä kaikki) omaisuutta ja ruhtinaalliset kulut tulevat lisäksi maksuun.
Ostaja sai oikeutta, mutta hävisi myös rahallisesti reippaasti.
Ainoat joiden rahapussit pullottavat seteleitä, ovat tässäkin tapauksessa asianajajat.
Älä siis ole luupäämyyjä tai luupääostaja.
Laihakin sopu on parempi kuin lihava asianajajan lompakko.
Talosta löydät varmasti hajusteitakin.
Kertovat remontoineensa ihan perusteellisesti talon lähivuosina. Ei siis remonttihuolia.
Kauniit tapetit ja ulkona loistokkaat kukkaistutukset.
Haluavat yleensä kaupat nopeasti.
Antavat väärää tai puutteellista tietoa myös kuntotarkastuksen tekijälle.
Usealla venkulalla on jo aikaisempaa kontaktia oikeusistuimiin tai ulosottoon.
JÄLKEENPÄIN....
ostajille terveyshaittoja syksyn lämmityskauden alettua viimeistään. Alkavat selvitellä syytä.
Paljastuu lahot rakenteet uusien tapettien alta,lahot lattia laminaatin alta,mädäntyneet cyprokit ja sitä rataa.
Myyjällä ei muka ollut terveyshaittoja, vaikka ovatkin hypänneet tk:ssa allergiaepäilystensä vuoksi.
Myyjät väittävät että ostaja on homehduttanut ja lahotuttanut talon peräti 2-6 kk:ssa.
Myyjä väittää että ei heillä ole ollut mitään hajuhaittojakaan(vaikka kaikki luukut esittelyssä auki).
Myyjä väittää ostajia liian herkiksi homeille tai että ostajat ovat tahallisesti altistaneet itsensä tai että ostaja haluaa taloudellista hyötyä (mikähän se on, se hyöty hometalosta?)
Näin ruletti lähtee pyörimään, myyjä ei suostu kaupanpurkuun eikä hinnanalennuksiin, joten käräjillä tavataan.
Luupäämyyjät hakkaavat päätänsä seinään ihan loppuun asti eli jokaisen oikeusasteen ja yleensä häviävät.
Jos ostaja on ehtinyt kanittaa myyjän omaisuutta, hän saa mahdollisesti oikeudenmäärämiä korvauksia.
Ja paljon on prosessit maksaneet oikeusasteissa, erityisesti asianajajien palkkiot.
Ostaja voi saada oikeutta paperilla ja osan/kaikki oikeudenmääräämät kulut myyjältä vuosien jälkeen jonka oikeusprosessit kestävät.
Mitä jäi käteen kummallekin osapuolelle??
Luupäämyyjältä meni hukkaamiskiellon verran (ehkä kaikki) omaisuutta ja ruhtinaalliset kulut tulevat lisäksi maksuun.
Ostaja sai oikeutta, mutta hävisi myös rahallisesti reippaasti.
Ainoat joiden rahapussit pullottavat seteleitä, ovat tässäkin tapauksessa asianajajat.
Älä siis ole luupäämyyjä tai luupääostaja.
Laihakin sopu on parempi kuin lihava asianajajan lompakko.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mytiin rintamamiestalo talvella. Kerrottiin ongelmat, mutta ei laitettu paperille. Luotettiin ostajan sanaan, että oli ymmärtänyt ongelmakohdat. 2,5v. myynnistä tuli soitto. Kuntotarkastaja paikalla. Oli antanut hintaarvion korjauksista, liian pieni, myyjältä ei voinut vaatia.Tilasivat tavarantarkastajan. Teettivät korjaussuunniteman. Koko kellarikerros piti purkaa ja rakentaa uudelleen. Todellisuudessa yhden seinän salaoja oli liian korkealla koska talo oli valettu kallio päälle toiselta reunalta.Tuli suuri 62000e hinnanalennus/kaupanpurku vaatimus Oli pakko ottaa asianajaja. Tarjosimme kaupanpurkua. Ostaja ei suostunut.Puolittivat vaatimuksen ja uhailevat oikeudella jos ei suostuta. Juttuun kulunut nyt 2,5v. eikä loppua ole näkyvissä. Ei se myyminenkään ole aina niin helppoa saatika taloudellista. Rahaa menee omaan taloomme jossa korjattu jo homevaurioita.
eivät taida kohdallasi täyttyä. Huijarimyyjä ostaa monesti vanhan talon ja halvalla.Asuvat siinä muutaman vuoden ja tekevät muka ihan asiantuntevasti perusremontteja, tosiasiallisesti siistitään pinnat ja kaikki vanha laho ym.vauroinen jää pintojen alle.
Sitten myydään kalliilla.
Huijarimyyjä unohtaa kertoa juuri ne oleelliset asiat, jotka kaupantekoon vaikuttavat; kattovuodot,lahot seinät,lahot lattia,pesukonevuodot,vesivaraajavuodot tms.
Sitten kun myyjä jää kiinni housut nilkoissa, niin ollaan sitä niin ihmeissään että "ei meidän aikana" ollut mitään ongelmia.
Naapuritkin yleensä tietävät huijarimyyjistä aika paljon, sillä onhan heilläkin kokemusta miten on jäänyt laskuja maksamatta tai tavaroita palauttamatta.
Nämä ovat näitä perustietoja huijarimyyjästä
jouluun mennessä on uusia huijauksia kesän kuuman myyntisesongin jäljiltä. Onneksi moni huijari myyjä on poissa pelistä, kun edelliset huijaukset vievät heidän aikaansa. Kerätään kaikenlaista jonnejoutuvaa tietoa ja todistusta asian sivusta jotka eivät hometaloon mitenkään liity, kun yrittävät pelastaa oman nahkansa.
Tätini tilasi kuntokartoituksen ja kosteusmittaukset kun halusi myydä talonsa.
Mitattiin, tutkittiin, ei vikoja. Myynti.
Ostaja aloitti remontin pesutiloissa. Sieltä löytyi hometta ja märkää.
Hinnanalennus neuvottelu ja sopu 11 000 e rahaa ostajalle remonttikuluihin.
MITÄ hyötyä oli maksaa kuntotutkimus ja kosteusmittaus, EI mitään
Voisi tehdä sopimuksen, esim ostaja aikoo remontata esim kosteat tilat, JOS jotain hälyttävää löytyy niin osa kuluista sit myyjälle. Ei kaikki.
teki Raks.. kuntotarkastuksen ja aivan perseelleen meni tilalle puolen vuoden sisällä. Ostamme talo olikin laho ja homeinen, uusittujen pintojen alta.
Osan vioista tiesi tietenkin myyjä, joka oli remontoinut, mutta osa virheistä oli sellaisia että kuntotarkastajan olisi pitänyt kellot soida ettei kaikki ole kunnossa.
Luota siinä sitten ammatti ihmiseen ja maksa ammatti ihmiselle asiantuntemuksesta, voi vee...
Eihän asunnon myyjät, varsinkaan kiinteistönvälittäjät, halua käyttää sellaista kuntotarkastajaa, joka löytäisi vikoja. Siksi kuntotarkastajat vaan muka-tarkastavat. Muuten jäisi työttömäksi. Kun ei siitä vikojen huomaamattomuudestakaan saa mitään sanktioita, niin miksi niitä sitten huomaisi.
kuntotarkastaja mietti kenen puolelle kannatta meenä ja meni tietenkin myyjän puolelle, koska muutoinhan hän olisi joutunut myöntämään virheensä eli tietämättömyytensä tms kuntotarkastusta tehdessään.
Näin se homma rulettaa, tosin kuntotarkastaja jäi valheistaan kiinni todistajan olleessaan.
aina uudestaan. Tiedossa on että monella myyjällä on takanaan kokemusta useammastakin huijausmyynnistä.
ostettu autio talo ja korjattu myyntiin. Ja meidänkin kohdalla tekivät niin. Jäivät kiinni ja nyt asia oikeudessa.Sellaista tehtailua.