niiiin monet teistä masentuneista, jotka tänne kirjoittelette, sanotte, ettei teillä pitäisi olla mitään syytä olla masentunut. mutta silti olette.
no, minulla ON hyvä syy olla masentunut. eli olenko nyt sitten edes kliinisesti masentunut, koska minulla on siihen syy? mistä sen voi edes tietää? ja mitä hyötyä on jostain terapiasta tai edes mielialalääkkeistä ihmiselle, jolla realiteetit puskee joka päivä päälle ja pakottaa masentumaan, eikä se ole vaan siellä pään sisällä?
no voihan tästä saivarrella ja sanoa, että ainahan se on pään sisällä, ja että teoriassa sitä voisi olla onnellinen missä tilanteessa tahansa... mutta vähän kaukaa haettua tuo on.
no, minulla ON hyvä syy olla masentunut. eli olenko nyt sitten edes kliinisesti masentunut, koska minulla on siihen syy? mistä sen voi edes tietää? ja mitä hyötyä on jostain terapiasta tai edes mielialalääkkeistä ihmiselle, jolla realiteetit puskee joka päivä päälle ja pakottaa masentumaan, eikä se ole vaan siellä pään sisällä?
no voihan tästä saivarrella ja sanoa, että ainahan se on pään sisällä, ja että teoriassa sitä voisi olla onnellinen missä tilanteessa tahansa... mutta vähän kaukaa haettua tuo on.
Vastaukset 4
Vanhimmat
alkoholi ainakin edesauttaa jos on taipuvainen masennukseen
syyksi katson sen, ettei elämässäni ole sellaisia
ihmis-suhteita joiden avulla elämä olisi mielekästä. Myös se, että olen työkyvyttömyys-eläkkeellä eli ei mitään toimintaa, tekemistä.
Mikä olikaan aloittajan syy?
Noilla kirjoittajilla, jotka toteavat ettei syytä masennukseen ole, on luultavasti joskus ollut syy (esim. lapsuus alkoholistiperheessä) ja käsittelemättömäksi jäänyt asia vaivaa mieltä/alitajuntaa.
Se, että tiedät syyn ei tietenkään tarkoita, että et voisi olla "oikeasti" masentunut.
Lääkkeet ja/tai terapia auttavat siten, että niitä ikäviä realiteetteja (olivat ne sitten mitä tahansa) pystyy käsittelemään ilman että uppoaa masennuksen suohon. Toivottomuus muuttuu uskoksi siihen, että joskus asiat voivat muuttua paremmaksi (tai jos ovat sellaisia että eivät kerta kaikkiaan voi, niin silti alkaa nähdä jotain valoa siinä totaalipimeydessäkin).
Tiedän, etten kirjoituksellani pysty saamaan sua vakuuttuneeksi. Mitään poppakonsteja lääkkeet/terapia eivät ole. Mutta ainakin itselläni vaikutus on ollut nimenomaan se, että vaikkei muutosta parempaan olisi tiedossa, niin jaksaa silti paremmin elää tätä elämää.
Onko olemassa syytä olla masentunut. Tiedän henkilön jonka luulisi olevan masentunut ja katkera, mutta ei vaan ole. On toki joskus kokenut mitä on olla masentunut. Hän on löytänyt mielenkiintoista tekemistä johon uppoutuu välillä niin syvästi että meinaa unohtaa kaiken muun. Mikä hänen tilanteessaan on vain hyvä! Hän ei kanna murheita mukanaan vaan elää, olkoon elämä kuinka kurjaa tahansa!