1978 äänestysprosentti oli alle 70(!), 1982 86%!
Kansa heräsi, kun vihdoinkin oli aito vaali. Oli mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenestä tulee Suomen Tasavallan Presidentti. Demokratia palasi. Edes Keskustan ehdokasta ei saatu manipuloitua enää jäsenistön tahdon vastaiseksi.
Kansa heräsi, kun vihdoinkin oli aito vaali. Oli mahdollisuus vaikuttaa siihen, kenestä tulee Suomen Tasavallan Presidentti. Demokratia palasi. Edes Keskustan ehdokasta ei saatu manipuloitua enää jäsenistön tahdon vastaiseksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
-74 kansalta vietiin kokonaan mahdollisuus iänestää, vain sienestää sai. 78 olikin "Stalin-vaalien" vuoro kun imartelulle altis vanha päämies vastoin järjen ääntä vielä oli ehdolla. Puoluejohtajat omista syistään lirkuttelivat Kekkosen vielä ehdolle jo -75.
70 luku ei ollut kansanvallan aikaa Suomessa.
-70-luku oli melko pimeää aikaa demokratian kannalta.
... melko normaalia aikaa demokratiankin kannalta Suomessa. Jo 60-luvulla olivat demarit lähettäneet lätkimään tannerilaisen klikin (Tanner, Leskinen, Pitsinki, Lindblom) ja puolue oli tullut demokraattisten puolueiden joukkoon ja saavuttikin -66 suuren vaalivoiton. Silloin demareista tuli maan suurin puolue ja Kekkosen ulkopolitiikan varmin tukija. Kokoomuskin oli 70-luvulla karistanut junnilalaiset johdostaan ja alkoivat myös olla normaali rakentava voima maassamme. Myös demokratian häirikkö Vennamo ei enää ollut täydessä vedossa, ja RKP:kin oli karistamassa ehrnrootilaista joukkiota puolueestaan.
78-presidentinvaalissa tärkeimmät puolueet olivat asettaneet Kekkosen ehdokkaakseen, mikä oli kansallisen yhtenäisyyden huipentuma. Ei tuommoisessa tilanteessa enää itse vaalilla ollut suurta mielenkiintoa, Kekkonen valittaisiin joka tapauksessa. Siksi äänestysprosentti jäi 70:een. Kun sitten Kekkosesta aika jätti, oli seuraava vaali -82 jo mielenkiintoinen, silloin oli todellistakilpailua presidentin paikasta, mutta kyööäpä Koivisto reilusti voitti vaalin.
Oliko "rakastetun ja suuren johtajan" arvostelu (joskus jopa aiheellinenkin) mielestäsi demokratian häiriköintiä??? Missä maailmassa sinä oikein elät/elit?
Kekkosen aika oli (liki) diktatuuria joka ei maahamme (hartaasti toivoen) enää ikinä palaa!
Sinulle "demokratian huipentuma" näyttää olevan mahdollisimman suuri yksimielisyys ilman vaihtoehtoa. Itse vieroksun moista valko-venäläistä parlamentarismia. Minusta erilaisia suuntia ja mielipiteitä edustavat liikkeet ja toimijat muodostavat hallituksen vaalien perusteella, jos pystyvät sopimaan keskenään. Niinhän nytkin tehtiin, kun emme enää elä kekkoslovakiassa.
Sinänsä kaksipuoluejärjestelmä olisi parempi äänestäjän kuluttajansuojan kannalta. Turhia hallitusneuvotteluita ei tarvittaisi, koska voittaneen puoliskon vaaliohjelma olisi sellaisenaan hallitusohjelma.
... huipentuma, vaan kansallisen yhtenäisyyden huipentuma.
Sinä voit paheksua aivan vapaasti nyt 30 vuotta myöhemmin tuota yhtenäisyyttä. Silloin vain kansa aidosti halusi osoittaa, että se hyväksyy Kekkosen ulkopolitiikan, joka noina vuosikymmeninä oli kansakunnan kannalta tärkein.
Kylläpä on aika kullannut Oiva Härkösen muistot. Juttusi sopisivat paremmin UKK-perinneyhdistyksen matineaan, jossa hyristään ylistystä pyhimykselle.
70-luvulla Kekkospuolueet, Kepu etunenässä saivat jatkuvasti takkiinsa eduskuntavaaleissa. Kepukin oli jopa vain 35 kansanedustajan keskikokoinen puolue tuolloin. 70-luku oli muutenkin repivää aikaa varsinkin Sylvi K:n kuoleman jälkeen vanhan vallastaan kiinni pitävän valtiaan tempoilun takia. Kahdet hajotusvaalitkin surkeista syistä: -72 Vennamon nujertamiseksi ja Ahti Karjalaisen pääministeriyden katkaisemiseksi. 1975 piti Karjalainen saada ennen ETYKiä pois ulkoministerin paikalta ja SMP hajotettua. Väritön virkamieshallitus oli sen takia, että UKK sai yksin loistaa ETYKIssä. Ja mikä ettei, olihan se suuri saavutus.
Kansan enemmistö hyväksyi UKK:n ulkopolitiikan, sitä mitenkään enemmälti "aidosti osoittamatta." Päin vastoin, protestia ylipitkää ja itsevaltaista kautta vastaan oli koko ajan ilmassa koko 70-luvun. 1978 äänestysprosentti romahti alle 70:n jopa. Onneksi suomalainen kansanvalta parlamentarismi alkoivat nopeasti toipua 80-luvulla Kekkosen seuraajasuosikin Koiviston tultua presidentiksi (TV-Nytt 1978, toimittaja Stig Asplundin tekemä haastattelu, jossa nimeää Koiviston seuraajaehdokkaakseen).
... häiriköksi. Toki hän sitä olikin enimmäkseen vielä muilla sektoreilla kuin Kekkosen haukkumisessa.
Silloinen perustuslaki antoikin presidentille tavattoman suuren vallan. Ulkopolitiikassa se oli suvereeni. Sisäpolitiikassakin silloin presidentillä oli oikeus nimetä pääministerija oikeastaan koko hallitus. Silloinhan olikin ns. presidentin hallituksia, kun puolueet eivät päässeet sopuun hallituksesta, niin presidentti nimitti omatoimisesti sellaisen. Kyllä silloinkin hallituksen piti nauttia eduskunnan luottamusta, mutta sekin mitattiin erilailla kuin nykyisin: silloin luottmuksen katsottiin olevan, ellei eduskunta erikseen ilmaissut epäluottamustaan. Nyt eduskunnan luottamus pitää saada jo ennenkuin hallitus astuu virkaansa Silloin presidentti myös oikeasti antoi lakiesityksen eduskunnalle. Hänellä oli oikeus olla antamatta sellaista, jota ei itse hyväksynyt. Nythän presidentin on annettava sellainen,jonka hallitus esittää.
Niissä oloissa pitkäaikainen presidentti Kekkonen tulikin hyvin voimakkaaksi johtajaksi, mutta aivan laillisesti. Vähitellen kaikki merkittävät puolueet asettuivat Kekkosen taakse ja kansa antoi vaaleissa Kekkoselle suuren tuen. Näin hänen valtansa kasvoi valtiosäännön määräämääkin suuremmaksi. Sinä voit sitä nimittää nyt 30 vuoden jälkeen diktatuuriksi, mutta ei siitä silloin käytettänyt sellaista nimeä kuin hyvin pieni, kansan tukea vaille jäävä, ryhmä.
Nykyisen perustuslain aikana ei presidentti enää saa sellaista valtaa, jotta harras toiveesi varmasti toteutuu. Minustakin nykyinen on parempi, sillä ei ole mitään takeita, että suuren vallan saanut johtaja olisi Kekkosen lailla kansakunnan kannalta hyvä mies.
... oli SDP, joka saavutti jo 66-vaaleissa murskavoiton. Kepu taantui silloin lähinnä Karjalaisen ja Virolaisen riitelyn takia. Mutta Kekkosen taakse ryhmittyi yhä enemmän puolueita ja 78-vaaleissa Kekkonen sai 86% valitsijamiehistä. Kansa siis antoi vankan kannatuksensa. Että äänestyprosentti oli vain 70 johtui siitä, ettävaalin tulos oli etukäteen aivan selvä, jolloin kaikki eivät enää vaivautuneet äänestyspaikalle.
...oli NKP, jonka kanssa Kekkonen neuvotteli Suomen asioista.
NL tuki Kekkosta taloudellisestikin, koska Kekkonen oli niin innokas toimimaan NL:n tahdon mukaisesti Suomessa.
Silloin ei kukaan hirvinnyt vastustaa kekkosen ulkopolitiikkaa (eikä sen puoleen muutakaan politiikkaa). Jos siitä (siis vastaustamisesta ei iha siperiaan laitettu niin poliittinen itsemurha se oli).
Näin 30 vuotta takaperin on myös helppoa sanoa että kekkosen linja oli paras...