Olen aikeissa siirtää muutaman autiotalon pihalta ruusuja omaan pihaan. Talot ovat ainakin toista sataa vuotta vanhoja ja ruusut varmaan myös melko iäkkäitä. Tuntuu että kasvavat suurin piirtein hiekassa. Mikä olis paras vuodenaika siirtää ja pitääkö saada minkäverran juuristoa mukaan? Entä muita kikkoja jotta onnistuminen on taattu?
Kiitos asiallisesta vastauksesta etukäteen!
Kiitos asiallisesta vastauksesta etukäteen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
olen ollut jo muutaman viikon sillä meilläpäin on menossa mittava kaupunkirakentamisen buumi ja siinä jää paljon ikivanhoja taloja kaivinkoneen alle.
Olen käynyt työmaamestareilta kyselemässä saanko iltaisin kaivella niitä ruusuja ym (työajan jälkeen sillä työturvallisuusmääräykset eisät sallisi ulkopuolisen kyykkimistä koneiden ääressä).
Jokainen mestari on luvan antanut.
En tiedä mikä selviää,mikä kuolee ja varsinkin lajikkeet ovat ihan hukassa.
Pääasia minulle kuitenkin on että ainakin yritän.
Saamieni ohjeiden mukaan istutan hyvämultaiseen kuoppaan ne alut,ihan juuriston koosta riippumatta,sitten leikkaan suurimman osan varsista sillä lehdet ja kukat rassaavat liikaa pensasta kun se yrittää toipua siirrosta.
Pikkuvinkkinä,kirjaa johonkin vihkoon ylös milloin ja mistä olet minkäkin puskan kaivanut,ja mieluusti ota vielä kuvakin jonka liität siihen.
Joskus vuosien kuluttua jos keräilyinnostuksesi kasvaa ne muistiinpanot ovat todella mukavia tutkittavia.
Kiitos hyvistä vinkeistä!
Tuo valokuvaaminen olis kyllä jäänyt tekemättä, mutta todella kannattaa tehdä vaik ei tästä arboretumia syntyiskään.
Jos veilä löytyy tietoa onko vuodenajalla miten suuri merkitys siirrossa niin ottaisin tiedon mielelläni vastaan. Mun tapauksessa siirto tapahtuis ilmeisesti syksyllä tai ens keväänä.
sen verran aloittelija ruusujutuissa olen että pengoin pitkin nettiä jotain vinkkejä löytääkseni.
Monissa yhteyksissä kerrottiin että otollisimmat siirtoajat ovat myöhäissyksy ja keväällä kasvukauden alussa mutta mainittiin myös että ruusut sietävät siirtoa yllättävän hyvin varsinkin muinakin aikoina jos ne leikkaa tylysti matalaksi niin että juuret saavat toipua kunnolla kun ei ole lehtiä viemässä voimia.
Sormenpäät rei´illä naputtelen tässä kun kävin äsken naapurista pelastamassa pikkuisia juuritaimia ja tietysti ilman nahkahanskoja.AUTS!
Olen melko hajamielinen viljelijä. On jopa käynyt niin, että jostain tienvarsilta kaivamani ruusut, joissa on jopa pätkä juurta seurannut mukana, ovat unohtuneet vesisankkoon.
Hyvin ovat viihtyneet ja tehneet uusia versojakin. Sitten olen istutellut niitä pikkuhiljaa sopiviin paikkoihin ja ovat kasvaneet ikäänkuin huolimattomusuus olisi palkinnut.
Luulisin, että vesi on tärkeä. Juuret viihtyvät.