Taas raskaana :-)

Meillä ikäeroa lapsilla on 1.v ja 11:kkta ja täytyy sanoa, että alku oli aika rankkaa, mutta nyt osaa arvostaa kun lapset "tehty" pienellä ikäerolla, heillä seuraa toisistaan.

Pieni ikäero on mielestäni vain hyväksi...saavat toisistaan kaverit!

Ota tämä isompi (joka on itsekin vielä vauvan synnyttyä pieni) mukaan vauvan hoitoon. Ei synny niin suuria mustasukkaisuusjuttuja ja pääset samalla helpommalla. Kun/jos imetät vauvaa, niin samalla voit lukea vaikka sisaruksen kanssa kirjaa! Jne.

mullakin kahden ensimmäisen lapsen kanssa. Nyt ovat jo murrosikäisiä.
Ei mulla ainakaan mitään vaikeuksia ollut kahden pyörittelyssä. Täytyyhän siinä tietenkin kahta syötellä ja vaippoja kummallekkin vaihtaa, mutta on niistä niin paljon toisilleen kaveria sitten isompana että suosittelen ihan tommosta pientä ikäieroa. Itselläni on nyt kolmas 3,5 vuotta, ja asumme maaseudulla. Ei ole kaveria ihan lähellä niin paljon pitää leikkikaverina itse olla. Odotan neljättä ja laskettu aika on kahden viikon kuluttua. Ei oikein jaksais enää hirveesti touhuta ylimääräistä, riittää kun nuo arkiaskareensa jaksais nyt tehdä. Ja niitähän riittää kun perhettä on jo kasassa ja maaseudulla muutenkin tämä työ ei tekemällä lopu. Olen montakertaa ajatellut että olisi sittenkin pitänyt tämä (todennäköisesti) viimeisin kullannuppu tehdä aikaisemmin, että olisi tullut tälle 3,5v:lle kaveri. Vaan ilolla lapsieni kanssa touhuan, vaikka välillä väsyttää. Ja kyllä se tästä helpottaa kun pääsee tästä isosta masusta eroon, ja vauvan tuohon käsivarrelle köllöttelemään. Tai omaan sänkyyn nukkumaan.....
Tsemppiä vaan kaikille odottajille. Aikansa se kestää kaikkine vaivoineen, mutta odotuksen jälkeen se palkitaan :D