Monet Aasian pörssit nousivat ennätystasolle tänään pörssien sulkeuduttua. Uusilla ennätystasoilla olivat pörssit:
Tokio
HongKong
Korea
Singapore
Indonesia
Filippiinit
Osa näistä oli yli 3% nousussa, osa yli 2 %.
Kuparin ja nikkelin hinnan nousu antoi vauhtia varsinkin teräsyhtiöiden osakkeille.
Itselläni on aika nuori sijoitus ROBURIN PACIFIC-rahastoon, joka sijoittaa muihin noista paitsi Japaniin. On ollut hyvä aloitus rahastolla toistaiseksi.
Tokio
HongKong
Korea
Singapore
Indonesia
Filippiinit
Osa näistä oli yli 3% nousussa, osa yli 2 %.
Kuparin ja nikkelin hinnan nousu antoi vauhtia varsinkin teräsyhtiöiden osakkeille.
Itselläni on aika nuori sijoitus ROBURIN PACIFIC-rahastoon, joka sijoittaa muihin noista paitsi Japaniin. On ollut hyvä aloitus rahastolla toistaiseksi.
Vastaukset 17
Vanhimmat
mutta kyllähän useat rahastot tuottavat enemmänb kk kuin pankkitili vuodessa.
En mitenkään ymmärrä, miksi johonkin alle 20 % vuodessa tuottaavaan sijoitetaan, kun tarjolla on 50 %.
Sitten ymmärrät kun oot hävinnyt jonkin verran rahaa tässä pelissä.
Jos vähäriskinen nousee 20% ja sit laskee 5% ja nousee taas 20% niin nousua noin 37%
Jos riskinen raha nousee 40% sit laskee 10% ja taas nousee 40% niin nousua yhteensä noin 76%, siis noin39% enemmän.
Sanotaan että riskipitoiseen rahastoon ei kannata paljoa laittaa. Itse olen toista mieltä.
Toki nousut ja laskut olivat hihasta temmattuja mutta periaate lienee selvä.
Toki voi pelata riskisijoituksilla jos varaa hävitä myös, kannattaakin miettiä/testata oma riskiprofiili. Uhkapeli sijoittamisessa kiehtoo ja voi yllättää sekä positiivisesti, mutta myös negatiivisesti.
Yleensä mitä suurempi riski sitä suurempi tuotto.
Viimevuosian kehittyvien maiden rahastot ovat olleet ns riskipitoinen sijoituskohde. Kuitenkin vuoden aikajänteellä riski on kadonnut ja tuotto jäänyt.
Jos kehittyvillä laskee niin niinpä laskee keittyneiden maidenkin rahastot.
Että sillai.
Minun mielestä kaikki maailman pörssit ovat samalla tavalla riskaapelejä. Nousut ja laskut seuraavat toisiaan kuin hai laivaa.
Ken muuta väittää, todistakoon. Mikä pörssi nousee silloin, kun Nycissä mennään alaspäin tai päinvastoin?
Tästä syystä koko riskikäsitys pitäisi romuttaa tältä osin.
Olen sitä mieltä, että ne sijoittajat, jotka ovat tämän oivaltaneet, ovat saaneet sievoisen summan sijoitusvoittoja kehittyviltä markkinoilta viime vuosina (ei siis riskirahastoista).
Toki rahastot ovat tuottaneet hyvin myös Pohjolassa ja Euroopassa ja rajoitetusti muuallakin. Mutta nämä eivät ole yhtään riskittömämpiä, kuin kehittyvien maiden rahastot.
Mitä mieltä olette?
Piileekö kehittyvien markkinoiden suuremmat riskit myös siinä, ovat konfliktiherkempiä alueita ja osakkeiden arvot voivat kähinän syttyessä jäädä vuosiksikin alas?
Olen itsekin laskeskellut päässäni, että suurempi vola tuottaa suuremmat tuotot - siis suuremmasta vaihtelusta huolimatta, tai sen takia? Mutta kysyn kuitenkin että kuka uskaltaa esim Brasiliaan täräyttää 50 k€, Ukrainaan toisen ..ym???? Jos näin tekisi ja HYVÄ TUURI kävisi, niin tienaisi hetkessä vuoden palkan. Myös päinvastainen skenaario on lähes yhtä mahdollinen.
Jos Eurooppaan sijoitat, missä ei esim sotia ole juuri 50 vuoteen nähty ja nytkin vakaata, niin tuo riski on melko olematon.
Kaikessa sijoittamisessa on tuurilla vahva rooli.
Itsekään en uskaltaisi sijoittaa suoraan osakkeisiin eksoottisissa pörsseissä.
Rahastosijoittaminen on aivan eri asia. Vaikkapa 10% lasku 50000 euron rahastosijoituksessa merkitsee vain n. 5000 € tappiota. Se ei noin suurissa sijoitussummissa ole ollenkaan kestämätön asia.
Esim. 10% rahaston arvon lasku kestää pahassa tapauksessa päiväkausia, jos joku kriisi syntyy ja rahaston pystyy lunastamaan tai siirtämään muualle pahempien tappioiden välttämiseksi.
Nämä katastrofipelastukset ovat harvassa ja koskevat kaikkia pörssejä samanaikaisesti.
Ilman muuta kannattaa tarkkaan harkita, mihin kehittyville markkinoille sijoittaa ja kuinka pitkäksi ajaksi.
Itse pidän epäluotettavimpina kehittyvien markkinoiden osalta Venäjä-rahastoja ja Latinalaisen Amerikan rahastoja (valuuttariskit + poliittiset riskit)
Kun puhumme kehittyvien maiden sijoituksista niin tarkoitetaan kaikkia kehittyviä maita. Näin ollen ei tarvitse sijoittaa yhteen maahan, kuten Venäjään tai latinalaiseen Amarikkaan tai Kiinaan tai Intiaan tai......
Esim minulla on noin puolet kehittyvissä maissa ja toinen mokoma kehittyneissä ( Eurooppa). Kehittyvtä maat ovat tuottaneett huomattavasti enemmän..yli 50% vuodessa viimeisen kolmen vuoden aikana kuin kehittyneet maat.
Jos joku näistä missaa niin riski että kaikki menee on kuitenkin nykymailmassa pieni. Jos jonkun kehittyvän maan rahaston arvo tipahtaa 30....40% niin on vielä pitkä matka että kaikki menee. Tällaisen arvo yleenäs sitten myös nousee aika nopeasti.
Älkää nyt sitten aloittelijat kuitenkaan laittako kaikia kehittyvien maiden rahastoon. Kyllä ne kehityneetkin nousevat, yleensä vielä samaan aikaan kuin kehittyvät markkinat.
Kehittyvät markkinat on varmasti hyvä sijoitus kohde. Pitkällä aika välillä ne tuovat hyvää tuottoa.
Kehittyville markkinoille sijoittaessa on lukuisia riskejä. Valuutta, poliittiset olot, luonnonilmiöt ja jopa kulttuuri. Edellä mainittiin Venäjä riskialttiian sijoituskohteena. Ukraina on ihan Venäjän vieressä ja sillä on edelleen voimakkaat siteet Venäjäään ja se jopa riippuvainen Venäjän maakaasusta. Kun Igorti päättää vetää hanan kiinni niin on kiinni myös Ukrainan talous.
Yhtälailla esimerkkinä Kiinan markkinat voi pysäshtyä SARS tapaisen terveysriskin vuoksi. Kun uusi pelottava tauti iskee niin kuka ostaa Kiinalaissa tehtyä tavaraa. Ei kukaan se poikotissa. Halukkaat Kiinaan menijät on vähissä.
Hyväö esimerkki kehittyneiden markkinoidn kriisistä on Thaimaan pörssin romahtaminen noin 70% puolivuotta sitten. Tämä voi käydä helposti Intiassa, Puolassa tai Ukrainnassakin.
Tuossa muutama esimerkki mitä voi tapahtua. Kuten joku edellä sanoi sijoittaminen on onnen peliä. Esimerkkinä sijoitus OP pienyhtiöihin puolivuotta sitten voittaa monet kehittyeniden markkinoiden rahastot. Sijoituksen menestykselle on erittäin tärkeää hyvä aloitus. Mikä on tällä hetkellä hyvä ja kasvava markkina. Mielestäni Eurooppa, Itä-Eurooppa ja Venäjä ja varauksella latinalainen Amerikka. Muut markkinat on melkoisen kuumat.
Edellä mainittin, että kuka haluaa 50% tuottoa kun voi saada 70% tuottoa. Kohta voidaan kysellä, kuka halua hävitä 50%, kun voi selvitä 10% laskullakin.
Markkinat elää eri tavalla. Jos Amerikassa on laskua löytyy kaikesta huolimatta yleensä myös kehittyviä markkinoita. Ne markkinat, jotka kehittyy erityisesti laskun aikana on erittäin haluttuja. Jos saat laskun aikana tuottoa jostakin sinulla on isommat pelimerkit seuraavassa nousussa pelata. Se voittaa jolla on eniten pelimerkkejä. Moni on sen jo varmaan kokenut Monopoli pelissä. Pari tuottoa hotellista ei auta voittamaan koko peliä.
Yksi mekrittävä asia sijoittamisessa on kulut. Kehittyville markkinoille sijoittaminen on riski alttimpaa ja maksaa enemmän. Laskemalla merkinnät ja lunastukset mukaan kakkuun monen sijoituksen erot pienenevät kummasti. Vastavaasti laskun kohdatessa kehittyvien markkinoiden omistajalta kuihtuu heti aluksi pelimerkit eri vauhtia kuin khetittyvien markkinoiden pienempi kustannuksisia sijoituksia omistaneilla.
Rahoja ei varmasti kannata makuuttaa tilillä. Johonkin ne kannattaa sijoittaa. On jokaisen oma valinta mihin ne sijoittaa. Yli 10% tuotto pitkällä aika välillä on jo erinomainen.
Olen sitä mieltä, että riskin käsite on ymmärretty väärin. Puhutaan riskistä, kun tarkoitetaan VOLATILITEETTIriskiä eli riskiä siihen, että kurssit heiluvat. Tuotolla ja riskillä ei ole suhdetta kuten KAIKKI asiantuntijat väittävät!
Esimerkki:
Osake A. Treidaajien suosikki, kurssi heiluu paljon. Antaa kaksi negatiivista tulosvaroitusta vuoden sisällä. Kurssi heilahtelee voimakkaasti ja päätyy kovaan laskuun.
-> Tavallisen talousteorian mukaan tällä osakkeella on paljon volatilitettia eli riskiä. Jos haluaa saada hyviä tuottoja, niin pitää ottaa riskiä.
Bull shit, sanon minä!
Osake B. Kurssi kehittyy vakaasti ja nousee, koska yritys parantaa tulostaan kvartaalista toiseen. Yrityksen talous on oikeasti hyvällä pohjalla.
-> Tavallisen talousteorian mukaan tällä osakkeella on vain vähän riskiä (volatiliteettiriskiä) eikä siten voi tarjota yhtä suurta tuottopotentiaalia kuin osake, jossa on RISKIÄ.
Näin se on. Eipä tarvitse miettiä missä omat rahani ovat... Osakkeessa B tietysti. Kumpaan sinä laittaisit?
Työpaikallani eräässä suomalaisessa yksityispankissa minua katsottiin pitkään kun romutin tätä riskin ja potentiaalin tuoton suhdetta. Jouduin irtisanoutumaan, koska asiakkaille ei olisi saanut sanoa, että voi saada korkeampaa tuottoa pienemmällä riskillä!
Väärä esimerkki siinä mielessä että eivät heiluvat rahastot päädy jyrkkään laskuun. Yleensä ne pitkällä aikavälillä ovat tuottaneet todellakin enemmän kuin vähäriskiset rahastot.
Kysymys on lyhyen aikavälin heilunnasta ja riskistä.
Mikäli riskipitoinen rahasto tuottaa vähemmän niin kukaan ei sinne laittaisi YHTÄÄN MITÄÄN !
Tässäpä se vielä kerran:
Riskillä ja tulevalla tuotolla ei ole yhteyttä. Valitsemalla suuren riskin rahaston ei välttämättä saa parasta mahdollista tuottoa.
En väittänyt heiluvien rahastojen joutuvan laskuun. Sanon vain, että sillä kuinka paljon kurssit heiluvat ei ole yhteyttä tuottoihin. Eli ei tarvitse ottaa lisää riskiä vaikka haluaisi parempaa tuottoa. Tuotto riippuu ihan muista tekijöistä kuin siitä ovatko kurssit heiluneet historiallisesti voimakkaasti.
Jos siis vuonna 2001 halusit rahoillesi "parasta mahdollista tuottoa" talousteorian mukaan, niin selvitit missä rahastossa oli eniten riskiä (volatilitettia) vuonna 2000. Sellaisia olivat teknologiarahastot. Mitenkäs se vuonna 2001 tehty sijoitus teknologiarahastoon on nyt tuottanut? Eipä juuri mitään. Eli riski (volatiliteetti) ei vaikuta tuottoihin, kuten yleensä väitetään.
Aina silloin tällöin tulee sijoittajalle eteen tilanne, missä joutuu myymään osakkeita/rahasto-osuuksia tappiolla.
Väitän, että suuremman tappion mahdollisuus on osakepuolella kuin rahastopuolella.
Tämä siitä syystä, että rahastoissa on hajautusta eli osakkeita 50-170 yhtiöstä.
Osakekaupassa hajautus jää paljon vaatimattomammaksi.
Osakekurssien laskuvaiheessa rahastot tulevat alas hitaasti ja yksittäinen osake voi kerralla romahtaa kymmeniäkin prosentteja.
Kehittyvien markkinoiden pörssien yhteenlaskettu markkina-arvo on niin pieni verrattuna maailmassa liikkuvaan sijoituspääomaan, että suuret arvonvaihtelut ovat mahdollisia. Dollarimääräisesti kohtuullinenkin valuuttavirta pörssistä ulos kevyesti puolittaa koko pörssin markkina-arvon.
Joku puhui, että "vuoden kuluessa riski hävinnyt, mutta tuotto jäänyt" Ohessa Malesian pörssin kehitys. Kymmenen vuoden takaisia huippuja ei ole vieläkään saavutettu.
http://finance.yahoo.com/q/bc?s=EWM&t=my&l=off&z=m&q=l&c=
Yksittäisten osakkeiden kurssit vaihtelevat paljon voimakkaammin kuin osakerahastojen, joissa hajautus on suurempaa.
On kuitenkin mahdollista poimia osakkeita, joiden hinta on maltillinen suhteessa yrityksen tulokseen, taseeseen ja liikevaihtoon. Nämä tulevat yleensä indeksejä rauhallisemmin alas laskevilla markkinoilla.
Kyse on arvo-osakkeista. Kim Lindström on kirjoittanut kirjankin aiheesta 'Menesty osakesijoittajana' on tehty nimenomaan suoraan osakkeisiin sijoittavan näkökulmasta. Kirja pyrkii kertomaan, miten osakesalkun tuottoa voi kasvattaa riskitasoa lisäämättä perehtymällä osakemarkkinoiden toimintatapoihin ja hyödyntämällä markkinapsykologian tarjoamia mahdollisuuksia. Kirja on julkaistu vuonna 2005.
Hyvä esitys Malesiasta. Tuo 10 vuoden takainen käyrän osa on ajalta, jolloin Malesian pörssi oli erittäin vaatimaton vaihdoltaan. Volyymiä oli niin vähän, että se ei edes näy tuossa graafissa.
Tälläkin hetkellä pörssitaivalta aloittelevia maita on useita, joihin suomalaisetkin sijoittavat rahastojen kautta. Yleensä näissä uusissa pörssimaissa ajaudutaan ennemmin tai myöhemmin kriisiin, joka romahduttaa pörssin kerran pari. Tuotto voi olla kyllä mahtava, mutta varovainen pitää olla.