Leppäsen työttömyys

Uskon,että tämä on myös aika pitkälle myös perusÄssän ohjelma.Laitan tämän esiin,kun on kirjoiteltu joskus siihen sävyyn,että PS hyysää työttömiä,näin ei ole vaikka PS on sosiaalinen puolue.

Tässä lyhyesti osa poliittista taisteluani

Lyhyt työllisyyslain historia

Kun muodostettiin Kalevi Sorsan viimeinen hallitus vuonna 1983, hallituksen muodostivat perinteinen punamulta; sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalaiset sekä uutena vaalivoittaja SMP. Kalevi Sorsa halusi SMP:n mukaan kahdesta syystä; rajoittakseen Paavo Väyrysen keskustan alkanutta tahtopolitiikkaa, eli keskustan uutta pelin politiikkaa sekä estääkseen SMP:n nousun vieläkin suuremmaksi puolueeksi oppositiossa.

Keskusta joutui taipumaan. SMP pääsi hallitukseen ja SMP:n ministereiksi tulivat Pekka Vennamo ja Urpo Leppänen, kun Veikko Vennamo itse ei halunnut joutua lisää ryvetetyksi suurista vaalilupauksista ja myös jo korkean ikänsä takia.

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto hyväksyi hallitusratkaisun, koska hän koki olevansa poliittista velkaa Veikko Vennamolle presidentiksi pääsystään. Veikko Vennamohan kuljetti joukkonsa vuonna 1981 Mauno Koiviston taakse vaikka sosialidemokraatit Sorsan johdolla suhtautuivat tähän nihkeästi.

Puoluesihteerit Erkki Liikanen ( SDP), Seppo Kääriäinen(keskusta), Peter Stenlund (RKP) ja Urpo Leppänen (SMP) neuvottelivat hallitusohjelman.
Siihen saatiin merkintä. että hallitus antaa eduskunnalle esityksen uudeksi työllisyyslaiksi.

Tästä alkoi raju neljän vuoden taistelu työllisyyslaista. Uusi työllisyyslaki säädettiin tuon eduskunnan viimeisenä yönä maaliskuussa 1987. Silloin vaalien alla vain kolme kokoomuksen kansanedustajaa vastusti työllisyyslain hyväksymistä. Neljän vuoden kiivas taistelu oli voitettu hetkeksi.

Uusi työllisyyslaki tuli voimaan vuoden 1988 alusta. Työllisyyslain isä eli työvoimaministeri Urpo Leppänen ei ollut enää silloin ministeri. Työvoimaministerinä oli Matti Puhakka, sosialidemokraatit.

Urpo Leppäsen valmentama työvoimahallinto alkoi toteuttaa uutta työllisyyslakia. Vuoden 1988 lopussa oli enää noin 100 000 työtöntä.
Yli 2-vuotta työttömänä olleita oli vain noin 250. Ketään nuorta alle 20- vuotiasta ei ollut työttömänä.

Sitten alkoi imperialismin vastaisku. Harri Holkerin hallitus alkoi murentaa työllisyyslakia. Ensin poistettiin kuntien velvoitetyöllistäminen ja sitten asteittain luovuttiin kokonaan työnoikeudesta. Kun 1990-luvun taitteen lama tuli, Esko Ahon hallituksen aikana päästiin sitten jo noin 400 000 työttömän pintaan.
Paavo Lipposen hallituksetkaan eivät kovista ponnisteluistaan huolimatta saaneet työttömyyttä nujerrettua, koska niillä hallituksilla ei ollut enää käytettävissään velvoitetyöllistämisen keinoja.
6624
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat
  • Siinä se. Kapitalismi ei tule toimeen ilman työttömyyttä.

    Äänestä

Kuntapuolella on Leppäsen jälkeen vain pistetty kilometritehtaalle väkeä. Velvoitetyöllistäminen estäisi tämän.
Korvamerkityt rahat pitäisi voida tarkistaa!!

Äänestä

  • se taas kirjoitti:

    ollaan yksityistämässä, ei sinne paljoo työllistää voi, etkö ole kuullut kuntaremontista ja tuottavuusohjelmista?

    Kunnista ja valtiolta ollaan potkimassa tuhansia työntekijöitä yksityisille tai työttömiksi.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000020772934#22000000020772934

    (Työvoimaministerin työhuone)


    Tällaista lakia ei tuntenut vanha sosialismi, eikä kapitalismi sitä koskaan sulata. Ajatus oikeudesta työhön on vain idealistien haave. Kerran sen hetkeksi toteutimme tässä pienessä maassa

    Se oli unelmani (Urpo Leppänen)

    Äänestä

  • 123... kirjoitti:

    (Työvoimaministerin työhuone)


    Tällaista lakia ei tuntenut vanha sosialismi, eikä kapitalismi sitä koskaan sulata. Ajatus oikeudesta työhön on vain idealistien haave. Kerran sen hetkeksi toteutimme tässä pienessä maassa

    Se oli unelmani (Urpo Leppänen)

    Palatkaamme sitten historian vuoksi alkuun.

    Edesmennyt, pitkäaikainen pääministeri Kalevi Sorsa onnistui molemmissa tavoitteissaan, kun otti SMP:n vuonna 1983 hallitukseen. Vuoden 1987 jälkeen, keskusta joutui olemaan 16-vuotta oppositiossa ja koko SMP tuhoutui. SMP:stä jäljelle jäi vain Raimo Vistbackan pitkäaikainen kansanedustajuus Vaasan vaalipiiristä, ei mitään poliittista liikettä.

    Miten sitten Urpo Leppäsen nimeä kantava työllisyyslaki syntyi?
    Veikko Vennamo ja SMP olivat luvanneet vuoden 1983 vaalitaistelussa, että työttömyys voidaan poistaa 3:ssa kuukaudessa. Vaalien jälkeen kun SMP meni hallitukseen, tavoitetta korjattiin niin, että työttömyys voidaan poistaa 6:ssa kuukaudessa.
    Perusidea oli Veikko Vennamon sodanjälkeisestä asutustoiminnasta ja jälleenrakentamisesta. Kaikkein tärkeintä on, että ihmiset saadaan tekemään työtä ja sitä kautta ottamaan vastuu omasta elämästää

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ohjelma kirjoitti:

Uskon,että tämä on myös aika pitkälle myös perusÄssän ohjelma.Laitan tämän esiin,kun on kirjoiteltu joskus siihen sävyyn,että PS hyysää työttömiä,näin ei ole vaikka PS on sosiaalinen puolue.

Tässä lyhyesti osa poliittista taisteluani

Lyhyt työllisyyslain historia

Kun muodostettiin Kalevi Sorsan viimeinen hallitus vuonna 1983, hallituksen muodostivat perinteinen punamulta; sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalaiset sekä uutena vaalivoittaja SMP. Kalevi Sorsa halusi SMP:n mukaan kahdesta syystä; rajoittakseen Paavo Väyrysen keskustan alkanutta tahtopolitiikkaa, eli keskustan uutta pelin politiikkaa sekä estääkseen SMP:n nousun vieläkin suuremmaksi puolueeksi oppositiossa.

Keskusta joutui taipumaan. SMP pääsi hallitukseen ja SMP:n ministereiksi tulivat Pekka Vennamo ja Urpo Leppänen, kun Veikko Vennamo itse ei halunnut joutua lisää ryvetetyksi suurista vaalilupauksista ja myös jo korkean ikänsä takia.

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto hyväksyi hallitusratkaisun, koska hän koki olevansa poliittista velkaa Veikko Vennamolle presidentiksi pääsystään. Veikko Vennamohan kuljetti joukkonsa vuonna 1981 Mauno Koiviston taakse vaikka sosialidemokraatit Sorsan johdolla suhtautuivat tähän nihkeästi.

Puoluesihteerit Erkki Liikanen ( SDP), Seppo Kääriäinen(keskusta), Peter Stenlund (RKP) ja Urpo Leppänen (SMP) neuvottelivat hallitusohjelman.
Siihen saatiin merkintä. että hallitus antaa eduskunnalle esityksen uudeksi työllisyyslaiksi.

Tästä alkoi raju neljän vuoden taistelu työllisyyslaista. Uusi työllisyyslaki säädettiin tuon eduskunnan viimeisenä yönä maaliskuussa 1987. Silloin vaalien alla vain kolme kokoomuksen kansanedustajaa vastusti työllisyyslain hyväksymistä. Neljän vuoden kiivas taistelu oli voitettu hetkeksi.

Uusi työllisyyslaki tuli voimaan vuoden 1988 alusta. Työllisyyslain isä eli työvoimaministeri Urpo Leppänen ei ollut enää silloin ministeri. Työvoimaministerinä oli Matti Puhakka, sosialidemokraatit.

Urpo Leppäsen valmentama työvoimahallinto alkoi toteuttaa uutta työllisyyslakia. Vuoden 1988 lopussa oli enää noin 100 000 työtöntä.
Yli 2-vuotta työttömänä olleita oli vain noin 250. Ketään nuorta alle 20- vuotiasta ei ollut työttömänä.

Sitten alkoi imperialismin vastaisku. Harri Holkerin hallitus alkoi murentaa työllisyyslakia. Ensin poistettiin kuntien velvoitetyöllistäminen ja sitten asteittain luovuttiin kokonaan työnoikeudesta. Kun 1990-luvun taitteen lama tuli, Esko Ahon hallituksen aikana päästiin sitten jo noin 400 000 työttömän pintaan.
Paavo Lipposen hallituksetkaan eivät kovista ponnisteluistaan huolimatta saaneet työttömyyttä nujerrettua, koska niillä hallituksilla ei ollut enää käytettävissään velvoitetyöllistämisen keinoja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu