Laitamme paneelin ulkopintaan kun ei raaskita rappauttaa eikä alkaa itte rappausta opetteleen.
Paneelin alle haluan slammata harkkoseinän jotta karbonisoituminen hidastuu.
Iskä oli 70 luvulla slammannut navetan sementtivellillä (pelkkää sementtiä) ja heittänyt kädellä hiekkaa märkään slammiin. Ja viimeistellyt sementtivellillä myöhemmin uudestaan.
Sementti ois halpaa vaan tuleeko sillä liian tiivis pinta?
Olisko tartuntarappauslaastista tehty velli kaikkein paras slammiaine?
Vaiko sokkelitasoitevelli?
Paneelin alle haluan slammata harkkoseinän jotta karbonisoituminen hidastuu.
Iskä oli 70 luvulla slammannut navetan sementtivellillä (pelkkää sementtiä) ja heittänyt kädellä hiekkaa märkään slammiin. Ja viimeistellyt sementtivellillä myöhemmin uudestaan.
Sementti ois halpaa vaan tuleeko sillä liian tiivis pinta?
Olisko tartuntarappauslaastista tehty velli kaikkein paras slammiaine?
Vaiko sokkelitasoitevelli?
Vastaukset 34
Vanhimmat
kuitulaastia? Esim. Scanmix - kestää seinä hieman elämistä paneelin allakin, sementti voipi halkeilla! 25 kg säkki maksanee jotain 13 egee ja ehkä rapiat päälle.
Ja slammin ohuena kerroksena arvelen jottei halkeile.
laitto ja slammaus ei kannata, laita slammauksen tilalle lisävillaa ja ulkovuori, niin hankkeesta on samalla vaivalla jotain hyötyäkin. Muista ulkovuorin tuuletusrako alhaalta ylös asti.
Meillä on siposeinien ulkopuolella 15 senttiä villaa bituliitti ja rimoitus sekä pystylomalauta ja on erittäin energiapihi ratkaisu vuodesta 1981. Nyt tänä kesänä maalataan laudat uudestaan.
Nyt taitaa tulla kaksi erillistä eristekerrosta seinään kun eristeharkon päälle suosittelet lisäeristystä .
on kokonaisuus, kaikki makaa saman jalustan päällä.
Mikäli valitsit muoviharkot, joudut toimimaan niiden ehdoilla.
Tavallinen harkko tai sipo joustavat jälkikäteen
harkittuihin muutoksiin myös ulkopinnoitusvaihtoehdoissa siten, että niitä on mielen muuttuessa järkevä tehdä työn- ja energiansäästön kannalta.
Jos työsi ei mitään maksa, slammaile pois ja paneloi ja maalaa, vielä jos saat puut omasta metsästä ja keität itse punamullat eikä tartte ostella, tiedät, mitä teet seuraavat loma-ajat.
Onnea valitsemallasi tiellä.
Niin, sipoon kai tuo lisäeriste on nykyään lähinnä välttämättömyys, jotta seinä saadaan eristämään edes sen kapeimman "muoviharkon" verran eikä suunnattomia kompensaatioeristeitä tarvittaisi muualla talossa.
Tarkoitatko tavallisella harkolla lekaharkkoa ilman eps/pur-eristettä? Ei kai tuosta voi edes ilman (lisä)eristystä edes rakentaa.
toimiva ratkaisu sipo tai harkko ilman muovitäytettä.
pinnan voi
a) suoraan rapata,
b) lisäeristää ja rapata tai
c) lisäeristää ja laudoittaa.
Itselläni on sekä suoraan rapattua että lisäeristys laudoitus-ratkaisua.
Eikä ole tarvinnut tehdä kompromissia tai kompensaatiota.
Muutamalla naapurilla on aika isoja pintoja ulkoseinässä lasitiilestä. On jopa sauna pesuhuoneessa. Mitenhän sekin ajan mittaan
käyttäytyy, kun näköjään kaikenlaista hassua pitää 'kokeilla'.
että sokeat pystyy kirjoittamaan tänne viestejä. Tänäkin vuonna Suomeen rakennetaan satoja Jämerä-kivitaloja joissa ei tarvita mitään lisälämmöneristeitä (eli muovieristeitä) ja et ole sattunut huomaamaan...
Rakennusmääräyskokoelman mukaisesti siporexista voi rakentaa omakotitalon vaikka 250 mm paksulla harkolla jonka u-arvo on 0,49. Maximi u-arvo lainsäädännön mukaan ulkoseinässä on 0,6. Eli normaali 375 mm siporex-harkko täyttää tuplasti sen mitä laki vaatii.
Ei kannattais kirjoitella jos ei ole kykyä.
Mutta meillä lisäeriste ei luultavimmin maksaisi itseään ikinä, näkyy olevan niin energiapihi nykyiselläänkin. Eikä eriste hidasta karbonisoitumista.
Ja toisaalta lisäeriste siirtää pakkaskeleissä veden jäätymispisteen betoniin.
Kyllä eristävyys pitää täyttyä 1. pykälän mukaan ilman sen edellisen mainitsemaa kompensointieristettä eli lisäeristettä.
nokkela niin selitäpäs nyt kaikille mikä on lämpöhäviöiden tasauslaskema sekä miten ja ennen kaikkea miksi se tehdään;)?
Mielenkiintoista, että täällä mollaat Sipoa huonosta eristävyydestä. Omaa ei kannata kuitenkaan lisäeristää olllenkaan.
Hienoa, että olet sen oikean juuri valinnut. Vähemmän on aivan sairaan vähän ja ylimääräisestä ei mitään hyötyä.
Uskovainen on uskovainen, eipä muuta voi sanoa.
purin yhden siposeinän, jossa oli 15 senttiä villaeristettä pystylomalaudoitus ulkopuolella.
Mielestäni 1980-luvulla liimatut harkot olivat erittäin hyväkuntoisia (karbonointi? erittäin olematonta ja niihin riitti vain normaali tasoitus.
Eipä ole pariin vuoteen mitään outoa vielä ilmennyt, koska se karbonointi lähtee etenemään
entisessä ulko- nykyisessä sisäseinässä?
Sitäpaitsi kun sokkelissa oli jo varauduttu tuohon (purettuun) lisäeristeeseen, siitä oli helppo lähteä taloa jatkamaan, kun lattiapalkeille sai normmalin 15cm kannatteen.
Aika höpöjä puhuvat sipon käytettävyydesta. Muutaman talon olen tehnyt ja kaikki asumiskelpoisia ja energiapihejä normaalilla toteutuksella.
Eli tässä on se siun rajasi. Ylimääräinen eristys on turhaa ja vähemmän on ehdottomasti liian vähän.
Hienoa, että sinun mielipiteesi on se ainoa oikea ja juuri tuo arvo on se hyvä.
Talo pitää nykyisten virkamiesten keksimien sääntöjen mukaan olla ns. tarpeeksi eristävä.
Eristävyys toteutuu kahdella tavalla
A) Kaikki kompenentit alittavan virkamiehen hihasta ravistamat arvot
B) Tehdään tasauslaskelma, jos jokin komponentti alittaa kohdan A arvot
Toteutuuko A, vai B ei tee mistään talosta parempaa, tai huonompaa. B voi olla energiataloudellisempi, kuin A ja päinvastoin.
Kohdalla A ja B ei ole mitään tekemistä siihen kuinka paljon energiaa talo kuluttaa. No toki jotain, mutta jos tosiaan energiankulutusta haluttaisiin säästää, niin energialle lätkäistäisiin vero. Tätä nyt ei haluta tehdä, vaan ilmeisesti eristefirmat ovat parempia lobbaajia, kuin energiafirmat.
Jos auto- maailmasta otettaisiin esimerkki, niin autojen kulutusta ei ole millään tavalla säädelty, mutta bensalle on lätkäisty vero. Sama voitaisiin mielestäni hyvin toteuttaa lämmitykseenkin.
Oletko (1) kenties yksi tällä palstalla kirjoittelevia harkkomyyjiä ,(2) vai etkö tosiaan tätä tiennyt? Veikkaus, että kohta 1 ja nyt alat sitten todennäköisesti haukkua kevytbetonia.
eli tiedän kyllä mitä laskelma tarkoittaa mutta halusin sinun näkemyksesi asiasta. Tämä seuraava lause nimittäin kuulostaa aika kummalta:
"Tänäkin vuonna Suomeen rakennetaan satoja Jämerä-kivitaloja joissa ei tarvita mitään lisälämmöneristeitä (eli muovieristeitä) ja et ole sattunut huomaamaan... "
Siis pelkkää sipoa joka puolella ja täyttää rakmk:n vaatimukset? Onko sulla joku esimerkki?
Mikä siinä muuten on että vaikka joku aloittaisi tänne ketjun "työpaikka meni alta ja koira kuoli" niin viimeistään viides vastaus olisi "minä rakensin sipotalon eikä moisia ongelmia ole ollut. Lämmityskulutkin on olleet kohtuulliset". Tämä ketjuhan oli raksaajan kysymys slammauksesta ja taas joku väänsi sen sipoksi..
Sipotaloissa on yleisesti tasauslaskelman vuoksi käytetty yläpohjassa villaa. Esim näemmä kauppaamissasi (luin pari edellistä tänne kirjoitettua juttua, niin näki mikä on homman nimi) Design- harkoissa tuota samaista villaa käytetään yläpohjassa. Ei tuo villa nyt niin paha asia ole, ainakaan minun mielestäni.
Tämä homma taisi mennä tähän Sipokeskusteluun sen vuoksi, että Raksaaja on vuosikausia (joku tosiaan haluaa rakentaa näin kauan, itse olen tuossa ajassa tehnyt kaksi taloa) vaahdonnut lämmöneristävyyden ehdottomuudesta ja haukkunut Sipo juuri sen takia huonoksi. Nyt Raksaajan mielipide on, että enempi lämpöeristys on aivan liikaa. Eli Raksaajan eristyskyky on se ainoa oikea. M.O.T.
Hieman hymyilyttää nämä muutama vuosi Raksaajan sitten vaahdotut kommentit kivitalon aurinkoaenergian varauskyvystä. Nyt sitten rappaus heitetään unholaan. Taitaa olla puheet muuttuneet aika paljon noista ajoista.
Hassua, että juuri sinä takerruit tähän Sipo asiaan :)
se esimerkki siitä sipotalosta jossa ei ole lisälämmöneristettä eli villaa tai urskaa tai EPS:ää, kun kehuit että niitä satoja rakennetaan. Miksikö tartun näihin sipojuttuihin? Koska tällä hetkellä täällä näyttää sipo-orientuneilla olevan argumentit pahiten sekaisin, niinkuin nyt tällä hetkellä sinulla.
Jos olet lukenut näitä viestejä niin olen mielestäni monta kertaa ollut myöntämässä sipon hyviä puolia jotka ovat paljolti samoja kuin KS-harkoilla. Lämmöneristävyys ei kuitenkaan kuulu niihin.
Raksaaja vastannee puolestaan.
Linkkiäsi odotellessa.
Hei harkkomyyjä. Oletko tyhmä, etkö osaa lukea, vai molempia? Veikkaus, että kolmas vaihtoehto.
Tässä keskustelun kulkua
reski kirjoittelee:
"Niin, sipoon kai tuo lisäeriste on nykyään lähinnä välttämättömyys, jotta seinä saadaan eristämään edes sen kapeimman "muoviharkon" verran eikä suunnattomia kompensaatioeristeitä tarvittaisi muualla talossa.
"
Kirjoitetaan, että Siposeinää tarvitsee lisäeristää, jotta vaikkapa kattoa ei tarvitsisi lisäeristää suunnattomia määriä. Huom. Keskustelu on _seinän_ lisäeristämisestä Sipotaloissa.
Vastaus:
"Tänäkin vuonna Suomeen rakennetaan satoja Jämerä-kivitaloja joissa ei tarvita mitään lisälämmöneristeitä (eli muovieristeitä)"
Sinun kommenttisi:
"Siis pelkkää sipoa joka puolella ja täyttää rakmk:n vaatimukset? Onko sulla joku esimerkki?
"
Sitten joku repäisee lauseet irti kontekstista. Oli kysy _seinän_ lisäeristämisestä (eli muovieristeitä), eikä koko talon. Kirjoitin lisäksi myöhemmin "Sipotaloissa on yleisesti tasauslaskelman vuoksi käytetty yläpohjassa villaa." Tuota muuten on yleensä n. 20cm. Ei iso määrä minkään muunkaan harkkotalon kattoon verrattuna.
Etkö siis osaa lukea, vain oletko vain noin fanattinen myyjä. Eikö olisi helpompaa lähteä Sipolle myyjäksi, kun noin tekee pahaa.
"Koska tällä hetkellä täällä näyttää sipo-orientuneilla olevan argumentit pahiten sekaisin, niinkuin nyt tällä hetkellä sinulla.
"
Kelaappa nyt hieman asioita. Jos myymäsi tuote ei myy, niin vaihda tuotetta, tai ehkäpä tuon myyntitavan voisi vaihtaa johonkin. Ei tänne Sipomyyjätkään koko aikaa kirjoittele. Omani sanoi asiallisesti, että teet talon mistä harkosta tahansa, niin hyvä siitä tulee. Kokeile samaa tapaa.
Eli minun pitäisi vielä antaa linkki mihinkä? Sipotaloihin, joissa ei ole lisäeristettä seinissä, kuten itse kirjoitin. Empä oikein viitsi. Mene pällistelemään minkä tahansa parhaillaan rakennettavan Sipotalon viereen, niin 99% varmuudella seinissä ei ole mitään lisäeristettä. En laittanut tuota 100%, koska joku tuollaista kuitenkin keksii tehdä.
kun asialliset perusteet loppuu.
Sinä puhuit lisäeristeistä, nyt äkkiä lisäeristäminen onkin vaan "normaalia" eristämistä eikä "lisä"eristämistä. Vai oliko se niin että villaeriste ei ole "lisä"eristämistä mutta uretaani on?
Sinä puhuit koko talosta, et seinistä. ("Tänäkin vuonna Suomeen rakennetaan satoja Jämerä-kivitaloja joissa ei tarvita mitään lisälämmöneriste..."). Sen takia pyysin kommenttiasi tasauslaskelmasta, sillä tiedät itsekin että tuo väittämäsi ei ole mahdollinen.
Puutun selvästi vääriin väittämiin kun sellaisen näen, oli kyse siposta tai ihan mistä vaan. Kyllä kai sinäkin reagoisit jos joku kirjoittelisi tänne puutaheinää tyyliin "lammi parantaa syövästä" tai "leca poistaa nälän maaimasta". Tuo sinun viestisi jota aloin kommentoida oli suunnilleen yhtä totuudenmukainen.. oli se sitten pelkkä lapsus tai jotain muuta.
Poistun tästä väännöstä kanssasi koska et näköjään osaa keskustella asiallisesti, nähdään joskus toiste jossain muualla.
Lueppa nyt toiseenkiin kertaan tuo edellinen viestini ja _yritä_ edes ymmärtää se. Reski kirjoitti, että SEINIÄ täytyy lisäeristää, johonka vastasin.
Sinä kirtat "leca poistaa nälän maaimasta". Et varmaan tätäkään tällaisena tarkoittanut yksittäin siiteerattavaksi, vaan se liittyy muuhun tekstiin.
Vuotta sitten slammattua rossipohjan sokkeli ja puoliksi maan alla oleva autotallin seinä. Helppo vetää harjalla seinään ohennettuna, tukki soraharkon huokoset silmämääräisesti ihan hyvin.
Eikä tullut ainakaan ennen talon myyntiä mitään huomiota ko. asiaan.
http://www.fescon.fi/index.asp
kiitti muillekin vinkkilöisistä
Siveltiin pippeli ja asennettiin ledivalo.
Justiinsa ollaan rappaamassa vanhemmille eristeharkko taloa ja pitää sanoa että hidastahan se on käsipelillä tehdä mutta ei mikään mahdoton tehtävä. Me käytetään lakan betonin kuitulaastia. Seinän ja ikkunan kulmiin käytiin kiviralta hakemassa metalliset suoristus/ohjurilistat 10mm, joita vasten on hyvä vetää pitkällä lineaarilla. Vedettiin eka koko taloon silmämääräisesti noin 5mm kerros johon laitettiin lasikuituverkko. Sen jälkeen kierrettiin uusi kerros lineaarin kanssa ja sitten päälle ohut kerros joka viimeisteli kolot pois. Toleranssi on pari milliä isoillakin seinillä. Väri laasti haetaan tällä viikolla ja ammutaan pintaan suppiloruiskulla, kahteen kertaan. Joten jos taistelumieltä löytyy vielä talon loppuvaiheilla tarpeeksi, ei rappaaminen ole mikään mahdoton asia tehdä itse.
Itselle tosin alan seraavaksi tekemään kevytbetoniharkko taloa johon tulee lisäeriste laudoitus.
Tervehdys,
Luin jostakin aikaisemmasta viestistäsi, että olit maksanut Lammin pystytysurakasta 19500 eur? Minne päin Suomea rakensit ja olisiko mahdollista saada pystyttäjien yhteystietoja e-maililla? [email protected]
Kiitos!
Jos ei ole firma morphautunut joksikin muuksi niin tuolta vois löytyä äijjät:
http://www.yritystele.fi/yf_getinfo/code/sx0b4cF3WKNOCjd4s H4hJURfX4=GS/ARTIKS Oy
Hinta kuulostikin ihmeen edulliselle...
Me olemme rakentamassa pääkaupunkiseudulle ja yhden Lammin edustajan mukaan rungon pystytys maksaisi noin 80000 eur, joka kuulostaa aika hurjalta hinnalta. Emme tosin ole vielä päättäneet tuleeko kivitalostamme Lammi vaiko joku muu.
Itse vedin ruksit Lammin päälle kalliin paketin takia ja vieläkin kalliimman pystytystarjouksien vuoksi.
kannata itse liimailla paikoilleen, säästää asennuskuluissa huimia summia ja golfmaksuissa (kun ei ehdi golfata) ja vyökin pysyy sopivan mittaisena.
Olen itse kolmeen taloon muurannut/liimannut harkot, arkisin teen töitä tietotekniikan parissa, joten kohta mulla on tienattuna toinen ammattikin... mutta kahta en vaihtais, täydentävät hyvin toisiaan.
Slammausta voin suositella maanalaiseen harkkoon ennen vedeneristystä, mutta ylempänä käyttäisin toisia pinnoituskeinoja = puu tai rappaus.
Meikäläinen maksoi pystytyksestä ja jäi aikaa golffaamaan. Vyö on samassa reiässä kuin 20v sitten.
1/3 talosta muurailin. Aivan harrastuksen vuoksi. Tietääpä nyt mitä tuokin on.
Mitä tuolla toisella ammatilla teet? Etkö viihdy töissäsi? Vai tarkoitatko, että tienaat toisen ammatin verran? Tämähän on hyvä. Sitten ehkä sinullakin on varaa golffata. Hieno peli.
tasoitat ja hiot pohjat ja sitten serpon hiertolaastia pintaan. Tulee tosi nätti pinta ja ei ole vaikeeta.
(IMO) Maailmanlopun valinta on joku puupinta kivitaloon:
a. nyt on puun hinta korkeella
b. se maalaus ja huoltomaalaus arrggh!
Jos sulla on vaan telineet käytössä niin aloita harjoittelu kohdasta, johon tulee puuritilä ja villiviiniä :)
Älä pidä kiirettä asian kanssa, koska parin vuoden päästä saattaa rappauskin on edullinen teetettynä.
"Toinen mahdollisuus on vetää esimerkiksi oikaisulaasti tasoitelastalla alhaalta ylöspäin seinään. Tämän jälkeen pinta hierretään halutun näköiseksi. Tällöin pinnasta tulee paksuhko ja muistuttaa rappausta."
Tuon kun tekee värillisellä oikaisulaastilla, niin se on siinä. Mikäli menee viduiks niin sitte puuta tai rappausta päälle.
vaikka taidatkin rakentaa sillä meinigillä että tulette asumaan mökissänne kauan, niin silti mun mielestäni kannattaa ajatella myös jälleenmyyntiarvoa. Uskaltaisin väittää että myynnin hetkellä rappaus nostaa talon arvoa enemmän kuin hintansa verran.. kun ei se muuten ole "kivitalo" eikä työkaverit osaa olla kateellisia ;)
Kynsilaasti on kyllä niin halpaa että ei ainakaan sen takia kannata miettiä pelkkää betonia, jos uskot että sementti on liiantiivistä.