ja ... itselle pahaksi onneksi, rakastan vieläkin tai ehkä aina. Se varmaankin? erillaista rakkautta , kuin silloin muutama vuosi sitten.
Ja salaa olen toivonut sinulle parempaa oloa ja tulevaisuutta!. En ollut silloin tilanteen tasalla ja väsynyt muutenkin, joten täytyi olla parempi että poikki meni.
Olkoonkin että sattuu vieläkin syvästi, miten se lopulta tehtiin:( (tai teit)
Siihen aikaan liittyy muutenkin/muitakin "rankkoja" asioita. (Joten teinit jättää vaan ne simppelit nerokkaat kommentit säästöön tulevaan elämäänsä)
Naiselle, jolta Kuitenkin sain Paljon. Kun ei ne harvat muut ole tuntuneet samalta. Voimia antavia unia tästä nyt kerta rysäyksellä sinulle pitkälle tulevaisuuteen.
Naiselle , suht etelä Suomehen;)
pystyykö jonkinlaiset välit vielä palauttaa? (sitä kun ei koskaan tiedä milloin kuoppa kutsuu)
Ja salaa olen toivonut sinulle parempaa oloa ja tulevaisuutta!. En ollut silloin tilanteen tasalla ja väsynyt muutenkin, joten täytyi olla parempi että poikki meni.
Olkoonkin että sattuu vieläkin syvästi, miten se lopulta tehtiin:( (tai teit)
Siihen aikaan liittyy muutenkin/muitakin "rankkoja" asioita. (Joten teinit jättää vaan ne simppelit nerokkaat kommentit säästöön tulevaan elämäänsä)
Naiselle, jolta Kuitenkin sain Paljon. Kun ei ne harvat muut ole tuntuneet samalta. Voimia antavia unia tästä nyt kerta rysäyksellä sinulle pitkälle tulevaisuuteen.
Naiselle , suht etelä Suomehen;)
pystyykö jonkinlaiset välit vielä palauttaa? (sitä kun ei koskaan tiedä milloin kuoppa kutsuu)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niin sama juttu; Kyllä ne tunteet ovat vain sitkeästi säilyneet täälläkin päässä, vaikka niin paljon on tapahtunut,
että kaiken järjen mukaan suurempi todennäköisyys olisi sille, että ne tunteet olisivat jo moneen kertaan kuolleet, varmaan puolin ja toisin..
Mutta ei niin ei, joten niiden kanssa on vaan elettävä.
Ja välit olisi hyvä saada kuntoon(jos vain menee oikeaan osoitteeseen kirjoitukseni). Olet kuitenkin niin ihana mies ja kun olen aina viihtynyt niin hyvin sun seurassa ja rakastan sun juttujasi, voisin kuunnella niitä vaikka loputtomiin :) ...ja sinä itse olet antanut mulle myös paljon.. Toistaiseksi ainakin olet ykkösenä pysynyt.
Joten öitä vaan, ja jatketaan -> ->
,.,., henkilö todennäköisesti! olen , koska olen niitä vähemmän puhuvia ja välillä hiljaisuudestakin pitäviä henkilöitä.
Toivottavasti tavoitat hänet vastauksellasi, kuten toivon hänet jotenkin tavaittavan:/
molemmat siitä hiljaisuudestakin pidetään, eikä aina liikoja puhella, mutta tarkoitin kyllä sitä kun sanoin, että pidän jutuistasi.. En tiedä sitten...Noh, hyvää yötä joka tapauksessa.
niin odottanut ja toivonut kuin että ottaisit yhteyttä!
en ikinä heittänyt antamiasi koruja pois vaikka uhkasin. Pidän niitä usein.. muistona sinusta. asiat eivät ole paremmin nytkään, enkä tiedä tulevatko koskaan olemaan. Et pitäisi kuulemastasi jos oltaisiin yhteydessä, alkaisit vaikuttaa minuun, tunnen sinut. Elän päivä kerrallaan, aika näyttää muuttuuko mikään koskaan. (Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni tässä)
,, tuskin osuu, mutta kysyn nyt siis kuitenkin:/
Hidas sytytys mulla lukijana
henkilölle itselleen. maailma kaipaa enemmän rakkautta ja rakkauden/tykkäyksen tunnustuksia. Nimenomaan niin kuin itsekin sanoit, kuoppa voi kutsua koska tahansa. Miksi et siis viettäisi sitä elon hetkeä joka sinulla on, antaen jollekkin tiedon tykkäämisestä. vai etkö itse arvosta yhtään jos joku kertoisi sinulle pitävänsä sinusta?
Eiköhän sinne sammaltyynylle köllähtämiselle ole vielä monta vuotta jäljellä? Ellet ehdoin tahdoin halua jouduttaa elämäsi loppua? Ja onko se elämä oikeasti ihan niin hirveää ettei voi katsoa sitä loppuun asti?
Olen kerran elämässäni kokenut, mitä on olla läpinäkyvä puolin ja toisin. Selvästi näin toisen väsymyksen ja samalla hurjan halun näyttää mihin pystyy. Ei ollut ihan helppoa päättää voimakasluonteisen puolesta, mutta se tuntui ainoalta oikealta sillä hetkellä. Huonoa omaatuntoa olen siitä kantanut, mutta vaihtoehtoja pidin ja pidän paljon huonompana. Puolin ja toisin.
Tunteet tietysti muuttuvat ajan kuluessa, mutta rohkealle ihmiselle on helpotus ottaa härkää sarvista ja pistää itsensä likoon. Ei se ole helppoa missään iässä. Teininä ei tajua, että kaikelle ei ole loputtomasti aikaa ja että on asioita, joissa ei pysty kävelemään itsensä yli.
tarkoitit tuolla toisen puolesta päättämisellä? En ole ap. mutta alkoi kiinnostaa tämä kirjoituksesi. Itse olin kerran juuri kuvaamassasi tilanteessa ja se mikä väsytti oli se ettei kumpikaan ihan uskaltanut olla omia itsejään ja se kuoren ja välimatkan pitäminen väsytti. Lopulta aloin olla niin väsynyt etten jaksanut enää välittää toisesta tai suhteestamme. Ja tämä toinen sitten kai päätti puolestani mitä haluan, päätti etten halua häntä tai suhdettamme. Hän oli väärässä muttei taida tietää sitä yhä tänäkään päivänä. Mitä haaskausta!
En ole teini, mutta minusta elämässä on aikaa ihan mihin vain haluaa.
vielä mietityttämään tuo ja oikeastaan luulen että olet vielä melko nuori. Kolmikymppinen ehkä. Koska nuorena juuri on kiire ja tuntuu siltä kuin päätökset täytyisi aina tehdä nopeasti ja suoraviivaisesti ja ehdottomasti ja lopullisesti.
Ei tietenkään itsensä yli voi eikä pidä kävellä. Mitä tarkoitit? Oletko ihan varma että olitte todella läpinäkyviä toisillenne. Tiesikö hän että rakastat häntä? Omassa tilanteessani luulen että koimme lukevamme toisiamme, mutta se juuri johti ongelmiin. Asioista olisi pitänyt puhua avoimemmin eikä luottaa siihen että oma tuntemus asioista on oikea.
...?
turha purkaus heikkona hetkenä, tai itsenäistä terapiaa kera suurien luulojen sen auttavasta voimasta:<
Ota sinä yhteys häneen jota tarkoitat,