-62 Rintamamiestalon sokkelin/antruan kosteuseristys

Arvoisat rakentajat!

Kyselisin nyt asiantuntevaa mielipidettä/tietoa asiasta, johon olen löytänyt erilaisia ratkaisuja riippuen valmistajasta.

Eli mikä on viiasin/edullisin tapa kosteuseristää sokkeli.

Talo on siis perinteinen rintamamiestalo, jossa on koko talon kokoinen kellari. Kellari on otettu asumiskäyttöön, jolloin kellarin seiniä on eristetty sisäpuolelta Finnfoamilla / Solimatella. Tästä syystä päätin myös aloittaa urakan ulkoseinällä.

Kaivinkone kävi tänään avaamassa sokkelin, hieman anturan alle.

Tarkoituksena on aivan ensi töikseni asentaa salaojaputket (halk. 50mm) sekä katolta valuville vesille poistovesiputket. Vedet ohjataan vanhaan vesikaivoon.

Mutta mikä on riittävä kosteudeneristys?

Vaihtoehto 1.)
Kerabit suosittelee, että anturaan ja hieman yläpuolelle sivellään bitumia, jonka päälle asenneteaan patokaista. Ja sen päälle lähes maanpintaan saakka patolevy.

Vaihtoehto 2.)
Meltexin kotisivuilta puolestaan löytyy ohje (http://www.meltex.fi/pdf/sokkelilevy_web.pdf), jossa bitumia ainoastaan levitetään tarvittaessa sokkelin nurkkiin ja patolevy laitetaan alkamaan jo anturan alareunasta.

Jälkimmäinen kuulostaa huomattavasti helpommalta?

Ja useissa keskuteluissa on puhuttu betoniviisteen valamisesta anturan päälle. Voiko se oikeasti olla mahdollista, että vettä pääsee kerääntymään patolevyn / bitumikaistan päälle ellei viistettä ole ja sitä kautta rakenteeseen?

Maaperä on hiekkaa, ei siis savea lainkaan. Maapintan ei ole koskaan routinut.

Tuleeko mieleen jotain muuta, jota kannattaa muistaa?

Mitään muuta ulkopuolista eristystä en aio laittaa sokkeliin koska seiniä on eristetty sisäpuolelta. Ainoastaan hieman maanpinnan alapuolella aion laittaa 50mm styroxin kallistettuna talosta poispäin.
116475
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Lueppas hieman tuolta www.rintamamiestalo.fi

Äänestä
  • Kiitti vinkistä, olinkin joskus vieraillut sivuilla mutten sillä kerralla jäänyt sinne asumaan. Nyt jäin.

    Eli kaikki jäljet johtivat Matti Alanderin kotisivuille ja fuktisol tuotteeseen. Tässä varmasti itselleni paras ratkaisu: http://www.malander.fi/tuotteet/fuktisol/tyyppikuvat/3.htm

    Kysymyksiä kuitenkin jäi:
    - onko Fuktisol Suomessa vähemmän käytetty?
    - ketkä ovat Jälleenmyyjiä?
    - Riittääkö sokkelin eristykseen Fuktisol 70mm/19kg? (Hinnoissa iso ero 70mm / 100mm)
    - Onko betoniviiste välttämätön?

    Voipi olla että fiksuinta olisi osoittaa samat kysymykset suoraan Matille, mutta laitetaan nyt muidenkin nähtäville tänne.

    Äänestä

  • LepLep kirjoitti:

    Kiitti vinkistä, olinkin joskus vieraillut sivuilla mutten sillä kerralla jäänyt sinne asumaan. Nyt jäin.

    Eli kaikki jäljet johtivat Matti Alanderin kotisivuille ja fuktisol tuotteeseen. Tässä varmasti itselleni paras ratkaisu: http://www.malander.fi/tuotteet/fuktisol/tyyppikuvat/3.htm

    Kysymyksiä kuitenkin jäi:
    - onko Fuktisol Suomessa vähemmän käytetty?
    - ketkä ovat Jälleenmyyjiä?
    - Riittääkö sokkelin eristykseen Fuktisol 70mm/19kg? (Hinnoissa iso ero 70mm / 100mm)
    - Onko betoniviiste välttämätön?

    Voipi olla että fiksuinta olisi osoittaa samat kysymykset suoraan Matille, mutta laitetaan nyt muidenkin nähtäville tänne.

    että jotenkin patolevyn käyttö sotii järjen vastaisuutta. Mitä sellaisella on virkaa jos salaojitus on kunnossa (eli oikealla paikalla ja tarvittava määrä) ja sokkelin vierus täytetään asian mukaisella soralla. Lisäksi on sadevesikaivot jotka johtaa pintavedet pois. Tämän lisäksi asianmukaiset routaeristeet niin mistä sinne pääseee kylmä/vesi?

    Mihin patolevy/fuktisol johtaa ne vedet joita sinne kertyy, jos kertyy? Salaojaanko vaiko sadevesiviemäriin?
    Jos salaojitus on oikein niin vesi ei pääse sinne asti eikä myöskään sadevesi, muutenhan niillä ei ole mitään virkaa vai olisko?

    Jos pohjaveden pinta nousee niin, että ei mikään salaoja vedä niin auttaako patolevy tai fuktisol siinä vaiheessa kun sokkelin vierus on täynnä vettä? Mitenkäs sitten käy kellaritilojen lattioiden kanssa kun siellä ei olekkaan patolevyä/fuktisolia alla? Korkkaako ihan itekseen vai miten käy?

    Ite vetenä tulisin suoraan lattian läpi kuin, että näkisin niin paljon vaivaa, että kiikkuisin niin ylös kuin sokkeliin asti jossa vastassa olis patolevy/fuktisol.

    Viisaammat vastatkoon joten jään innolla odottamaan...

    Äänestä

  • on sellainen mutu kirjoitti:

    että jotenkin patolevyn käyttö sotii järjen vastaisuutta. Mitä sellaisella on virkaa jos salaojitus on kunnossa (eli oikealla paikalla ja tarvittava määrä) ja sokkelin vierus täytetään asian mukaisella soralla. Lisäksi on sadevesikaivot jotka johtaa pintavedet pois. Tämän lisäksi asianmukaiset routaeristeet niin mistä sinne pääseee kylmä/vesi?

    Mihin patolevy/fuktisol johtaa ne vedet joita sinne kertyy, jos kertyy? Salaojaanko vaiko sadevesiviemäriin?
    Jos salaojitus on oikein niin vesi ei pääse sinne asti eikä myöskään sadevesi, muutenhan niillä ei ole mitään virkaa vai olisko?

    Jos pohjaveden pinta nousee niin, että ei mikään salaoja vedä niin auttaako patolevy tai fuktisol siinä vaiheessa kun sokkelin vierus on täynnä vettä? Mitenkäs sitten käy kellaritilojen lattioiden kanssa kun siellä ei olekkaan patolevyä/fuktisolia alla? Korkkaako ihan itekseen vai miten käy?

    Ite vetenä tulisin suoraan lattian läpi kuin, että näkisin niin paljon vaivaa, että kiikkuisin niin ylös kuin sokkeliin asti jossa vastassa olis patolevy/fuktisol.

    Viisaammat vastatkoon joten jään innolla odottamaan...

    Toki salaojitus ja sadevesijärjestelmät tullaan asentamaan asianmukaisesti, jotta taivaalta tuleva vesi saadaan johdatettua pois rakenteista.

    Mainosten/esitteiden mukaan fuktisol on "salaojittava eriste" sen rakenteen vuoksi. Se on siis hengittävää ja johdattaa veden pois, solukumirakenteen ansiosta.

    Patolevy on alkanut kuulostamaan pommilta tässä tapauksessa kun olen mennyt eristämään kellarini sisäpuolelta. Koska sisäpuoli on tiivis niin kosteuden poistuminen pitäisi tapahtua ulospäin, joka siis tyssäisi patolevyyn. Fuktisol taasen hengittäisi edelleen ulospäin eristävyytensä ja hengittävyytensä vuoksi.

    Mutta antaa viisaampien vielä vahvistaa nämä tietoni!?

    Äänestä

  • LepLep kirjoitti:

    Toki salaojitus ja sadevesijärjestelmät tullaan asentamaan asianmukaisesti, jotta taivaalta tuleva vesi saadaan johdatettua pois rakenteista.

    Mainosten/esitteiden mukaan fuktisol on "salaojittava eriste" sen rakenteen vuoksi. Se on siis hengittävää ja johdattaa veden pois, solukumirakenteen ansiosta.

    Patolevy on alkanut kuulostamaan pommilta tässä tapauksessa kun olen mennyt eristämään kellarini sisäpuolelta. Koska sisäpuoli on tiivis niin kosteuden poistuminen pitäisi tapahtua ulospäin, joka siis tyssäisi patolevyyn. Fuktisol taasen hengittäisi edelleen ulospäin eristävyytensä ja hengittävyytensä vuoksi.

    Mutta antaa viisaampien vielä vahvistaa nämä tietoni!?

    Patolevy on hengittävä rakenne, siksi siinä on ne nappulat sokkelia vasten

    Äänestä

  • Ammattilainen kirjoitti:

    Patolevy on hengittävä rakenne, siksi siinä on ne nappulat sokkelia vasten

    Mistä sinne patolevyn ja seinän väliin tulee ja poistuu ilmaa? Patolevy asennetaan oikeaoppisesti ylhäältä suljetusti.

    Äänestä

Ei 1960-luvulla Suomessa mitään rintamamiestaloja rakennettu.

Äänestä

Tämä kaipaa Nick Nailerin tietämystä

Äänestä
  • Esitetyillä rakenteilla on mökki nykyään homeessa.

    Sisäpuolisessa eristyksessä kastuu eristeen takana oleva betoniseinä. Kastuu lattiasta välipohjaan saakka.

    Olisi pitänyt laittaa patolevy ja tehdä anturaan viisteet. Patolevyn päälle olisi tullut eriste. Ei sisäpuolista eristystä koskaan ikinä. Ne menee kaikki homeeseen.

    Äänestä

Ketjun alussa on huomattavaa virheellistä tietoa mutta kun vanha ketju niin kehoitan huomioimaan tuon kohdan.

Mitään pintavesiä tai jätevesiä ei saa johtaa vanhaan vesikaivoon.

Pohjavesi pitää olla puhdas ja siellä saastunut pintavesi voi kulkeutua pitkiäkin matkoja.

Äänestä
  • Ns. paskalain jälkeenkin maalla on likavesikaivoja, joista wc-tavara menee tunnetusti vaikka minne. Yleisempiä ne ovat kuin kaivot joihin johdetaan pintavesiä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


LepLep kirjoitti:

Arvoisat rakentajat!

Kyselisin nyt asiantuntevaa mielipidettä/tietoa asiasta, johon olen löytänyt erilaisia ratkaisuja riippuen valmistajasta.

Eli mikä on viiasin/edullisin tapa kosteuseristää sokkeli.

Talo on siis perinteinen rintamamiestalo, jossa on koko talon kokoinen kellari. Kellari on otettu asumiskäyttöön, jolloin kellarin seiniä on eristetty sisäpuolelta Finnfoamilla / Solimatella. Tästä syystä päätin myös aloittaa urakan ulkoseinällä.

Kaivinkone kävi tänään avaamassa sokkelin, hieman anturan alle.

Tarkoituksena on aivan ensi töikseni asentaa salaojaputket (halk. 50mm) sekä katolta valuville vesille poistovesiputket. Vedet ohjataan vanhaan vesikaivoon.

Mutta mikä on riittävä kosteudeneristys?

Vaihtoehto 1.)
Kerabit suosittelee, että anturaan ja hieman yläpuolelle sivellään bitumia, jonka päälle asenneteaan patokaista. Ja sen päälle lähes maanpintaan saakka patolevy.

Vaihtoehto 2.)
Meltexin kotisivuilta puolestaan löytyy ohje (http://www.meltex.fi/pdf/sokkelilevy_web.pdf), jossa bitumia ainoastaan levitetään tarvittaessa sokkelin nurkkiin ja patolevy laitetaan alkamaan jo anturan alareunasta.

Jälkimmäinen kuulostaa huomattavasti helpommalta?

Ja useissa keskuteluissa on puhuttu betoniviisteen valamisesta anturan päälle. Voiko se oikeasti olla mahdollista, että vettä pääsee kerääntymään patolevyn / bitumikaistan päälle ellei viistettä ole ja sitä kautta rakenteeseen?

Maaperä on hiekkaa, ei siis savea lainkaan. Maapintan ei ole koskaan routinut.

Tuleeko mieleen jotain muuta, jota kannattaa muistaa?

Mitään muuta ulkopuolista eristystä en aio laittaa sokkeliin koska seiniä on eristetty sisäpuolelta. Ainoastaan hieman maanpinnan alapuolella aion laittaa 50mm styroxin kallistettuna talosta poispäin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu