Tässä usein kysytään kokemuksia eri paikoista ja itse vielä viime viikolla olin näitä lukemassa joten kirjoitanpas nyt omaani :)
Tulin Jorvin klo23:30 (meillä vain 10 minsan ajomatka) kun supistukset alkoi ja kohtu oli 3senttiä auki. Oli tosi mukava ettei lähetetty heti pois vaan puhelimella sai neuvoa ja sai tulla jos siltä tuntui. No, tulin siis hyvään aikaan koska tutkimuksen aikana supistukset voimistui ja pääsin ammeeseen. Amme oli aivan ihana ja iso, auttoi valtavasti. Kätilö oli tosi ystävällinen ja ihana, kävi välillä katsomassa mua ja toi mehua!
Kun en enää kestänyt olla ammeessa, olikin jo taas aikaa tarkistaa vauvan sydänääneet. Ilmoitin etten kestä olla paikalla ne 20 min kun sattui niin paljon ja pyysin sata kiloa epiduralia :)
Tultiin sitten kahdelta synnytyshuoneeseen, siinä kokeilin ilokaasua, mutta se ei auttanut (mulle muutenkin aina tulee herkästi huono olo...) ja päätin ottaa jotain muuta. No, mutta kun meinasimme ottaa epiduraalia, paljastui että kohtu olikin jo täysin auki, joten sen sijaan sain luvan ponnistaa. Ponnistaminen ensin tuntui kurjalta, mutta vei supistusten kivun pois ja 2:45 meille syntyi pieni poika. Sellainen pikaluomusynnytys :)
Jos minä selvisin siitä ilman mitään kivunlievitystä (paitsi välilihan puudutus ihan lopussa), tekin selviätte hyvin!!!
Kaikki olivat tosi ystävällisiä, kuuntelivat mitä sanon, auttoi ja kannusti koko ajan. Välillä toki huusin ja oksensin pari kertaa (ja kätilöt auttoi, sanoi että kyllä mä jaksan ja antoi aina uuden astian). Perhehuoneessa sitten saimme tosi hyvin huomiota, paljon neuvoja ja imetys lähti tosi hyvin käyntiin kun saimme opastusta, joten oli ihan turvallinen olo lähteä lapsen kanssa kotiin.
Muille ensisynnyttäjille tiedoksi => ei saa hermoilla etuajoissa, pelko ei auta ja kauhutarinoita aina löytyy, ne ovat kuitenkin aika harvassa! Lämmintä kesää, odotusta ja synnytystä kaikille!
Tulin Jorvin klo23:30 (meillä vain 10 minsan ajomatka) kun supistukset alkoi ja kohtu oli 3senttiä auki. Oli tosi mukava ettei lähetetty heti pois vaan puhelimella sai neuvoa ja sai tulla jos siltä tuntui. No, tulin siis hyvään aikaan koska tutkimuksen aikana supistukset voimistui ja pääsin ammeeseen. Amme oli aivan ihana ja iso, auttoi valtavasti. Kätilö oli tosi ystävällinen ja ihana, kävi välillä katsomassa mua ja toi mehua!
Kun en enää kestänyt olla ammeessa, olikin jo taas aikaa tarkistaa vauvan sydänääneet. Ilmoitin etten kestä olla paikalla ne 20 min kun sattui niin paljon ja pyysin sata kiloa epiduralia :)
Tultiin sitten kahdelta synnytyshuoneeseen, siinä kokeilin ilokaasua, mutta se ei auttanut (mulle muutenkin aina tulee herkästi huono olo...) ja päätin ottaa jotain muuta. No, mutta kun meinasimme ottaa epiduraalia, paljastui että kohtu olikin jo täysin auki, joten sen sijaan sain luvan ponnistaa. Ponnistaminen ensin tuntui kurjalta, mutta vei supistusten kivun pois ja 2:45 meille syntyi pieni poika. Sellainen pikaluomusynnytys :)
Jos minä selvisin siitä ilman mitään kivunlievitystä (paitsi välilihan puudutus ihan lopussa), tekin selviätte hyvin!!!
Kaikki olivat tosi ystävällisiä, kuuntelivat mitä sanon, auttoi ja kannusti koko ajan. Välillä toki huusin ja oksensin pari kertaa (ja kätilöt auttoi, sanoi että kyllä mä jaksan ja antoi aina uuden astian). Perhehuoneessa sitten saimme tosi hyvin huomiota, paljon neuvoja ja imetys lähti tosi hyvin käyntiin kun saimme opastusta, joten oli ihan turvallinen olo lähteä lapsen kanssa kotiin.
Muille ensisynnyttäjille tiedoksi => ei saa hermoilla etuajoissa, pelko ei auta ja kauhutarinoita aina löytyy, ne ovat kuitenkin aika harvassa! Lämmintä kesää, odotusta ja synnytystä kaikille!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse synnytin myös Jorvissa. Minulla ei sinänsä ole negatiivistä sanottavaa (joskaan ei yltiö positiivistäkään), mutta riippuu varmaan ajankohdastakin, minkälaista palvelua saa.
Silloin kun itse olin, oli siellä aika lailla ruuhka aika ja huoneet pullollaan synnyttäneitä. Joku kävi pikaisesti välillä pyörähtämässä huoneessa, mutta kukaan ei oikein kunnolla ehtinyt paneutua neuvomaan ja käymään asioita läpi. Itse olin synnytyksen jäljiltä niin kipeä, etten edes eka päivinä kyennyt sängystä nousemaan. Onneksi huonetoverini oli ystävällinen ja haki minulle ruuankin, sillä ei kukaan sitä tuonut, eikä edes kertonut, että se pitää itse hakea, saati, että olisi ottanut huomioon terveydentilani.
Synnytys piti käydä läpi kätilön kanssa, mutta sekin jäi ilmeisesti kiireiden takia puolitiehen.
Vauvan kotiuttamistarkastukseenkin huudettiin vain radion välityksellä. Yöllä en saanut lastani rauhoitettua millään ja yritin pyytää hoitajiakin apuun, koska kipunikin oli kovat, mutta siinäkin tosi nihkeästi autettiin.
Tässä muutamia esimerkkejä, miksi itse en kokenut Jorvia nyt minään parhaana paikkanakaan.
Tuttavani synnytti myös Jorvissa. Hänen aikaan siellä ei ollut ruuhkaa ja hän sai olla yksin huoneessa ja kuulemma pieninkin toive toteutettiin, joten kait se on vähän tuurista kiinni, millaiseen ajankohtaan onnistuu synnyttämään :)
Joo onneksi ei ollut ruuhkaa kun synnytin. Varmasti negatiivisia asioita löytyy joka sairaalasta. :(
Viestini tarkoituksena oli kuitenkin kertoa ensisynnyttäjille, että ajatelkaa positiivisesti. Täällä on kuitenkin tapana aina kertoa kauhujuttuja jokaisen hyvän viestin perään. Minusta ne ovat kuitenkin yksittäisiä tapauksia eikä oma synnytys välttämättä satu olemaan huonoon aikaan, ei tarvitse varautua pahempaan, se vain lisää stressiä.
Pakko kertoa kaverini kokeman jutun Jorvista tänä keväältä. Hän sanoi, että siellä jaetaan auliisti lisämaitoa kaikille halukkaille, ja iltaisin kävi kuulemma kanttiinissa kuhina, kun isät kävivät pienokaisilleen hakemassa maitoa. Kaverinikin vauvalle määrättiin lisämaitoa keltaisuuden vuoksi (mikä on kai ihan ok). No, kaveriltani olikin maidot jo nousseet ja vauva söi tosi hyvin ja oli tyytyväinen. Kätilö oli sitten tuonut sitä määrättyä lisämaitoannosta, ja kaverini oli sitä sitten yrittänyt antaa, mutta vauva olikin jo kylläinen, eikä lisämaitoa huolinut. Tähän kätilö oli sitten todennut, että "pitäisiköhän sun imettää vähän vähemmän, että lisämaidot maistuisi!". Voiko enää mikään olla järkyttävämpää... neuvoa juuri synnyttänyttä äitiä imettämään vähemmän, jotta korviketta saataisiin enemmän vauvan kurkusta alas. Onneksi kaverini on toista kertaa asialla, ja piti pintansa, ja kieltäytyi moisesta ohjeesta.
Ensinnäkin lisämaito sairaalassa ei ole samaa kuin korvike. Minusta on kivaa että sieltä tosiaan saa lisämaitoa suht helposti, parempi kuin toisinpäin. Maito yleensä ei nouse pariin päivään ja jos maitoa ei tule tarpeeksi, vauvaa ei saa pitää nälkäisenä.
Toinen asia on keltaiset vauvat ja erikoistapaukset, siitä en tiedä mitään: miten paljon heidän pitäisi syödä jne koska en ole kätilö tai lääkäri.
Toi kommentti kuulostaa lähinnä vitsiltä. Ehkä kätilö oli huolissaan lisämaidon kohtalosta kun se on niin kallista eikä sitä ole pakko ottaa. On ihan hyvää että se palautetaan takas jos ei kelpaa, ehkä joku muu ehkä saa sen tunnin sisällä:)
Varmaan itsekin tiedät että vaikka äiti jättäisi jopa koko yön imettämättä, maito ei näin vaan lopu. Onneksi kätilön tyhmällä kommentilla ei kuitenkaan voinut olla vakavia seurauksia.