HS on laskenut pääkaupunkiseudusta muodostettavan metropolin poliittiset voimasuhteet. Jos Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kaunia8isen muodostama metropoli syntyisi nyt, niin siinä olisi hieman yli miljoona asukasta. Jos sen kaupunginvaltuustossa olisi sata paikkaa, ne jakautuisivat puolueittain seuraavasti:
Kokoomus 33
Sdp 24
Vihreät 18
Vasemmistoliitto 8
Ruotsalaiset 8
Keskusta 6
Kristillisdemokraatit 3
Perussuomalaiset 1
Sitoutumattomat 1
Siis selkeästi kokoomusvetoinen kaupungista tulisi. Lehden teettämän mielipidekyselyn mukaan kaupungin nimeksi tulisi Helsinki.
”Metropoli-Helsinki kohoaisi valtavaksi poliittiseksi mahdiksi”, otsikoi lehti juttunsa. Uskotaan, että se vaikuttaisi myös muun Suomen poliittisiin voimasuhteisiin vetämällä sitä samaan suuntaan. ”Valtakunnan politiikka on muuttunut yhä enemmän metropolivetoiseksi, koska näin Suomen ajatelklaan pärjäävän maailmanlaajuisessa kilpailussa”, jatkaa lehti, ja oikeassa on.
Jutussa on ennakoitu myös kehitystä vuoteen 2020 asti, jolloin kaupungin väkiluku olisi jo n. 1,1 miljoonaa. asukasta. Metropoli toteutunee vasta aikaisintaan tuolloin, koska sitä kannatetaan nyt varauksitta vain Helsingissä, sekä poliitikkojen että asukkaiden keskuudessa, ja vastustetaan jyrkimmin Espoossa ja Kauniaisissa, joissa ovat rikkaimmat veronmaksajat, joiden rahoja menee sitten yhteiseen pottiin.
Mutta järki voittaa aina lopulta, ja metropoli tulee varmasti! Ja sen poliittiset voimasuhteet eivät tule olemaan ainakaan kepulle nykyistä edullisemmat. Ja sen vaikutu valtakunnan politiikkaan tulee nakertamaan kepun kannatusta koko Suomessa – ellei se kannatus ole siihen mennessä jo muista järkisyistä kovasti pienentynyt.
Kokoomus 33
Sdp 24
Vihreät 18
Vasemmistoliitto 8
Ruotsalaiset 8
Keskusta 6
Kristillisdemokraatit 3
Perussuomalaiset 1
Sitoutumattomat 1
Siis selkeästi kokoomusvetoinen kaupungista tulisi. Lehden teettämän mielipidekyselyn mukaan kaupungin nimeksi tulisi Helsinki.
”Metropoli-Helsinki kohoaisi valtavaksi poliittiseksi mahdiksi”, otsikoi lehti juttunsa. Uskotaan, että se vaikuttaisi myös muun Suomen poliittisiin voimasuhteisiin vetämällä sitä samaan suuntaan. ”Valtakunnan politiikka on muuttunut yhä enemmän metropolivetoiseksi, koska näin Suomen ajatelklaan pärjäävän maailmanlaajuisessa kilpailussa”, jatkaa lehti, ja oikeassa on.
Jutussa on ennakoitu myös kehitystä vuoteen 2020 asti, jolloin kaupungin väkiluku olisi jo n. 1,1 miljoonaa. asukasta. Metropoli toteutunee vasta aikaisintaan tuolloin, koska sitä kannatetaan nyt varauksitta vain Helsingissä, sekä poliitikkojen että asukkaiden keskuudessa, ja vastustetaan jyrkimmin Espoossa ja Kauniaisissa, joissa ovat rikkaimmat veronmaksajat, joiden rahoja menee sitten yhteiseen pottiin.
Mutta järki voittaa aina lopulta, ja metropoli tulee varmasti! Ja sen poliittiset voimasuhteet eivät tule olemaan ainakaan kepulle nykyistä edullisemmat. Ja sen vaikutu valtakunnan politiikkaan tulee nakertamaan kepun kannatusta koko Suomessa – ellei se kannatus ole siihen mennessä jo muista järkisyistä kovasti pienentynyt.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mitään metropolia ei synny eikä Keskusta kuihdu Suomesta mihinkään, kasvaa vaan! Pääkaupunkiseudullakin väki alkaa viisastumaan ja Keskusta kohoaa siellä suurimmaksi puolueeksi.
tuon haaveen jälkeen on syytä tehdä, kuten nimimerkkisi sanoo.
Metropolissa on korkeita taloja ja katuja. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ei ole.
nimitys. Ja nimeksi Helvanpoo tai yksinkertaisesti vain Tippurila.
Helsinkiloisten suuruudenhulluudella ei ole rajoja.
Keskusta on Suomen suurin puolue ja sekös Helsingin hinttareita harmittaa!
...niin "asiantuntevia ja perusteltuja, asiallisia" vastineita, jotta minun täytyy luovuttaa tuollaisten edessä, joten en rupea sen kaltaisille myöhemminkään tleville kinaamaan vastaan, jonka haluan ilmoittaa - jottette turhaan enempää nolaisi itseänne!
Joo - mm. hiljattain 20 miljoonan asukkaan Shanghaissa olleena ja yli 10 miljoonaiset New Yorkin, Lontoon, Kairon, Delhin, Bangkokin ja eräät muutkin tuollaiset metropolit kierreltyäni - muutamat niistä hyvinkin tuntevana - tiedän minä, että Stadi on snadi, mutta buli Suomen mitassa ia ihanin pleisi tässä maassa!
Siinäkin suhteessa ne muistuttavat tulevaa Helsinki-metropolia, että niissäkään ei ole kepua tai vastaavaa! Kepun kaltaiset puolueet elävät vain sellaisilla takamailla, joita Kepulandiammekin on.
Kyllä se on kurjaa asua Helsingissä Pakilan metsissä, kun pitää jatkuvasti tulla Keskustan palstalle räkyttämään kepulaisille!
Ei taida ollakaan niin mukavaa siellä?
Ajattelin tuossa juuri ehdottaa vihreille, että nostavat kiinteistömaksuja erityisesti Pakilassa. Helsinkiin pitäisi saada tiiviimpää rakantamista ja ihmiset betonikoppeihin kun ne ovat ekologisempia kuin kepulaisten suosimat pientalot.
Oikeita metropoleja nähneenä voit kai myöntää että Helsingin sillä nimellä kutsuminen on suuruudenhulluutta. Helsinki on kiva pikkukaupunki jonne ei eksy maalainenkaan.
Se tuleva yhdistynyt kaupunki kyllä tulee olemaan metropoli meidän mitassamme. Jos Suomessa on silloin 6 miljoonaa asukasta - kai tänne sen verran pian kertyy siirtolaisuuden kasvaessa - niin siellä metropolissa tulee asumaan heistä lähes kolmasosa.
Oikeastaan Stadi on jo nyt metropoli. Polihan on kreikkaa ja tarkoittaa kaupunkia, ja täällä jo on metro! ;))
Helsinki on kirppusirkus. Ei pikkukaupunki muutu oikeaksi metropoliksi vaikka niin lain voimalla määrättäisiin.
porttikongeissa kun ginijuopot kuseksii nurkkiin!
HAHAHAHAHA!!
Kiinnostavampaa kuin yhdistymisen seurauksena tuleva poliittinen jakauma on jutussasi mainittu poliittinen vaikutus. Pääkaupungin painoarvo koko maan politiikassa kasvaisi, kun olisi selkeä kokonaisuus, jossa asuisi noin viidesosa koko väestöstä. Tällaisen porukan mielipiteitä ei voisi helposti sivuuttaa ja pääkaupungin painoarvo maan politiikassa kasvaisi.
Samalla kun painoarvo kasvaisi, asukkaat ehkä alkaisivat nykyistä paremmin harjoittaa omaa aluepolitiikkaansa, missä pääkaupunkiseutu ei ole olemassa vain sitä varten, että Kepulandialle on elättäjä. Kuntaliitoksilla pääkaupunkiseutu voisi näyttää, millainen talousveturi se oikein on.
Pääkaupungistumista ei pitäisi vastustaa RKP:n menetelmillä eli vain sillä perusteella, että oman puolueen kannatus siinä vähenee. Tätähän Kepu pelkää, kun muuttoliike taajamiin vain kiihtyy.
Erääseen tähän liittyvään kysymykseen tulisi nyt kiinnittää vakavaa huomiota. Eläkelöityvällä väestöällä saattaa olla haluja muuttaa maaseudun rauhaan viettämään eläkepäiviään. Vapaassa maassa tähän tulee olla oikeus. Tällainen muuttovirta voi kuitenkin kurjistaa entistäänkin Kepulandian kuntia, kun terveys- ja vanhuspalvelujen kysyntä kasvaa. Eläkeläiset tuovat Kepu-kuntiin menoja, ja sieltä pois siirtyvä työikäinen väestö vähentää tuloja.
Näin on vaara, että osa Kepulandian kunnista ukkoutuu ja akkautuu entisestäänkin. Tässä kohdin pitäisi tehdä selväksi, että kuntien omaa talousvastuuta pitää lisätä. Myös muuttajille pitää tehdä selväksi, ettei heille voida taata huonosti menestyvissä kunnissa yhtä laadukasta palvelua kuin hyvin menestyvissä. Muuttoliikkeeseen on siis lähdettävä tietoisina siitä, että maksumiehen mitta ei riitä periferiassa kasvavien menojen hoitoon.
Kepulandia rahoittaa ja kustantaa helsinkiläisten elämisen. Ette te spurgut mitään tuota, kustannuksia vain aiheutatte ja me muualta Suomesta karsimme, että teillä olisi kissanpäivät.
jos tehdään niin että vedetään raja pääkaupunkiseudun ja muun suomen väliin, niin kumpi viime kädessä kasvaisi kumpi kuihtuisi ja miten olisi viennin ja tuonnin suhteet tuolla rajalla?
Kumpi olisi viime kädessä riippuvaisempi toisesta?
Ja onko sinulla perusteluja vastauksellesi, oli se suuntaan tai toiseen.
…olen lähes kaikessa tuossa. Todetaanhan tuossa lehtijutussakin, että metropolin vaikutus koko maahan sen talousveturina ja myös poliittisena vaikuttajana tulisi hyvin suureksi.
Siihen en usko, että eläkeläiset – edes aikoinaan maalta tänne tulleet – haluaisivat vetäytyä eläkepäivikseen maalle. Kerroithan itsekin eilen vaimosi suhtautumisesta ajatukseen. Minäkin kerron, vaikka olen saattanut kertoa saman aikaisemminkin:
Nurmeksen kaupunkikeskus sijaitsee upealla paikalla, kauniilla harjulla Pielisen ja Nurmesjärven välissä. Joskus 1990-luvun puolivälissä olimme jälleen siellä jollakin lomalaisten kurssilla NEO-opistossa. Kävelimme vaimoni kanssa kaupungilla ja tulimme Nurmesjärven rannassa sijaitsevan varsin uuden, komean keltatiilisen talon kohdalle. Talon portilla oli kyltti, jossa kerrottiin, että Talo on myytävänä. Muistaakseni talon asuintilat olivat 260 neliötä ja sillä oli 5000 neliön tontti, joka siis rajoittui järven rantaan. Hintapyyntö oli käsittämättömän alhainen.
Sanoin vaimoilleni, että ”Ostetaan tämä. Kun myymme kotimme (naftin 100 neliön rivitaloasunto), niin saamme siitä niin ja niin paljon, joten meille jää vielä vähän rahaakin ja saamme tuollaisen kodin noin upealta paikalta. Olemme kohta jäämässä eläkkeelle, niin ihan hyvin voisimme tulla tänne loppuelämäksemme. Minunkin syntymäkuntani (Rautavaara) on tuossa vieressä ja siellä on vielä muutama sukulainen ja lapsuudenystävä, sinun lapsuus- ja nuoruuskaupunkisi (Raahe ja Kokkola) ja niissä olevat sukulaisesi ja ystäväsi olisivat enempää kuin puolta lähempänä kuin Helsingistä”.
Vaimo tuli haaveilevan näköiseksi ja totesi mietteliäänä: ”Olisihan täällä varmaan ihan mukava elää. Näin kaunis pieni kaupunki ja noin upea koti”. Mutta sitten hän parahti kuin hädissään: ”Mutta mitä me tekisimme täällä”. Silloin en minä voinut muuta kuin nauraa, ja siihen jäi aikomus upean ja halvan talon ostosta.
Siis mitäpä tekisivät ne tänne vuosikymmenten aikana kotiutuneet ja täällä elämäntapansa omaksuneet ja ystäväpiirin hankkineet sitten jossain maan korvessa eläkepäivinään! Silloinhan vasta ovatkin tärkeitä niin ystävät kuin kaikki ne palvelut ja harrastetarjonta, joka kuitenkin täällä on parasta Suomessamme. Joskin se hyvä on monissa muissakin isoimmissa kaupungeissamme, eikä varmaan niistäkään haluta muuttaa eläkepäiviksi jonnekin Perähikiän Kitunevalle.
Sellaista rajaa ei ole tarpeen vetää. Nykymuotoisen markkinatalouden perusajatuksiinhaan kuuluu rajattomuus. Markkinat eivät tarvitse sen mukaan mitään keinotekoisia rajoja. Kysynnän ja tarjonnan lait määrittävät sen, miten kauas kannattaa lähteä kalaan.
Kysymys ei ole myöskään siitä, että on pääkaupunkiseutu ja muu Suomi. Ennemmin kyse on siitä, miten koko Suomi järjestäytyy. Tähän asti meillä on ylläpidetty maatalousvetoisella politiikalla haja-asutusmallia, joka on tehoton modernin talouden näkökulmasta. Korostan tässä sanaa talouden näkökulmasta. Jos valitaan joku muu näkökulma, voidaan päästä toisenlaisiin loppupätelmiin. Silloin on vaan syytä kertoa tarkalleeen myös se, mitä se vaikuttaa esim. kansalaisten elintasoon.
sinun kirjoituksissa on aina tuo raja vedetty kartalle ja väittänyt pääkaupunkiseudun elättävän muuta Suomea, nyt pitäisi näyttää tuo väittämä todeksi.
Enkä minä nyt sanonut että tuo raja tarkoittaisi sitä ettei kauppaa käytäisi, ei todellakaan, kaikenlisäksi kauppa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä saisi olla tullitonta.
Kyse nyt oli vain siitä pystyykö tuo seutu elättämään itse itsensä kuten sinä sen sanot tekevän ja siinä samassa yhteydessä se vielä elättää muun Suomen.
Miten on pystyykö se tuohon ja sitä voi aivan vapaasti tarkastella talouden näkökulmasta?
En ole väittänyt niin, että pääkaupunkiseutu pystyy elättämään itse itsensä. Tämä itsensä elättäminenhän pitäisi jotenkin määritellä. Sen sijaan olen kyllä väittänyt, että pääkaupunkiseudun asukkaat osallistuvat valtionapujen muodossa myös muun seudun elättämiseen.
Tämä selviää verotustietoja tarkastelemalla. Pääkaupunkiseudun verotulot asukasta kohden laskettuna ovat suuremmat kuin Kepulandian kuntien vastaavat verotulot. Ilman valtionapusysteemin olemassaoloa Helsingin ja Espoon veroasetta voitaisiin laskea parilla prosenttiyksiköllä.
Oikeastaan parempaa indikaattoria eri alueiden pärjäämistä mitattaessa ei taida olla kuin kunkin kunnan verotulojen suhde kunnan menoihin. Tässä suhteessa huonosti menestyvät kunnat ovat vuodestaan toiseen Kepulandiassa sijaitsevia. Pääkaupunkiseutu menestyy tässä vertailussa hyvin, vaikka se siis joutuu valtionapujen muodossa osallistumaan myös muiden kuntien elättämiseen.
Pääkaupunkiseutu kykenee tietenkin elättämään itse itsensä. Myös Kepulandia pystyisi tähän samaan, mutta siellä kansalaisten elintaso mitoitetaan samaksi kuin pääkaupunkiseudulla, mikä edellyttää juuri kaikenlaisia tasoitusjärjestelmiä. Tällaisiin ja vielä suurempiin tasoituksiin jouduttaisiin, jos rajan takainen Karjala liitettäisiin Suomeen. Muu Suomi joutuisi elättämään sitä aivan samoin kuin lännessä asvuvat saksalaiset joutuvat elättämään idässä asivia saksalaisia.
Miten voi olla mahdollista että nämä kaksi täyttyvät samanaikaisesti:
"En ole väittänyt niin, että pääkaupunkiseutu pystyy elättämään itse itsensä."
ja
"Sen sijaan olen kyllä väittänyt, että pääkaupunkiseudun asukkaat osallistuvat valtionapujen muodossa myös muun seudun elättämiseen."
Hauskin kohta löytyy sitten lopusta
"Pääkaupunkiseutu kykenee tietenkin elättämään itse itsensä."
Niin ethän sinä ole väittänyt että pääkaupunkiseutu pystyy elättämään itsensä, ethän?
On silti mukavaa että kumoat samassa kirjoituksessasi omat kirjoituksesi
Mistä moinen ristiriitaisuus?
"Myös Kepulandia pystyisi tähän samaan, mutta siellä kansalaisten elintaso mitoitetaan samaksi kuin pääkaupunkiseudulla,"
no jos se elintaso mitoitettaisiin samaksi se tarkoittaisi sitä että teatteria ja oopperaa on joka kylässä ja ym. vastaavia palveluita ja laitoksia.
Kysyn vaan onko niitä, sinun mukaasi niitä pitäisi olla jos elintaso on sama kuin pääkaupunkiseudulla, vai eivätkö nuo oopperat sun muut ole merkki elintasosta?
"Myös Kepulandia pystyisi tähän samaan, mutta siellä kansalaisten elintaso mitoitetaan samaksi kuin pääkaupunkiseudulla,"
no eikö olisi hyvä että nuo alueet irrotettaisiin muusta Suomesta tulemaan toimeen omillaan kun kerran silloin voi siellä laskea veroprosenttia?
Vai eikö käy, jos ei niin miksi ei, kun kerran se laskisi veroprossaakin? ;>
Kaikki muu täytyy ryöstää muualta.
Me Helsingissä voisimme ajatella, että ostaisimme tarvittavat elintarvikkeet vaikkapa Baltian maista, kun niitä voisi sieltä saada halvemmalla kuin kotimaasta. Kepulandian pääpuolue haluaa kuitenkin, että kaikki ostetaan Kepulandiasta ja sitä varten joudumme sitten maksamaan maataloustukia ja ylläpitämään Kepulandia infrastruktuuria valtionapujen ja toisinaan suhteettomien siltarumpukustannusten merkeissä.
että, mitä puoluetta kannattamalla se rahan syytäminen maalaisille /maaseudulle loppuu ja kukoistava maaseutu saadaan ränsistymään?
Kukoistavaa maaseutua ei tarvitse ränsistyttää, varsinkin jos se kukoistaa omalla vauraudellaan. Riittää aivan hyvin, kun kukoistamattoman Kepulandian haja-asutuspysähtyneisyys saadaan muutettua muuttovirraksi kohden uutta ja parempaa. Esimerkiksi Suomussalmella asuville nuorille ihmisille pitää antaa tulevaisuuden toivoa ja valmiuksia toteuttaa unelmiaan. Nämä ihmiset itsekin käsittävät, että heidän tulevaisuudellaan ei ole kovin valoisia näkymiä Suomussalmen kaltaisissa korpikylissä.
Äänestysohjeeksi riittää se, että Kepun äänestämistä kannattaa välttää viimeiseen asti. Vasta sitten, jos muita vaihtoehtoja ei ole, voi harkita äänestämättä jättämistä. Näin huono tilanne lienee vain Merijärven kunnassa.
olevansa demari? Pelkäätkö karkottavasi loputkin äänestäjät?
Olen sen aina sanonut. Asiahan on niin, että maatalous – kaikkinainen maanviljelys ja karjanhoito - on kaikkein tärkein toimintamuoto koko ihmiskunnalle. Se tuottaa elintarvikkeita, jotk nimensä mukaisesti ovat välttämättömiä elämälle. Ellei maataloutta olisi, taantuisimme metsästys- ja keräilytalouteen.
Kun maanviljelys ja karjanhoito aikoinaan kehittyivät ja syrjäyttivät keräilytalouden, silloin kaikkien ihmisten kaikki aika ei mennyt enää ruoan hankinnassa, vaan jäi yhä enemmän aikaa myös muulle. Silloin viisaimmat ihmiset alkoivat ajatella suuria asioita ja syntyi uutta tietoa ja kehittyivät filosofia ja tieteet ja lopulta teollisuuskin. Kiitos kaikesta tuosta maataloudelle!
Vielä vajaat sata vuotta sitten maatalous oli Suomessakin elinehto lähes kaikelle muulle ja sen parissa oli yli puolet väestöstämme. Mutta jo aikoja sitten olemme saavuttaneet vaiheen, jossa yhä pienenevä väestönosa riittää tuottamaan riittävästi elintarvikkeita yhä suuremmalle väestönosalle. Ja jotta ”kehitys yhä kehittyisi”, pitäisi panostaa entistä enemmän tuohon suureen väestönosaan, jonka varassa se on.
Kerron tositarinan, jonka lienen kertonut aikaisemminkin. Ja kun tapahtumasta on jo kauan, niin voin käyttää ihan oikeita nimiä:
Tapahtui 1960-luvun alussa. Palvelin tuolloin Huoltokoulussa kersanttina, varusmiesaliupseerikurssien kouluttajana. Ohjelmaan kuului jokaisella kurssilla ns. keittopäivät, joilla noita tulevia huoltoaliupseereita opetettiin myös ruoanlaittoon kenttäoloissa . Keittopäiviä ohjasi koulun opetusemäntä Hilja Pääkkönen, joka oli hyvin maahenkinen ja myös maalaisliittolainen nainen.
Hän oli jo moneen otteeseen puhunut oppilaille maatalouden suuresta merkityksestä ja siinä sivussa tuonut maalaisliiton osuuden sen puolustajana niin, että se alkoi eräitä oppilaita ja minuakin ärsyttää. Silloin minä sanailin kaikkien kuullen: ”Onhan maatalous hyvin tärkeää, mutta jos joskus siirtyisimme maailmanvaltioon, silloin kaikkinainen maan tonkiminen näillä leveysasteilla lailla kiellettäisiin, kun maailmassa on sille niin paljon suotuisempia paikkoja, joissa se tuottaa parempaa tulosta”.
Oppilaita nauratti, mutta Hilja vaikeni. Seuraavana päivänä koulun johtaja eversti Korpinen kutsui minut luokseen ja kyseli, että ”mitä siellä keittopäivillä oikein tapahtui ja mitä sinä sanoit, kun Hilja Pääkkönen antoi minun ymmärtää, että sinä olet kommunisti ja sinulle pitäisi antaa potkut” Kerroin tapahtuman, ja se nauratti Korpistakin, eikä asiasta sen jälkeen kuultu. Melko pian tuon jälkeen tosin siirryin takaisin Uudenmaan Jääkäripataljoonaan, josta sain ylikersantin vakanssin.
Siis tuota mieltä olen edelleen ja niin näkyy olevan Mielipidepankkikin: On järjetöntä – varsinkin näin EU-aikana – panostaa meillä maatalouteen mielettömästi, kun se panostus voitaisiin käyttää hyödyllisemmin muuhun ja me saisimme tarvitsemamme elintarvikkeet halvemmalla muualta.
maanviljelyksen suomesta?
...silakkaa, (perinteiseen Holkeri tyyliin) kehäkolmosen ulkopuolella asuville!
HAHAHAhahahahHAH ... HAHA.
Syön ainakin kaksi kertaa viikossa kalaa. Lauantai minulla on yleensä aina kalapäivä, jolloin yleensä paistan lohta, siikaa tai kuhaa, ja kun Kustaankartanon Kartanoravintolan listalla näen olevan kalakeiton - jonka teen usein kotonanikin vaikka helppouden vuoksi yleensä pakastekalasta - tai silakkapihvit, menen sinne lounaalle. Valmiiksi paistetut silakkapihvit ostan silloin tällöin kaupastakin ja syön ne kotonani keittämieni perunoiden ja asiaan kuuluvien höystöjen kanssa, ja vot - hyvää on!
Saaristolaisäidin neuvo tyttärelleen kuului: "ei pidä mennä naimisiin sellaisen tytön, joka ei osaa silakasta sataa lajia ruokaa laittaa". Taitaisi moni nykyinen saaristolaistyttökin jäädä elinikäiseksi sinkuksi!
Mutta nyt rupean lounastamaan eilen pakkasesta ottamallani pojaltani saamallani peurapaistilla ja kiehautan uudet perunat sen seuralaiseksi!
Kirjoituksesi on erittäin valaiseva ja ensikommentit siihen tyypillistä Keputasoa.
Erinomaisen tärkeä on huomio siitä, että siirtyminen maatalouteen vapautti ihmisresursseja kehityksen poluille. Tämä sama sääntö on pätenyt senkin jälkeen. Kun siirrytään yksipuolisesta raadanta johonkin muuhun, se vapauttaa resursseja aivotoimintaan ja on luonut sitä kautta keksintöjen muodossa helpotusta myös raadantatalouteen.
Itse puhuin aiemmin teollistumisen vallankumouksesta. Ehkäpä sen suurin merkitys nykypäivää ajatellen oli urbanisoitumisessa. Syntyi kaupunkeja ja kaupunkien syntyminen pakotti ihmiset innovatiivisiksi. Ei voitu alkaa viljellä maata tai metsästää kaupunkiolosuhteissa. Oli pakko keksiä jotain uutta. Tästä alkoi teollinen vallankumous, joka koko ajan kehitti uutta entisen tilalle. Nyt ollaan tässä kehityksessä informaatioteknologian ja siihen liittyvän teollisuuden vaiheessa. Se tuottanut meille radiot, teeveet, puhelimet, tietokoneet ja muut viestimet. Se on myös lähentänyt etäisyyksiä nopeiden joukkoliikennevälineiden kuten lentokoneiden muodossa. Maatalouttakin varten tämä teknologinen mullistus on tuottanut erilaista automaatiota.
Kaikinensa ihminen kykenee näiden keksintöjen ansiosta tuottamaan monisatakertaisesti sen, mikä onnistui sata vuotta sitten. Kaikki tämä on tapahtunut lyhyessä ajassa. Ilman kaupungistumista ja sen seurauksena pakottautumista aivotoimintaan, tällaista ei olisi. Jos viljelisimme edelleen maata ja kalastelisimme eli täyttäisimme välittömät tarpeemme, eläisimme edelleen jossain 1700-luvun maatalousyhteisössä.
Asia ei tietenkään ole niin, että kaupungeissa asuisi viisaampia ihmisiä kuin maalla. Kyse on nimenomaan resurssien vapautumisesta kuten sanoit ja pakosta elää kekselisäisyydelle kun muuta ei ole kuten minä sanoin.
edes kalaksi laskea, koska se on roskakalaa.
Muikut, ahvenet jne menee. Tietysti lohi, kasvatettu.
Monet muutkin, mutta silakan tuoksu on jo vastenmielinen. En huoli.
Mielelläänhän sitä kehuu viisaita ajatuksia! ;)) Kehunhan minäkin usein Sinua, kun usein myös kehuja ansaitset. Mutta mielipiteesi Natosta eivät ole kehujen väärttejä. Kukapa meistä täydellinen olisi! ;))