Turpeen uusiutuvuutta selvitettiin laajasti ensimmäisen kerran vuonna 2000. Tällöin tutkijat päätyivät siihen lopputulokseen, että turvetta voidaan pitää hitaasti uusiutuvana polttoaineena. Vuonna 2006 kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) poisti turpeen fossiilisten polttoaineiden ryhmästä ja perusti tälle erillisen luokan ”turve” fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden väliin.
Suot ovat merkittäviä hiilen varastoja ja niillä on elintärkeä ekologinen merkitys. Soita voidaan verrata eläviin organismeihin, sillä ne kasvavat, kypsyvät ja saattavat jopa kuolla.
Turvetta ei voi verrata ruskohiileen tai kivihiileen. Kivihiili muodostui maamassojen alle hautautuneista kasvijäänteistä tiivistymällä, kovettumalla ja kemiallisten muutosten kautta lämmön sekä paineen yhteisvaikutuksesta 280–345 miljoonaa vuotta sitten. Ruskohiiltä muodostui pääasiassa 2–66 miljoonaa vuotta sitten.
Turvetta muodostuu osittain maatuneista kasvibiomassan jäännöksistä vedenalaisissa olosuhteissa. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuotettu turve on muodostunut 10 000 vuotta sitten loppuneen jääkauden jälkeen. Soiden pintakerroksessa on alle 300 vuotta vanhaa turvetta 10 prosenttia soiden sisältämästä turpeen kokonaismassasta Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuksen mukaan.
Suot ja turve
kasvavat
Euroopan soiden pinta-alaksi arvioidaan 515 000 neliökilometriä. Maatalous on ollut soiden suurin käyttäjä, ja pelloiksi soista on raivattu kaikkiaan 125 000 neliökilometriä. Toiseksi suurin soiden käyttäjä on metsätalous. Energiaturvetta tuotetaan Euroopassa 2000 neliökilometrin suoalalla, mikä on 0,4 prosenttia kokonaissuoalasta.
Turvetuotannon yhteydessä soista vapautuu maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hiiltä 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Samanaikaisesti soihin sitoutuvaksi hiilen määräksi arvioidaan 40–70 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä 3–6 kertaa enemmän kuin tuotannosta vapautuva hiilimäärä.
GTK on selvittänyt, että Suomen turvevarat olivat vuonna 2000 samalla tasolla kuin viisikymmentä vuotta aiemmin. Näin siitä huolimatta, että maassa on soita käytetty laajasti mm. maa- ja metsätaloudessa sekä energiantuotannossa. Suot siis kasvavat.
Monet maa- ja metsätalouden käyttöön otetut suot Euroopassa ovat nyt kasvihuonekaasulähteitä soiden kuivatuksesta johtuvan turpeen hajoamisen vuoksi.
Näitä alueita voitaisiin muuttaa suhteellisen helposti hiilinieluiksi uudelleensoistamalla tai metsittämällä ne tai viljelemällä alueilla energiakasveja.
Energiaturve eroaa fossiilisista polttoaineista myös siksi, että turvetuotantoalueet voidaan muuttaa hiilinieluiksi tuotannon jälkeen toisin kuin hiilikaivokset tai öljylähteet.
Tämä vaikutusero näkyy selvästi myös elinkaarianalyyseissä.
Elinkaarianalyysiä käytetään määriteltäessä turpeen energiakäytön ilmastovaikutusta. Vaikutus lasketaan erilaisille suo- ja turvemaille ja siinä otetaan huomioon erilaiset soiden uudet käyttömuodot tuotannon jälkeen.
Mikäli tuotanto kohdistetaan metsäojitetuille soille, energiaturpeen ilmastovaikutus on reilu puolet kivihiilen ilmastovaikutuksesta 300 vuoden elinkaaritarkastelussa VTT:n tuoreen raportin mukaan. Jos turvetuotantoon otetaan suopeltoja, on turpeen energiakäytön ilmastovaikutus noin 10 prosenttia kivihiilen ilmastovaikutuksesta saman tarkasteluajan kuluessa. Vastaavia tai vähäisempiä ilmastovaikutuksia on raportoitu ruotsalaisessa tutkimuksessa.
Soita käytettävä
kestävästi
Kansainvälinen turveyhdistys IPS on laatinut yhteistyössä kansainvälisen soidensuojeluryhmän International Mire Concervation Groupin kanssa menettelytavan järkevään turpeen ja soiden käyttöön, ml. soiden suojelu. Menettelytapa sisältää kokonaisvaltaiset ohjeet mm. turveteollisuudelle, jonka tulee sitoutua soiden järkevän käytön periaatteisiin. Tällä perusteella turveteollisuus ei tule ottamaan käyttöön merkittävää osaa jäljellä olevista suoaloista Euroopassa. Tuotannon jälkeen turveteollisuus sitoutuu kustannuksellaan alueiden jälkikäytön suunnitteluun. Useimmissa tapauksissa entisistä tuotantoalueista muodostetaan uusia hiilinieluja.
Tarkasteltaessa hiilidioksidipäästöjä kokonaisuutena on lopuksi todettava, että suurimmat soilta ja turvemailta vapautuvat hiilipäästöt tapahtuvat trooppisessa Kaakkois-Aasiassa. Pelkästään Indonesian suopalojen vuoksi 2 900–8 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vapautui ilmakehään vuonna 1997 vain neljän kuukauden aikana.
Kymmenen viime vuoden aikana hiilidioksidia on vapautunut Kaakkois-Aasiassa arviolta 2000 miljoonaa tonnia vuodessa suometsien hakkuun, soiden kuivaamisen ja tästä johtuen turpeen hajoamisen ja suopalojen vuoksi. Määrä vastaa noin 30 prosenttia maailman fossiilisten polttoaineiden kokonaispäästöistä. Euroopan Unionin tulisi keskittyä trooppisten soiden järkevään käyttöön maa- ja metsätaloudessa, jotta järjettömät hiilidioksidipäästöt ilmakehään saadaan estettyä.
Kansainvälisen turveyhdistyksen mielestä turve on paljon hyväksyttävämpi polttoaine ilmastovaikutuksen näkökulmasta kuin fossiiliset polttoaineet. Soita ja turvetta voidaan käyttää ja samanaikaisesti suojella ihmiskunnan hyväksi nyt ja tulevaisuudessa.
Suot ovat merkittäviä hiilen varastoja ja niillä on elintärkeä ekologinen merkitys. Soita voidaan verrata eläviin organismeihin, sillä ne kasvavat, kypsyvät ja saattavat jopa kuolla.
Turvetta ei voi verrata ruskohiileen tai kivihiileen. Kivihiili muodostui maamassojen alle hautautuneista kasvijäänteistä tiivistymällä, kovettumalla ja kemiallisten muutosten kautta lämmön sekä paineen yhteisvaikutuksesta 280–345 miljoonaa vuotta sitten. Ruskohiiltä muodostui pääasiassa 2–66 miljoonaa vuotta sitten.
Turvetta muodostuu osittain maatuneista kasvibiomassan jäännöksistä vedenalaisissa olosuhteissa. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuotettu turve on muodostunut 10 000 vuotta sitten loppuneen jääkauden jälkeen. Soiden pintakerroksessa on alle 300 vuotta vanhaa turvetta 10 prosenttia soiden sisältämästä turpeen kokonaismassasta Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuksen mukaan.
Suot ja turve
kasvavat
Euroopan soiden pinta-alaksi arvioidaan 515 000 neliökilometriä. Maatalous on ollut soiden suurin käyttäjä, ja pelloiksi soista on raivattu kaikkiaan 125 000 neliökilometriä. Toiseksi suurin soiden käyttäjä on metsätalous. Energiaturvetta tuotetaan Euroopassa 2000 neliökilometrin suoalalla, mikä on 0,4 prosenttia kokonaissuoalasta.
Turvetuotannon yhteydessä soista vapautuu maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hiiltä 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Samanaikaisesti soihin sitoutuvaksi hiilen määräksi arvioidaan 40–70 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä 3–6 kertaa enemmän kuin tuotannosta vapautuva hiilimäärä.
GTK on selvittänyt, että Suomen turvevarat olivat vuonna 2000 samalla tasolla kuin viisikymmentä vuotta aiemmin. Näin siitä huolimatta, että maassa on soita käytetty laajasti mm. maa- ja metsätaloudessa sekä energiantuotannossa. Suot siis kasvavat.
Monet maa- ja metsätalouden käyttöön otetut suot Euroopassa ovat nyt kasvihuonekaasulähteitä soiden kuivatuksesta johtuvan turpeen hajoamisen vuoksi.
Näitä alueita voitaisiin muuttaa suhteellisen helposti hiilinieluiksi uudelleensoistamalla tai metsittämällä ne tai viljelemällä alueilla energiakasveja.
Energiaturve eroaa fossiilisista polttoaineista myös siksi, että turvetuotantoalueet voidaan muuttaa hiilinieluiksi tuotannon jälkeen toisin kuin hiilikaivokset tai öljylähteet.
Tämä vaikutusero näkyy selvästi myös elinkaarianalyyseissä.
Elinkaarianalyysiä käytetään määriteltäessä turpeen energiakäytön ilmastovaikutusta. Vaikutus lasketaan erilaisille suo- ja turvemaille ja siinä otetaan huomioon erilaiset soiden uudet käyttömuodot tuotannon jälkeen.
Mikäli tuotanto kohdistetaan metsäojitetuille soille, energiaturpeen ilmastovaikutus on reilu puolet kivihiilen ilmastovaikutuksesta 300 vuoden elinkaaritarkastelussa VTT:n tuoreen raportin mukaan. Jos turvetuotantoon otetaan suopeltoja, on turpeen energiakäytön ilmastovaikutus noin 10 prosenttia kivihiilen ilmastovaikutuksesta saman tarkasteluajan kuluessa. Vastaavia tai vähäisempiä ilmastovaikutuksia on raportoitu ruotsalaisessa tutkimuksessa.
Soita käytettävä
kestävästi
Kansainvälinen turveyhdistys IPS on laatinut yhteistyössä kansainvälisen soidensuojeluryhmän International Mire Concervation Groupin kanssa menettelytavan järkevään turpeen ja soiden käyttöön, ml. soiden suojelu. Menettelytapa sisältää kokonaisvaltaiset ohjeet mm. turveteollisuudelle, jonka tulee sitoutua soiden järkevän käytön periaatteisiin. Tällä perusteella turveteollisuus ei tule ottamaan käyttöön merkittävää osaa jäljellä olevista suoaloista Euroopassa. Tuotannon jälkeen turveteollisuus sitoutuu kustannuksellaan alueiden jälkikäytön suunnitteluun. Useimmissa tapauksissa entisistä tuotantoalueista muodostetaan uusia hiilinieluja.
Tarkasteltaessa hiilidioksidipäästöjä kokonaisuutena on lopuksi todettava, että suurimmat soilta ja turvemailta vapautuvat hiilipäästöt tapahtuvat trooppisessa Kaakkois-Aasiassa. Pelkästään Indonesian suopalojen vuoksi 2 900–8 500 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vapautui ilmakehään vuonna 1997 vain neljän kuukauden aikana.
Kymmenen viime vuoden aikana hiilidioksidia on vapautunut Kaakkois-Aasiassa arviolta 2000 miljoonaa tonnia vuodessa suometsien hakkuun, soiden kuivaamisen ja tästä johtuen turpeen hajoamisen ja suopalojen vuoksi. Määrä vastaa noin 30 prosenttia maailman fossiilisten polttoaineiden kokonaispäästöistä. Euroopan Unionin tulisi keskittyä trooppisten soiden järkevään käyttöön maa- ja metsätaloudessa, jotta järjettömät hiilidioksidipäästöt ilmakehään saadaan estettyä.
Kansainvälisen turveyhdistyksen mielestä turve on paljon hyväksyttävämpi polttoaine ilmastovaikutuksen näkökulmasta kuin fossiiliset polttoaineet. Soita ja turvetta voidaan käyttää ja samanaikaisesti suojella ihmiskunnan hyväksi nyt ja tulevaisuudessa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Yksi kaiken kalleimmista poltoaineista on turve! Sen kuljetus ja polttokuntoon saatto maksaa maltaita ja kaikki tehdään öljyäkäyttävillä koneilla! Turpeen käyttö olisi kannattavaa vain kasvistuotannossa. Ei polttoaíneena!
Millä sitten lämmittäisit asuntoja, ja tekisit sähköä ohellä.
Nämä ehkä liian vaikeita asioita purtavaksi, kun kuumavesi tulee hanasta...jne...noin ymmärtäen.
Jonkun on aina oltava siellä alkupäässäkin. Se kun hepreaa, niin eipä santa paljoa paina.
Ei ole uusavuttomien vihreitten asioita olla "lämmittäjänä" Itsekkin kuulunet näihin ...vai mitä! Eli ei olla itse laitettu pökköä pesään.
Kun ei tietoa, niin tökkää siihen. Monimuotoisesti tuotetaan energia, myös turve kuuluu osana sitä, esim. havuja ei edes voi polttaa ilman turvetta...taitaa jo mennä "ulalle"...
tuotetaan pääasissa hiilellä. Kaukolämpö on sähköntuotannon jätettä. H:gin voimalaitosten hyötysuhden on korkea. Kesällä kaukolämpö ja lämmin vesi tuotetaan maakaasulla. Turve on luonnon varojen tuhlausta, silloin kun se poltetaan. Todella yhtä kova saastuttaja, kuin kivihiili. Tosin nykyaikanen kivihiilellä toimiva voimalaitos rikin talteenottoineen. On melko puhdas laitos. Tiedoksi sinulle. Tupeen polttoon käytetään kevyttä polttoölyä. Palamisen ylläpitämiseksi turve voimalassa.
Onkos tullut käytyä voimalassa katsomassa miten se lämpö lähtee! Tai muuten asiaan vihkiytynyt. Ei kuten vihreät pimut! Ettei sillä tasolla.
Niin..mitä vikaa turpeessa, onko asia edes tuttu, vai muiden perässä tuntematonta asia sanotaan. Lienee enemmän näin.
Tekniikka tutuksi, myös lämmitystekniikka. Sitten vasta voi arvostella ja verrata erimuotoja. Jos ei, niin menee poliittisten manipuloijien sananjatkajaksi, itse asiasta mitään tietämättä.
-----------
Vihdoin v2007 pitäisi jo alkaa olla oppimistasokin jo korkea. Sitten tiedetään mm. mikä on vesivoima, ja millä se toimii, ja miten.
---------
Arvuuttelen..? Et tiedä näitä oikein! Sanot vain, kun muutkin sanoneet...olenko oikessa!
Mikä on Vuotos, alueena? Kun vihreät osaa tämänkin ulkoa kaikki. Mutta sitten syvällisempi kyse...sanoo, en tiedä...nin vain sanottu.
Kuka sanonut...Hassi...Nikula..se riittikin!
voimalassa 35v työvuosieni aikana, niin kyllä luulen tietäväni miten ne toimii. Ei minulle tarvii tulla neuvomaan miten sähkö- tai kaukolämpö tuotetaan. H:gillä on maailman nykyaikaisin lämpöpumppu voimala käytössä tällä hetkellä. Sillä voidaan tuottaa lämpöä, myös jäähdytystä. Hyödyksi käytetään viereisen voimalan lauhdevettä, jota jäähdytetään ja poimittu energia köytetään hyödyksi. Jos taloudelliset asiat ratkaisee, niin turve on todella huono "energialähde"! Samalla tasolla märän hakkuujätteen kanssa! Tai vaikkapa paperitehtaan kuorimojätteen kanssa. Viimeksi mainitulla tuotetun energian kannnattavuus perustuu ja vain ainoastaan, siihen, että näin voidaan ratkaista kuorimon jäteongelma. Ei tarvitse tehdä kurimojätteestä jätemäkiä, kuten aiemmin on tehty.
Tuulivoimaloiden "kannattavuudesta" voisin kertoa pitkän jutun, mutte en viitsi moisesta paskasta puhua. Ovat todella komeita lintujen tappajia!
Muuhun niistä ei juuri olekkaan!
Entä vesivoima, ei oteta vihreää propakantaa nyt mukaan!
Tuulivoimalalla kävin tuossa, 3 x , max teho 1300kW/h, silloin kun tuulee >15 m/sek. Yleensä n. 300- 600 kW teho, silloin kun tuulee keskinkertaisesti
2x Formula 1 autoa täydellä tehollaan, vastaa kun taas tuulivoimala 3x täydellä tehollaan nämä.
Apunahan on pienelle alueelle ympäristössä. Muttei suinkaan ole perusvoimaa, kuten jotkin vihreät jopa antavat ymmärtää. Heitin jo ne vihreät pimu lausunnot pois. Heidän pitäisi pysä enemmän siellä rokkipuolella..vast....
-----------
Käväisen Vuotos alueen tutkailemassa tuossa lähiaikoina. Toivottavasti muutkin käväisevät alueella, ja osaavat siinä sitten risukossa pohtia, mikä hyväksi alueelle, onko järvi Pelkosenniemen kupeella, vai nyt "luontoarvoina" joita ei edes ole, sen näkee paikanpäällä.
Taistolais kommunistit mukavaa väkeä, osaavat manipuloinnin, siihen perustuu Hassinkin menestystarina. Sikäli menestystarina, kun tienaa niin pirusti. Ja veronmaksajat hiljaa näistä venkuloista.
Taisto Sinisalo oli vain melkoinen epeli. Vieläkin maksetaan siitä, ihan turhaan.
Niihin saisi hyviä voimaloita,joita vois käyttää säätövoimana, niin tuulivoimaloille, kuin muullekin perusvoimalle. Tällä hetkellä molemmat alueet ovat käytännössä tuottamattomassa tilassa.
Eli pelkkiä soita ja rämeikköjä! Minä ihmettelen Satu Hassin kannanottoja asiaa, kun hänellä on Tekniikan tohtorin paperit. Elleivät ole sitten samaa luokkaa, kuin Tarja Grombergillä. Eli kirjekurssina suoritettu 70 luvulla Upsalan yliopistossa!