Kymmenen vuotta sitten pusersin maailmaan esikoiseni 4 vuorokautta kestäneen käynnistysyritysten jälkeen. Synnytys oli niin vaikea ja karmiva kokemus, että näin siitä painajaisia vuoden ajan ja päätin tuolloin, etten enää koskaan synnyttäisi yhtään lasta.
Nyt olen kuitenkin raskaana ja koko raskaudesta iloitsemisen yli on mennyt pelko tulevasta synnytyksestä. Tuntuu että kaikki "vanhat" traumat pamahtivat kerralla pintaan ja koko homma leviää kohta hanskaan.
Onkohan teistä kenelläkään kokemusta Joensuun keskussairaalan suhtautumisesta synnytyspelkoon ja esimerkiksi keisarinleikkaukseen jos perusteena on pelkästään synnytyspelko. Kai kuitenkin naisella on edes jonkinlainen juridinen oikeus vaikuttaa synnytystapaansa jos siihen perusteita - vaikkakin henkisiä - todella on?
Nyt olen kuitenkin raskaana ja koko raskaudesta iloitsemisen yli on mennyt pelko tulevasta synnytyksestä. Tuntuu että kaikki "vanhat" traumat pamahtivat kerralla pintaan ja koko homma leviää kohta hanskaan.
Onkohan teistä kenelläkään kokemusta Joensuun keskussairaalan suhtautumisesta synnytyspelkoon ja esimerkiksi keisarinleikkaukseen jos perusteena on pelkästään synnytyspelko. Kai kuitenkin naisella on edes jonkinlainen juridinen oikeus vaikuttaa synnytystapaansa jos siihen perusteita - vaikkakin henkisiä - todella on?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kokemusta Joensuun synnytys osaston suhtautumisesta,mutta aivan varmasti ymmärtävät pelkosi ja saat keisarinleikkauksen jos sinusta siltä tuntuu!Ota vain heti neuvolassa asia puheeksi,niin saat hyvissä ajoin tietoa ja pystyt rauhallisin mielin odottamaan vauvasi syntymää ja nauttimaan raskaus ajasta :)
Kyllähän nykyään kirjoitetaan siitä että tarvittaessa vakavan synnytyspelon takia voi saada leikkauksen ja kun sinulla on ollut niin vaikea synnytys ja painajaisia olet nähnyt siitä pitkän ajan niin luulisi kyllä jokaisen ymmärtävän sinun pelkosi siitä!Hyvää kesän jatkoa ja kaikki varmasti järjestyy :)
Joensuussa tutkitaan todella tarkasti vauvan koko suhteutettuna lantion kokoon. Ole huoleti ja nauti raskaudestasi. Sektiota eivät kai kovin helposti myönnä, kun sektioita Joensuussa tehdään vähiten koko Suomessa. Käy pelkopolilla ja keskustele asiasta.
Jos loukkasin jotakin omilla kokemuksillani ko.sairaalasta, sekä stakesin tilastotiedoista, että muiden kokemuksien perusteella saaduista tiedoista. En ole missään nimessä itse pelkosektiota vastaan ja todella uskon, että myös tässä nimenomaisessa sairaalassa ap tutkitaan tuollaisen kokemuksen jälkeen erittäin tarkkaan, niin että sekä hän, että lapsi saisivat turvallisen ja hyvän syntymän. Tämä oli ainoastaan faktatietoa, ei todellakaan tarkoituksena loukata kenenkään oikeutta pelkosektioon. Kirjoitin viestini nopeasti, sekä lyhyesti, joten ehkä siitä sai töykeän kuvan? Tai sitten sulla ne hormonit heittää, ethän suutu vitsistäni? ;D Niin ne heittää välillä mullakin. ;)
2x äiti itsekin
siitä on jo aikaa mutta menin yksityiselle, sain synnyttää normaalisti, kun luvattiin kipulääkitys. ekaa pelkäsin silloin, kun äiti pelotteli. sain silloin epiduraalin. sen jälkeen olen synnyttänyt 4 krt. ne oli paljon helpompia.
nyt en osaa sanoa olisinko halunnut keisarileikkauksen, koska synnytys on kokemus sellaisenaan ja en tiedä luopuisinko kokemuksesta. tuntui hyvälle ponnistaa. olla mieheni kainalossa ja ponnistaa hänen lapsensa. jokainen voi valita itse. mutta jos pelottaa oikeasti, niin aina voi asialle tehdä jotain, mene yksityiselle keskustelemaan.
On olemassa laki potilaan oikeuksista, ja se ohittaa kyllä sellaisetkin sairaalat missä tehdään vähiten sektioita koko maassa (että kun hormoonit heti heitti punaiselle). Jos pelkäät synnytystä pääset kyllä sektioon, sinun pitää tosin käydä juttelemassa moneen kertaan synnytyspelostasi ja sinua pyritään ohjaamaan alatiesynnytykseen. Valitettavan usein äitiä pelotellaan sektiosta, mutta siinä ovat omat riskinsä niinkuin normaalissa alatiesynnytyksessäkin.
Tsemppiä ja rohkeutta pitää puoliasi, sun vattas ja lapsesi. Pidetään huoli äidistäkin, jooko.
Enpä ole ehtinyt näitä viestejä lueskelemaan "lomakiireiden" takia. Jotenkin alkaa olla ihan paska fiilis koko hommasta...
Pari iltaa sitten ajattelin ottaa asian puheeksi mieheni kanssa. Hänellä on entisestä avioliitostaan kaksi lasta, joiden synnytyksissä hän oli itse mukana.
Aloitin keskustelun kysymällä, että mitä mieltä hän on siitä, jos nainen synnyttää keisarinleikkauksella synnytyspelon vuoksi. Mies ilmoitti pitävänsä sitä turhamaisena, koska hänen entinen vaimonsa pelkäsi kauheasti synnytyksiä ja silti "urheasti" pakersi penskat maailmaan.
Toisaalta yritän takoa itsekin itselleni järkeä päähän. Naiset ovat synnyttäneet "aina" ja vaikka millaisissa olosuhteissa.
Ja lisäksi minulla on tuon ensisynnytyksen jälkeinen lääkärikammo ja hirvittää ajatus siitäkin, että joku avaa minun mahani ja käy ronklimassa sisälmyksiäni...
Ahdistaa ihan sekopäisenä. On kai odotettava nyt seuraavaan neuvolakäyntiin asti ja yrittää ottaa siellä puheeksi...
Sinulla on oikeus sektioon, jos sinusta siltä tuntuu. Kun keskustelet lääkärin kanssa, olet vaan kylmänviileä ja sanot mitä mieltä olet. Tässä on pykälä mikä määrittää asian lopputuloksen:
6 §
«Potilaan» itsemääräämisoikeus
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Sinua ei voida pakottaa synnyttämään alateitse, joten tsemppiä! Pidät vaan puolesi, miehesi ei todellakaan voi tietää miltä sinusta tuntuu.