Volvoni on vuosimallia -97. Siinä on farmarikori ja tubomoottori. Moottoria on sopivasti viritetty, lastulla ja hiomalla kanavat,sekä uusimalla pakoputki ja ilmansuodatin. Pakoputki on tehty rosterista ja kiiltää kuin Naantalin aurinko. On ihanaa kurvailla kun tietää että alla on putki loistavan kiiltävänä. Mootori potkii laadukasta menopeliäni reilusti yli 300hv TEHOlla.
Vovossani on myös ilmastointilaite ja sähkösäätöiset peilit. Sähköllä lämmitetään niin takalasi, peilit kuten etu- ja takaistuimet. Eipä tarvitse talvellakaan tuskailla viluissaan, eikä raaputella jäätä laseista. Naapuri on katsellut kateellisena, kun aamulla starttaan autoni ja lähden ripeästi kiihdyttäen baanalle.
Autossani on myöskin pähkinäpuinen kojelauta. Entinen omistaja kertoi sen maksaneen yli 1000€ tilattaessa. Silloin röyhistin rintaani, tunsin ylpeänä olevani loistoauton omistaja. On mukavaa kurvailla kaupungilla ja huomata kuinka ihmiset katselevat kateellisena.
Metallihohtoväri ja kiiltävät erikoisvanteet saavat päät kääntymään. Tytötkin katsovat ihaillen, kun ajelen moottori muristen heidän ohitseen. Joskus polkaisen kaasua typyköiden kohdalla ja silloin voin jopa kuulla pöksyjen kastuvan.
Olen usein ajellut näyteikkunoiden ohitse ja katsellut peilautuvasta kuvasta tyylikkäästi lipuvaa autoani. Silloin ymmärrän ihmisten kaihoisat ilmeet. Miten komeilta minä ja autoni silloin näyttääkään.
Kaivopuistossa viime kesänä, tuli kauniita tyttöjä pyytämään kyytiin. Mieleni teki kertoa olevani naimisissa, mutta sitten päätin etten kerrokaan, vaan pyysin tytöt ajelulle. Ajelimme suoraan Hernesaaren kärkeen, jossa tytöt antoivat minulle elämäni upeimman kokemuksen. Arvaat varmaan minkä? Tuokin oli vain yksi esimerkki, minne hieno Volvoni on minut vienyt.
Parasta tyydytystä saan kuitenkin siitä, kun näen poliisin yrittävän turhaan napata minua tutkaansa. Eipä ole onnistanut ja olen usein nähnyt kontaapelin kateellisen ilmeen kun olen häipymässä horisonttiin. Ohitettuani poliisin tiedän, että on aika koitaa moottorin riittäviä voimavaroja, ilman pelkoa rangaistuksesta
Vovossani on myös ilmastointilaite ja sähkösäätöiset peilit. Sähköllä lämmitetään niin takalasi, peilit kuten etu- ja takaistuimet. Eipä tarvitse talvellakaan tuskailla viluissaan, eikä raaputella jäätä laseista. Naapuri on katsellut kateellisena, kun aamulla starttaan autoni ja lähden ripeästi kiihdyttäen baanalle.
Autossani on myöskin pähkinäpuinen kojelauta. Entinen omistaja kertoi sen maksaneen yli 1000€ tilattaessa. Silloin röyhistin rintaani, tunsin ylpeänä olevani loistoauton omistaja. On mukavaa kurvailla kaupungilla ja huomata kuinka ihmiset katselevat kateellisena.
Metallihohtoväri ja kiiltävät erikoisvanteet saavat päät kääntymään. Tytötkin katsovat ihaillen, kun ajelen moottori muristen heidän ohitseen. Joskus polkaisen kaasua typyköiden kohdalla ja silloin voin jopa kuulla pöksyjen kastuvan.
Olen usein ajellut näyteikkunoiden ohitse ja katsellut peilautuvasta kuvasta tyylikkäästi lipuvaa autoani. Silloin ymmärrän ihmisten kaihoisat ilmeet. Miten komeilta minä ja autoni silloin näyttääkään.
Kaivopuistossa viime kesänä, tuli kauniita tyttöjä pyytämään kyytiin. Mieleni teki kertoa olevani naimisissa, mutta sitten päätin etten kerrokaan, vaan pyysin tytöt ajelulle. Ajelimme suoraan Hernesaaren kärkeen, jossa tytöt antoivat minulle elämäni upeimman kokemuksen. Arvaat varmaan minkä? Tuokin oli vain yksi esimerkki, minne hieno Volvoni on minut vienyt.
Parasta tyydytystä saan kuitenkin siitä, kun näen poliisin yrittävän turhaan napata minua tutkaansa. Eipä ole onnistanut ja olen usein nähnyt kontaapelin kateellisen ilmeen kun olen häipymässä horisonttiin. Ohitettuani poliisin tiedän, että on aika koitaa moottorin riittäviä voimavaroja, ilman pelkoa rangaistuksesta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otan osaa.
Uskon että olisit voinut rahasi paremminkin käyttää.
Että jaksoi amis-poika pitkän kirjeen kirjoittaa.