...tappaa hitaasti mutta varmasti. Onko mitään sen tuskallisempaa kuin suurina roihunneet tunteet, jotka sitten toisen puolelta laimenevat pikkuhiljaa pois ja toinen vielä rakastaa...Siitä on niin hirvittävän vaikeaa repiä itseään irti!!! Pakko kuitenkin, muuten sekoaa. Jatkan siis matkaani yksin. Hyvästi rakkaani.
Yksipuolinen rakkaus...
SydänKarrella
82119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei todellakaan ole mitään tuskallisempaa kuin tulla jätetyksi silloin, kun itse ei sitä halua ja vielä välittää vuosikymmenienkin jälkeen...kun on AINA ollut sen ihmisen kanssa, kasvanut yhdessä nuoresta aikuiseksi, siitä keski-ikäiseksi ja luullut vanhenevansa yhdessä! Sitten yhtäkkiä; aivan yksin! Jottei todellakaan sekoaisi on jatkettava itsenäisesti eteenpäin, leuka pystyssä, hammasta purren...ja salaa sydämessä surren...
tosi hyvä konsti..
valehtelee sille uudelle, mutta kaikista eniten itselleen.
niin, että sitä todellista rakkautta ei niin vaan ohiteta. Totta mitä sanoit.
ole mikään rakastus?
yksipuolisuudesta? Kannattanee aina varmistaa asia ennenkuin luovuttaa.
Aina on liian aikaista antaa periksi.
..oli jo aika vetäytyä areenalta. Tein tunteeni selviksi hänelle, mutta jossain vaiheessa hänen tunteensa minua kohtaan kuolivat pois...Mitä jäi jäljelle? Ei mitään sellaista jonka vuoksi olisin enää tahtonut jatkaa. Sanoin lopulliset hyvästit ja lähdin pois.