Ihan mielenkiinnosta haluaisin kuulla millaisia reaktioita raskautenne on herättänyt työpaikalla. Oma tarinani on tällainen:
Olen ollut saman yrityksen palveluksessa enemmän tai vähemmän jo 6 vuotta, kahdella eri paikkakunnalla. Opiskelujen vuoksi olin pitkään osa-aikaisena ja kesät kokopäiväisenä työntekijänä. Viime kesänä sovimme työnantajani kanssa, että siirryn keväällä toiselle paikkakunnalle kokopäiväisesti töihin. No, tulin alkuvuodesta raskaaksi, aloitin työt ja kerroin raskaudesta vasta oltuani uudessa paikassa lähes kaksi kuukautta (n. rv:lla 12). Uutisen saama vastaanotto oli ällistyttävä! Reaktiot vaihtelivat välinpitämättömästä (ei kommentteja) pilkalliseen ja lähes vihamieliseen (yksi työkaveri hädin tuskin tervehti minua). Tämän jälkeen minua on kohdeltu kuin tilapäistä työntekijää, kesätuuraaja saa mielenkiintoisempia ja vastuullisempia tehtäviä kuin minä. Tietoa pimitetään ja olen kuullut kahdesta työtehtävästä, jotka minulta on evätty "jatkuvien poissaolojen" takia. Selvennykseksi sen verran, että olin alkuraskaudessa kolme viikkoa sairaslomalla rankan pahoinvoinnin vuoksi, sen jälkeen en ole ollut lainkaan pois, enkä ennen sitä.
Kysyin yhdeltä pahimman asenteen omaavista, mikä raskaudessani oikein kiikastaa, ja hän vastasi että minun olisi pitänyt kertoa raskaudesta työt aloittaessani. Mielestäni asia ei ole noin. Olen kyllä sitä mieltä, että jos aloittaa täysin uuden työn, on kohteliasta kertoa työnantajalle raskaudesta (vaikkei laki siihen velvoitakaan). Itse kuitenkin siirryin vain paikkakunnalta toiselle, ja siirrosta oli sovittu jo viime kesänä (enkä todellakaan silloin voinut tietää olevani keväällä raskaana!). Lisäksi sain syksyllä keskenmenon, ja jokainen sen kokenut tietää kyllä, ettei uudesta raskaudesta tee mieli kertoa heti positiivisen testituloksen jälkeen!
No tilanne on kuitenkin tämä: minuun on isketty huonon, epäluotettavan työntekijän leima ja minulle annetut työtehtävät ovat koulutukseeni nähden suorastaan ala-arvoisia. Esimiehille on turha puhua, koen saaneeni pahimman arvostelun juuri siltä taholta.
Mielenkiintoisinta kuitenkin on, että pahimmat arvostelijat ovat itse keski-ikäisiä naisia, joilla on omia, jo kouluikäisiä lapsia...
Kuka vielä ihmettelee miksi naiset ovat palkkakuopassa ja saavat vain pätkätöitä...? Tulipa pitkä viesti, olisi kiva kuulla onko muille tapahtunut vastaavaa?
Olen ollut saman yrityksen palveluksessa enemmän tai vähemmän jo 6 vuotta, kahdella eri paikkakunnalla. Opiskelujen vuoksi olin pitkään osa-aikaisena ja kesät kokopäiväisenä työntekijänä. Viime kesänä sovimme työnantajani kanssa, että siirryn keväällä toiselle paikkakunnalle kokopäiväisesti töihin. No, tulin alkuvuodesta raskaaksi, aloitin työt ja kerroin raskaudesta vasta oltuani uudessa paikassa lähes kaksi kuukautta (n. rv:lla 12). Uutisen saama vastaanotto oli ällistyttävä! Reaktiot vaihtelivat välinpitämättömästä (ei kommentteja) pilkalliseen ja lähes vihamieliseen (yksi työkaveri hädin tuskin tervehti minua). Tämän jälkeen minua on kohdeltu kuin tilapäistä työntekijää, kesätuuraaja saa mielenkiintoisempia ja vastuullisempia tehtäviä kuin minä. Tietoa pimitetään ja olen kuullut kahdesta työtehtävästä, jotka minulta on evätty "jatkuvien poissaolojen" takia. Selvennykseksi sen verran, että olin alkuraskaudessa kolme viikkoa sairaslomalla rankan pahoinvoinnin vuoksi, sen jälkeen en ole ollut lainkaan pois, enkä ennen sitä.
Kysyin yhdeltä pahimman asenteen omaavista, mikä raskaudessani oikein kiikastaa, ja hän vastasi että minun olisi pitänyt kertoa raskaudesta työt aloittaessani. Mielestäni asia ei ole noin. Olen kyllä sitä mieltä, että jos aloittaa täysin uuden työn, on kohteliasta kertoa työnantajalle raskaudesta (vaikkei laki siihen velvoitakaan). Itse kuitenkin siirryin vain paikkakunnalta toiselle, ja siirrosta oli sovittu jo viime kesänä (enkä todellakaan silloin voinut tietää olevani keväällä raskaana!). Lisäksi sain syksyllä keskenmenon, ja jokainen sen kokenut tietää kyllä, ettei uudesta raskaudesta tee mieli kertoa heti positiivisen testituloksen jälkeen!
No tilanne on kuitenkin tämä: minuun on isketty huonon, epäluotettavan työntekijän leima ja minulle annetut työtehtävät ovat koulutukseeni nähden suorastaan ala-arvoisia. Esimiehille on turha puhua, koen saaneeni pahimman arvostelun juuri siltä taholta.
Mielenkiintoisinta kuitenkin on, että pahimmat arvostelijat ovat itse keski-ikäisiä naisia, joilla on omia, jo kouluikäisiä lapsia...
Kuka vielä ihmettelee miksi naiset ovat palkkakuopassa ja saavat vain pätkätöitä...? Tulipa pitkä viesti, olisi kiva kuulla onko muille tapahtunut vastaavaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
yhteyttä oman alasi liittoon ja kysy sieltä neuvoa! jos niillä ei muutosta tule niin ottavat sitten liitosta yhteyttä työnantajaan!!!
moi!!
myös minua kohdeltiin kaltoin työpaikassani..myös minulla yksi keskenmeno,jonka takia olin vk sairaslomalla.sen jälkeen pomot pyytivät että kerron heti kun tulen uudestaan raskaaksi..no sitten kun niin tapahtui,kerroin hyvää hyvyyttäni heille asiasta ja sen jälkeen minulta alettiin vähentämään tunteja(palkka laski kk 400-500€)ja minua alettiin haukkua käsittämättömistä syistä,ilman aihetta!ja monesti sain kuulla että raskauteni pilasi kaikki heidän suunnitelmansa..työsuojeluun olin useasti yhteydessä ja lopulta vein asian tasa-arvovaltuutetullle,josta nyt odotan lausuntoa.nyt olen hoitovapaalla ja jään pian uudelle äitiyslomalle..lomarahoistanikin olen saanut taistella ja lakisääteisestä palkankorotuksesta..otapa pian yhteyttä liittoosi,minä en valitettavasti kuulunut oikeaan liittoon niin en sieltä apua saanut.voia kovasti sinulle,tiedän kokemuksesta mitä joudut kestämään!!
otin yhteyttä liittoon ja liiton lakimieheen saadakseni neuvoja oikeuksistani. Se auttoi kun ilmoitin työnantajalleni faktat jotka sain lakimieheltäni koskien tilannettani.
Kiitos kommenteista. Kuulun kyllä liittoon enkä epäile ettenkö sieltä saisi asiantuntevaa apua. Ongelma vain on se, ettei minulla ole mitään konkreettisia epäkohtia esittevänä. Nuiva suhtautuminen, vaivihkainen syrjäyttäminen...mikään ei jätä selkeitä jälkiä. Palkkani ei ole laskenut, näistä työtehtävien epäämisistäkin olen vain kuullut kiertoteitse, on projekteja joista minulle ei ole edes kerrottu, mutta olen sitten kuullut mukavilta työkavereiltani (niitäkin tosin on!) että niitä oli kaavailtu minulle mutta todettu sitten ettei kannata. On myös vaikea näyttää, että työtehtäviä olisi pimitetty minulta koska tosiasiahan on, että jään syyskuussa pois. Työnantajalla olisi ihan hyvä perustelu sille, miksei jotakin pidempiaikaista projektia ole uskottu minulle.
Enemmän kuin mistään "laittomuuksista" kyseessä kohdallani on asenne, jolla minuun suhtaudutaan. Koska työtehtäväni on uusi, ei työnkuvaa oltu mitenkään erityisemmin lyöty lukkoon ennen raskauteni paljastumista. Luulen, että ilman raskautta se olisi paljon monipuolisempi, mutta on hirveän vaikea lähteä virallisesti syyttelemään työnantajaa, kun mitään tarkkaa ei oltu sovittu.
Työnantajaa vain yksinkertaisesti kismittää kun joutuu maksamaan äitiysetuuteni. Kai he kokevat itsensä petetyiksi, koska "taktikoin" itselleni vakituisen, hyväpalkkaisen työn, jossa ehdin juuri olla kuusi kuukautta ennen äitiyslomalle jäämistäni...minusta on vain kurjaa, että hyvinvointivaltiossa voi raskaanaolevan naisen asema olla vielä tällainen: kun laki on naisen puolella ja pyrkii minimoimaan taloudelliset menetykset ja turvaamaan toimentulon raskausaikana, henkinen asennoituminen työpaikoilla on kuitenkin raskautumista vastaan. Ei varmaankaan toivottavasti kaikilla työpaikoilla? Minusta uskomattominta on kuitenkin se, että lastenhankkimisvastaista ilmapiiriä lietsovat muut perheelliset naiset. Menee jo vähän politikoinnin puolelle...mutta pointtini siis on, että vaikka mitään törkeää syrjimistä ei kohdallani olekaan tapahtunut, olen mielestäni joutunut töissä epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Liitto tuskin pystyy puuttumaan tapauksiin, jossa "työkaverit puhuvat pahaa selän takana".
Mutta sellaisissa tapauksissa, kuten aiemmalla kirjoittajalla jolla tunteja vähennettiin, tietenkin ehdottomasti yhteyttä liittoon tai työsuojelupiiriin!
työsuojeluvaltuutettu. Tuohan on työpaikkakiusausta ja siihen on puututtava. Meillä on tuollaiset valtuutetut joihin voi myös ottaa yhteyttä ja kannattaa ottaakin. Kerrot tilanteen ja kysyt miten toimia kun ei ole mitään konkreettista todistetta asiasta. Älä ihmeessä alistu tuollaiseen kohteluun. Meillä oli just valtuutetut luennoimassa mikä on työpaikkakiusausta ja tuo on. Muista että sinua kohdellaan siten kuin annat itseäsi kohdeltavan.