vanhempi hanu voi muistaa vielä vekkulit eli Vekselit, jotka olivat entisajan pikavippejä. Niissähän oli hirveät toimitusmaksut ja korot. Kuukausikorko saattoi nousta yli 30%, tosin Vekseliä saattoi uusia kymmeniäkin kertoja jos oli tarpeeksi tyhmä tai rahaton ettei pystynyt lyhentämään kuin vähän ja korot maksamaan. Vekselien korko ei ollut se pahin loukku, vaan toimitusmaksu, joka oli esim 500 mk vekkulista jopa 200mk siihen vielä kuukauden korko päälle ne perittiin etukäteen. Saatoit saada jonkin reilun 200mk käteen, mutta kuukauden päästä oli se 500mk maksettava tai Vekseli uusittava. Kyllä ne Pankit kusettivat köyhiä, jotka pakon edessä joutuivat Vekselikierteeseen olantakaa. Ei siihen Pankkien törkeään kiskontaan koskaan puututtu.
Joku
karmeat kokemukset
1437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muistan hyvinkin nuo ajat kun 80-luvun puolivälin paikkeilla Vippi-Villen pappa teki vekseleitä useastikin. Niissä oli kyllä silloin 3 kuukauden maksuaika muistaakseni ja aika usein summat olivat 500-1000 mk /kpl ja kuten nykyään, meininki oli samanlaista, että kun maksun aika tuli, niin toisesta pankista toinen vekseli jolla maksettiin jos joskus ei ollut löysää rahaa. "Vippipaikkoja" oli vaan kaikkien onneksi erittäin paljon vähemmän , 3-5 pankkia, kun nyt noita osittain surkeitakin firmoja on jotain 35 kpl. Eli liian iso määrä on se pahin ongelma nykyään. Pappa kyllä maksoi loppujenlopuksi aina velkansa hienosti eikä hän vekseleiden kanssa ongelmiin joutunut. Muistan yhä kuinka 1988 eräs papan ystävä kännipäissään teki 2500 mk vipin ja laittoi minut hakemaan tupakka-askin. Vaivanpalkaksi hän sanoi haluavansa antaa 50 mk mutta lykkäsikin huomaamatta paidantaskuuni 500 mk setelin!
Oli siinä nuorella jannulla kivaa kesää vähäksi
aikaa. Elikkä aika hyviä ovat muistot vekseleistä, toisin kuin pikavipeistä!
Taitaakin olla geeneissä tämä taipumus tehdä vippejä?