Miten on moottori-ihmiset, onko käyttöiässä eroa näillä kahdella moottorityypillä?
Vanhaa, matalilla kierroksilla käyvää makeavesijäähdyteistä keskimoottoridieseliähän ei ajamalla saa rikki. Entäpä vastaava moottori sisäperäversiona? Voidaanko vastaavaa, esim. 10.000 tunnin käyttötuntimäärää odottaa myös sisäperädieseliltä?
Toinen kyssäri on vetolaitteen perushuollon hinta ja mitä tarvikkeita se vaatii? Pelkän kumin?
Vanhaa, matalilla kierroksilla käyvää makeavesijäähdyteistä keskimoottoridieseliähän ei ajamalla saa rikki. Entäpä vastaava moottori sisäperäversiona? Voidaanko vastaavaa, esim. 10.000 tunnin käyttötuntimäärää odottaa myös sisäperädieseliltä?
Toinen kyssäri on vetolaitteen perushuollon hinta ja mitä tarvikkeita se vaatii? Pelkän kumin?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei sisäperäkoneista löydy ainuttakaan hidaskierroksista dieseliä (eikä bensakonettakaan) vaan kaikissa on suuret tehot ja kovat kierrokset.
Tuskin kestävät samoja määriä kuin jotkut Perkinssit.
ei kierrä varmaan paljoa yli neljäntonnin sisäperäkään...
Ei kierräkään, mutta hidaskierroksinen Perkinsin keskimoottori ei kierrä kuin 2000.
noin 2800r/min ja nopeus 22 solmua. Taloudellinen ajotapa. BMW 3.3L pensa 190hv.
rikkovat perskelees suhteellisen ison bensakoneeseen tarkoitetun perälaitteen. Potkurien löytäminen on myös hankalaa, sellaisen saa kyllä joissain tapauksissa teetettyä, mutta tarkoittaa sitä että diesel "vääntää rusetille" sen vanhan perälaitteen. Korjaaminen kallista ja kesällä osista ja korjaajista pulaa, eli menee kesä ohi.
Pitää muistaa että 10000 tunnin jälkeen sisäperämies on nähnyt paljon paljon enemmän maailmaa kuin akselivetomies
Hän on tosiaan nähnyt maailmaa enemmän. Hän on varmaan kiertänyt kaikki maailman varaosakaupat etsiessään osia vetolaitteeseen ja osaa ulkoa kaikki nostofirmojen puheninnumeroita. Silloin kun on päässyt välillä merelle niin hän ei ole nähnyt mitään kun tukka putkella ja silmät täynnä kärpäsiä etsinyt seuraavaa korjaamoa varmuuden vuoksi.
Diesel-sisäperät kiertävät lähes järjestäin 3500-4000 kierrosta. Näinollen hidaskäyntisistä moottoreista puhuminen ei liene oikea termi. On selvää että jatkua esim. 3000 kierroksen matkavauhti rasittaa konetta selvästi enemmän kuin jonkun perkinsin 1500 kierrosta. Lisäksi etenkin vanhat perkinsit ovat muutenkin koneina lähes ikuisia kuten totesit. Olen varma että ainakaan volvon uudet dieselit eivät kestä 10000 tuntia ilman isoja/kalliita remontteja.
Mitä tulee vetolaitteiden kestävyyteen, sanoisin omasta kokemuksesta, että isossa ja vääntävässä dieselissä vetolaitteen elinkaari on realistisesti maksimissaan 3000 tuntia. Sen jälkeen rupeaa hammaspyörät paukkumaan. Tiedän useita tapauksia joissa vetolaite/laitteet on vaihdettu jo alle 2000 tunnin ajoilla.
Kaverilla vetolaite vaihdettiin kerran kesässä ja aina takuuseen. Kone oli iso Mercruiseri (siis joku V8 diesel)jossa oli voimaa ja vääntöä. Perä muistaakseni Bravo 2.
Sitten kaveri kyllästyi ja vaihtoi venettä. Sisäperä on nytkin mutta on toiminut jo kolme kesää. Nyt vuotaa vain kattoluukku uudessa veneessä ja sitä korjaillaan takuuseen sekä lisävarusteita.
Minulla on vanha akselivetopaatti. Mitään ei korjata, huolletaan kylläkin. Vene on ruma ja hidas mutta ei vuoda ylhäältä eikä alhaalta.
Jos olisin rikkaampi saattaisi tulla houkutus vaihtaa "huonompaan".
Tuntimäärien vertailu ei ehkä anna aivan oikeaa kuvaa moottorien ja ennenkaikkea oheislaitteiden kestosta. Moni moottori kun hajoaa esimerkiksi lämpöjen nousun takia jonka on aiheuttanut ruostunut/hajonnut jäähdytin tai jonkun vesiletkun hajottua.
Perävetolaitteella varustettujen koneiden huolto ja ylläpito on kalliimpaa kuin akselivetoisten ja perävetolaitteiden kesto on heikompi. Yleensä akselivetoiset koneet ovat myös yksinkertaisempia ja osiltaa edullisempia (esim. pakosarjat).
Itse perävetolaitteella 2000 tuntia on jo hyvä saavutus.
Huoltohinnat vaihtelevat satasista tonneihin, riippuen mitä tehdään, missä tehdään ja koska tehdään.
Mutta kustannuksista huolimatta perävetolaitteella on huomattavia etuja.
"Mutta kustannuksista huolimatta perävetolaitteella on huomattavia etuja."
Peruutaessa on, mutta mitään muuta etua en ole havainnut. 6v-vetarilla ja 34v akselilla kokoajan peräprutkuilla.
Viittasin tässä lähinnä parempaan ohjattavuuteen kääntyvän potkurin ansiosta sekä pienempään polttoaineen kulutukseen. Perävetoilaitteella varustetut veneet kuluttavat pääasiallisesti vähemmän kuin samanlaiset akselivetoiset.
Mielestäni nämä ovat hyvinkin maukkaita asioita osalle veneilijöistä sekä veneistä.
Jos molemmat moottorit ovat samoja, saman kokoisessa veneessä ja molemmilla on tarkoitus ajaa yhtä lujaa niin kyllä niiden koneiden kestoikäkin on sama.
Ei se koneen ikään vaikuta mihin sen sijoitat.
Älä kuitenkaan vertaa jotakin 6 solmua kulkevaa perkinsiä joka käy lähes tyhjänkäynnillä koneeseen jota rasitetaan koko ajan 3/4 teholla ja mennään yli 20 solmua. Eiköhän volvon uudenaikainen 200hp diesel myös kestä maailman tappiin jos siitä otetaan 1/8 teho.
Vetolaitteen huoltojen hinnoista en tiedä kun olen ne aina itse tehnyt.
Akselivetoista ja vetolaitetta verratessa pitää ymmärtää se mitä veneeltä haluaa, ne kun ovat täysin erillaisia ja käytännössä tarkoitettu erillaiseen käyttöön.
Uppoumarunkoisen hitaan veneen moottoriksi sopii hyvin hidaskierroksinen perusdiesel ja akseliveto.
Mikäli alkuperäinen kysyjä tarkoittaa painavaa liukuvaa venettä, ei ole helppo selvittää kumpi ompi parempi.
Raskaassa liukuvassa akselivetoisessa veneessä on merikytkimet lujilla ja tuppaavat paukkumaan siinä kuin perävetolaitteetkin.
Tehoa ja vääntöä tarvitaan ja se käy vetojärjestelmän keston päälle.
Molempi parempi. Viimekädessä minusta ratkaisee sisustuvaihtoehdot. Keskimoottori = peräkajuutta, sisäperämottori = keskikajuutta.
Tuo tilankäyttö on aika iso asia. Itse ajan akselivedolla, sellaisella jossa on kunnon kalarauta ja uskallan ajaa sillä melkomoisessa mutelikossakin. Joskus on kiven ylikin pompattu hitaassa vauhdissa. Pari kertaa pölli on kolissut alitse ilman vauroita.
Vetolaitteen voi tietysti trimmata ylös matalassa mutta uskon että vahinkoja olis tapauksessani tullut.
Sanon että mikäli akselivedossa on kunnon kalarauta, kuten useissa upokkaissa ja puoliplaanareissa on niin potkuri on paremmassa suuojassa. Vauhdissa hävitään ja tietysti taloudessa sillä perävedon vesivastus on pienempi.
Kumpaakaan en moiti, riippuu veneestä ja tarpeesta sekä vesistöstä jossa ajetaan.
Sen kuitenkin sanon ettei Volvon IPS:llä kannata matalikkoihin mennä. Hieno systeemi sekin, Chilen rannikolle.
No en minäkään vetolaitetta laittaisi upokkaaseen tai edes puoliplaanariin.
70-luvulta. Volvo on kyllä jäänyt auttamatta jalkoihin merimoottoriensa kehityksessä. Raskaita, suhteellisen isokoisia ja tehottomia ovat volvon dieselit ainakin.
kytkimet mitään hajoa kun ne on oikein mitoitettu. Pari dieseliä akselivedolla ja potkuritunnelit - hiton hieno systeemi prelaiterumbaan tottuneelle. Painojakauma parani myös huomattavasti, joten plaanaa kevyeemmin. Isotöinen oli muutos, mutta koskas veneily ei olisi ;)
Jos vene on uppoumavene tai puoliliukuva, niin ilman muuta akselivetoinen. Se on yksinkertainen varma ja helppo huoltaa.
Jos vene on liukuva, niin on lähes pakko ottaa vetolaitteella. Kone on voimansiirto monimutkaisempi ja kaipaa paljon enemmän huoltoa ja myöhemmin myös remonttia.