Muita juuttujia???

as-adhd-selviytyjä

Onko muita juuttujia täällä? Kärsin itse vaikeasta juuttumisesta. Pian viisi vuotta olen juuttunut ADHD:hen ja Aspergerin syndroomaan, joskus olin myös juuttunut suomen kieleen melkein kaksi vuotta, samoin historiaan ja biologiaan.
Yläasteella olin kiinnostunut kovasti yleisestä lingvistiikasta. Mikrobiologia (virologia ja bakteriologia) on kiinnostanut minua vuosia.
Keräilen myös kirjoja (olen bibliofiili), joten minulla on myös harvinaisiakin teoksia. Kirjakokoelmastani on n. 95%
tieteellisiä teoksia, on paljon erilaisia käsikirjoja ja sanakirjoja, myös on paljon tietosanakirjoja. On myös harvinaisia tietokirjoja , kuten eräs suomalais-venäläinen metsäteknillinen
sanakirja, sen painosmäärä on n. 100 kpl.
On myös mm. vepsä-venäjä-vepsä -sanakirja...
Harrastan toki myös numismatiikkaa ja bonistiikkaa, sillä olen aina rakastanut antikvaaria.

6

501

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • juutuu ja isopyörä heittää;)

      siksipä tänne kirjataan. Tuntuu hyvältä välillä pitää vaikka kesälomaa ja viettää kunnon Jussit perinteiseen slaavilaiseen tapaan jajumiutua meren tai järven rannalle. Mitä sanot veliseni?

    • tosiaan juuttuja

      olen juuttunut harrastukseeni ja tiettyihin ajatuksiin. Tätä on kestänyt vuosia.

      Esim. opiskelu on ollut yksi juuttumiseni kohde. Minulla on ammatti ja työ, jotka ei tyydytä minua, koska hankin ko. ammattipätevyyden työvoimatoimiston psykologin neuvosta! Hän ei tajunnut tippaakaan hyödyntää neuvossaan vahvuuksiani. Joten olen työssä, joka on kuin tervan juontia. En pysty hyödyntämään siinä mitään hyvistä puolistani ja heikot puoleni oikein korostuvat, koska koko ajan pitäisi olla positiivinen ja sosiaalinen.

      Eli mietin koko ajan mitä voisin opiskella, opiskeleen tällä hetkellä avoimessä yliopistossa sosiaalipsykologian perusopintoja. Mietin että uskaltaisinko opiskella jotain mikä sivuaa mielenkiintoni kohteita, mutta kynnys on jo tässä vaiheessa korkea.

      Saatan lisäksi juuttua johonkin, mitä joku sanoo puolihuolimattomasti. Esim. ala-asteella opettaja sanoi, ettei opettajanhuoneen oveen saa tulla koputtelemaan, eikä siinä lähellä saa norkoilla. Kun sitten myöhempinä lukio- ja opiskeluvuosina olisi pitänyt käydä opettajanhuoneessa kyselemässä opettajia jne. en vieläkään pystynyt siihen. Olin niin juuttunut tuohon ala-asteen opettajan käskyyn. Ihan totta! Sama koskee kaikkia sääntöjä. Olen tosi tiukka noudattamaan kaikkia järkeviä ja järjettömiäkin sääntöjä, kunhan olen vaan saanut jostain niistä tietää. Inhoan tätä, mutta sääntöjen rikkominen saisi minut siinä määrin pois tasapainosta, että on helpointa vaan noudattaa niitä...

    • Breda

      Juuttuminen on ns. normaalin enemmistön luoma käsite. Ei aspergeri itse koe olevansa ollenkaan juuttunut silloin kun hän on FLOW-tilassa erityismielenkiinnonkohteidensa parissa. Silloinhan hänen aivonsa toimivat erinomaisesti. Tilanne on siis tavallaan jopa juuttumisen vastakohta.

      Se ns. normaali enemmistö, jolla ei ole AS-piirteitä, pystyy käsittämään sellaisia piirteitä tunnetusti huonosti ja ne sanat, joita se enemmistö AS-ihmisistä käyttää, ovat silloin luonnollisesti myös huonoja.

      Erityismielenkiinnonkohteisiin liittyy aina aspergerin vahvuudet. Se kiinnostaa aivan erityisesti, jossa on hyvä. On todella outoa, että joku voi sellaisessa yhteydessä käyttää negatiivisen merkityksen omaavaa sanaa 'juuttuminen". "Juuttumisesta" horisijat ovat yksinkertaisesti pihalla.

      Onko niin että asperger-henkilöiden joukosta löytyy selvästi vahvempia ihmisiä kuin enemmistö tajuaakaan?

    • Juunäinontodellakin

      Aspergerit pystyvät keskittymään hyvin yhteen asiaan kerrallaan. Suurin osa ihmisistä on varsin pinnallisia ja epäloogisia multitaskaajia, jotka hyppivät aiheesta ja tehtävästä toiseen. Valitettavasti nyky-yhteiskunta vain arvostaa enemmän jälkimmäistä, välillä suorastaan vaatii spontaaniutta ja nopeatempoisuutta. Kaikkien pitäisi olla aina niin hirveän tehokkaita.

    • yksilö1

      Ymmärrän juuttumisen omasta kokemuksestani niin, että kun tapaan esimerkiksi uuden mielenkiintoisen ihmisen (tai kohtaan uuden asian), alan opiskella kaikkea mahdollista siihen liittyvää. En miellyttääkseni toista, mutta ymmärtääkseni paremmin kuvioita missä/mitä toinen on.

      Toinen juuttumistyyppi on vaikka harrastus, johon alan paneutua ihan jokapäiväisesti ja sen vatvominen , heh, ei jätä rauhaan. Kun piirrän, maalaan, kirjoitan runoja tai muuta vastaavaa, olen "sen asian lumoissa" siihen saakka kunnes fiilis lopahtaa.
      Tarkoitan tällä esimerkiksi useaa vuotta :)
      Olen sellainen vatvoja, kuulemma.

    • Viipale

      Minä juutun ajattelemaan tai tekemään asioita aina samalla tavalla. Muutama voimakas kiinnostuksenkohde on ollut vuosien ajan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      39
      6905
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      3898
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      3280
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2844
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      16
      2662
    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2228
    7. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2176
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      37
      2082
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      2047
    10. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      37
      1952
    Aihe