Kehä I:llä voisi ruuhkia helpottaa, jos poistettaisiin Vallikallion ja Mäkkylän valo-ohjatut liittymät käytöstä pahimpina ruuhka-aikoina.
Jos ei muuten niin laitetaan valot vilkulle arkiaamuina klo 7-9 ja iltapäivisin klo 15-17 ja lisäksi estettäisiin ajo Kehälle ko. risteyksistä esim. puomien avulla. Kehälle pääsevät ilman liikennevaloja kätevästi myös Leppävaaran kautta ne jotka alueella asuvat/liikkuvat.
Vallikallion Shell ei varmasti ideasta lämpene, mutta valtaosa Kehällä liikkuvista pystynevät tämän asian kanssa varmasti elämään.
Jos ei muuten niin laitetaan valot vilkulle arkiaamuina klo 7-9 ja iltapäivisin klo 15-17 ja lisäksi estettäisiin ajo Kehälle ko. risteyksistä esim. puomien avulla. Kehälle pääsevät ilman liikennevaloja kätevästi myös Leppävaaran kautta ne jotka alueella asuvat/liikkuvat.
Vallikallion Shell ei varmasti ideasta lämpene, mutta valtaosa Kehällä liikkuvista pystynevät tämän asian kanssa varmasti elämään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tosin itäiseen suuntaan se auta jos haluaa vallikallioon..
Mutta eiköhän se tunneli ole tulossa ja tuo kehä I:n on auttamattoman vanha liikenne määräänsä nähden ja ei sille voi mitään ihan helpolla. Samahan se on Tapiolan kohdalla kummassakin liittymässä.
Vallikallio ruuhkautuu sitten taas jos valot otetaan pois. Sekin on silloin myös varmaa että siinä tulee pahoja kolareita ilman liikennevaloja.
Nuo liittymät pitäisi sulkea kokonaan. Se pieni määrä asukkaita jotka noita käyttää voi aivan hyvin ajaa Leppävaaran liittymän kautta.
Kyseiset Vallikallion ja Mäkkylän liittymät on tehty mittatilaustyönä alueella asuneelle espoolaiselle kunnallispoliitikolle. Asuneeko kyseinen henkilö enää koko alueella ja onko enää edes hengiltä? Joka tapauksessa päivittäin kymmenientuhansien kansalaisen liikkumista vaikeuttavat tarpeettomat liittymät pitää sulkea.
muistakaa kun stadissa on liikenneongelmia ratkaisu on aina kevyenliikenteen väylä mulkkujärven kirkon ympäri kepu pitää siitä huolen
Keskustelin asiasta erään liikenteen asiantuntijan kanssa. Hän totesi, että yksi tehokas ratkaisu olisi ajonopeuksien selvä alentaminen silloin kun on paljon autoja liikenteessä niillä osuuksilla, joissa nyt ajetaan liian kovaa. Tuosta liian kovaa ajosta seuraa välityskyvyn huonontuminen ja liikenteen jumiutuminen toisaalla.
Esimerkiksi 40 km/h:n nopeudella kulkee samassa ajassa likimain kaksinkertainen määrä autoja verrattuna nopeuteen 80 km/h. Yksittäisen auton nopeus on toki 80 km/h:lla toki kaksinkertainen, mutta auto tiheys 40 km/h nopeudella liki nelinkertainen (jos käytetään suositeltuja turvavälejä tai vaikkapa puolia niistä).
Suositellut turvavälit muuten mitataan Suomessa sekunteina, eikä metreinä kuten joissain muissa maissa. Joten, jos autoja kulkee tiellä 3 sekunnin välein (lieneekö tämä se ns. suositeltu väli?) toisella tiellä 40 km/h ja toisella 80 km/h nopeudella, niin jälkimmäisessä on yli kaksinkertainen turvaväli verrattuna ensimmäiseen. Tämä johtuu siitä, kun autot on pituudeltaan yli 0 m pituisia.
Jos autoja ajaisi 3,6 s välein kaistalla, niin tunnissa menisi 1000 autoa. Autojen keskipituus on ehkä noin 6 m (rekat arvioitu mukaan). Nopeudella 6 km/h autot toisissaan kiinni eli turvaväli on tasan nolla, jos ajetaan 1000 autoa tunnissa eli on pakko ajaa yli kävelynopeutta.
Toisaalta, kovimpina ruuhka-aikoina menee joillakin tieosuuksilla niin paljon autoja, ettei ne sinne sopisi 40 km/h nopeudella. Tietysti, jos on sellainen tie, josta tullaan väylälle ilman kunnollista kiihdytyskaistaa tai JOS mukana on sellaisiakin autoilijoita, jotka eivät osaa kiihdyttää kuin vasta kiihdytyskaistan jälkeen tai sellaisia autoilijoita, jotka ei pidä välejä toisiinsa tasaisina&sopivina tai eivät omaa tilannetajua, niin nopeuden pudottaminen ruuhka-aikoina 80->40 auttaa liikenteen sujumista kokonaisuutena. Eli kokonaisuutta huomioitaessa, ei yhden väylän vetoisuuden maksimointi ole optimaalista. Pullonkaulojen poisto on aina suorituskyvyn optimoinnin peruslähtökohta. Ja se on liikenteessä varmaan juuri pysähdysten minimointi.
Moottoritiellä 120->60 pudottaisi välityskykyä roimasti. Paljon liittymiä sisältävällä kehätiellä ruuhkaisimmissa kohdissa 80->40 voi nostaa huomattavasti kehälle/kehältä liittyvien teiden yhteistä liikenteenvälityskykyä.