Hain tänä vuonna toista kertaa yliopistoon lukemaan englantilaista filologiaa, mutta vieläkään ei tärpännyt. Kuinka monta kertaa olette hakeneet samaan paikkaan, ennen kuin olette päässeet sisälle? Itse alan pikku hiljaa epäillä omia taitojani, koska vieläkään ei onnistunut. Englanti on kuitenkin ollut koulussa vahvin aineeni.
Mitä ehdotatte välivuodeksi? Aion olla töissä koko vuoden, mutta miten kannattaisi omaa kielitaitoa parantaa työn ohella? Ajattelin tilata itseopiskelumateriaalia eräästä valmennuskurssipaikasta (en pääse osallistumaan varsinaiselle kurssille). Mitä mieltä olette siitä? Onkohan itseopiskelusta läheskään yhtä paljon hyötyä?
Ja sitten lopuksi: moneenko yliopistoon mielestänne kannattaa kerralla hakea? Ja mihin yliopistoon olisi helpoin päästä lukemaan englantia?
Kysymykseni tulevat hieman varhaisessa vaiheessa, koska seuraaviin pääsykokeisiin on vielä vuosi, mutta aion asennoitua seuraavaan vuoteen siten, että se on viimeinen jonka vietän ilman opiskelupaikkaa. :)
Mitä ehdotatte välivuodeksi? Aion olla töissä koko vuoden, mutta miten kannattaisi omaa kielitaitoa parantaa työn ohella? Ajattelin tilata itseopiskelumateriaalia eräästä valmennuskurssipaikasta (en pääse osallistumaan varsinaiselle kurssille). Mitä mieltä olette siitä? Onkohan itseopiskelusta läheskään yhtä paljon hyötyä?
Ja sitten lopuksi: moneenko yliopistoon mielestänne kannattaa kerralla hakea? Ja mihin yliopistoon olisi helpoin päästä lukemaan englantia?
Kysymykseni tulevat hieman varhaisessa vaiheessa, koska seuraaviin pääsykokeisiin on vielä vuosi, mutta aion asennoitua seuraavaan vuoteen siten, että se on viimeinen jonka vietän ilman opiskelupaikkaa. :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
ensimmäiseksi tuli mieleen että mikset lähtisi vaikka englantiin töihin vuodeksi?
Siksipä kannattaisi harkita muuttamista ulkomaille joksikin aikaa (ja tulisit vasta ennen pääsykokeita).. Jos ei Englantiin niin jonnekin muualle missä voit käyttää englantia. Toki ihanteellisinta olisi päästä juuri Englantiin.
Kannattaa myös miettiä onko se englanti oikeasti se mikä kiinnostaa - se voi toki olla "vahva aine", vaikkei se lopulta kiinnostaisikaan.. Tiedän TODELLA monia jotka hakevat lukemaan englantia vain siksi koska ovat siinä todella hyviä jostain syystä.. Kannattaa siis miettiä! Etenkin jos et halua opettajaksi niin ei ole periaatteessa juuri mitään järkeä (minun mielipiteeni!) hakea lukemaan englantia pääaineena, sillä jos havittelet kansainväliseen yrityselämään tms. niin kauppatieteet tai mitä tahansa muuta mielenkiintoista pääaineeksi ja englantia ( muita kieliä!) sivuaineeksi.
Toki on olemassa sekin mahdollisuus, että haet lukemaan mitä tahansa muuta ja sitten yrität saada englannin sivuaineeksi ja myöhemmin pääaineeksi..
Kaikkea voi aina kokeilla.
Itse asiassa englanti on ainoa joka kiinnostaa ja juuri opettajaksi tuleminen. Olen haaveillut siitä jo vuosia. Ja ysin/kympin oppilas olen ollut ala-asteelta asti, yo:ssa kirjoitin E:n. Tuntuu niin turhauttavalta huomata, että en ehkä koskaan pääse toteuttamaan tätä unelmaani.
Vuosi ulkomailla olisi tosi kiva juttu ja olen harkinnutkin sitä joskus, mutta tällä hetkellä lähtö ulkomaille ei vain ole mahdollinen minun kohdallani. Eli jos teiltä irtoaisi muita vinkkejä joita voisin toteuttaa kotimaasta käsin?
ei taida olla muuta mahdollisuutta kun yrittää luoda oma englanninkielinen ympäristö :). Eli siis mahdollisimman paljon englannin käyttöä, kuuntelua ja lukua.
Tulee myös mieleen että kannattaa etsiä käsiinsä joku toinen englannin pääsykokeisiin valmistuva, jonka kanssa voi miettiä mitä pitäisi parantaa ja mahollisesti voisit myös valmistua hänen kanssaan jos teette vaikka kokeita toisillenne :).
Kannattaa myös lukea erityyppisiä tekstejä, esim. tieteellistä ja uutistekstejä eikä vain kaunokirjallisuutta. Eri aihepiirin tekstejä, mutta etenkin uutistekstien lukeminen kannattaa sillä pysyy ajan tasalla sanaston ja kielenkin muuttumisen kanssa.
Voithan vaikka alkaa englantilaisen kanssa kirjeenvaihtoon - silloinhan panostaa varmasti sata prosenttisesti joka kirjeeseen, eikä tee niitä vain "sinnepäin"..
Mahdollisimman paljon englantia, mutta sopivasti muutakin elämää.. ;)
Heip.
Oli kuin olisin itse kirjoittanut tekstisi.
Minä hain kans toista kertaa (jos ylioppilaskevään kokeenkurkkausta ei lasketa) lukemaan englantia. Eikä vieläkään. Pääsin jo aika lähelle, kolmannelle varasijalle, mutta se on tapauksessani kovin kaukana. En todellakaan jaksa uskoa että niin useasta paikasta luovuttaisiin. Eli ei oikeen voi lohduttautua silläkään, että varasijoilla. Se on ihan sama onko varalla jos ei silti pääse sisään. :) Pettymys oli valtava, sillä olin jo vuoden opiskellut englanninkielisellä linjalla toisessa koulussa ja siinä ohella valmistautunut pääsykokeisiin.
En oikeen osaa enää ajatella, että mitä ihmettä se vaatii päästä lukemaan. Varmaan on nämä sisäänpäässeet aivan huikaisevan hyviä kielessä. Minäkin kuvittelin, että olisin voinut jo näillä tiedoillani vaikka sisään päästäkin, vaan ei. Vaikka alkuun olinkin pettynyt, niin ei voi kuin olla jollain kieroutuneella tavalla onnellinen sisäänpäässeiden puolesta - ei voi edes kuvitella miten mukavaa englantia olisi opiskella. Minäkin haluaisin opettajaksi. Se on vaan ollut jo vuosia ajatuksena, että englannista ammattia itselleni hommaan. Nyt minun on käytävä tämä toinen koulu loppuun, kun ei olee hirveästi järkeä jättää sitä kesken. Samalla aion jatkaa ensivuoden pääsykokeisiin valmistautumista. Ehtisihän sitä opiskella sitä kieltä myöhemminkin, kun vain sisään yliopistoon pääsisi..
elämä voittaa, moneenko yliopistoon hait? Itse olen sinnikkäästi yrittänyt vain yhteen ja juuri siihen joka on yksi vaikemmista päästä sisään. Syy tälle yhden ainoan yliopiston suosimiselle on se, että asun sen lähellä ja myöskin kaikki sukulaiset ja kaverit asuvat täällä päin. Myöskin miehen vakituinen työpaikka on "estänyt" minua hakemasta muualle. Nyt kuitenkin huomasin, että on aika alkaa jo hakea muihinkin paikkoihin. Ensi vuonna haen mahdollisesti kolmeen eri yliopistoon. Onkohan se mielestänne liikaa? Näissä kuitenkin kaikissa täysin eri kirjat.
Hain yhteen ainoaan paikkaan, hyvin paljon samoista syistä kuin sinäkin. Toisaalta, ei minua täällä periaatteessa mikään pitelisi, kun ei ole parisuhdettakaan tällä hetkellä. Mutta hakemani kaupunki on minulle rakas ja minunkin ystävät ja perhe asuu lähialueilla. Minä ajattelin, että alan vähitellen tästä kesän jälkeen kertailemaan taas kielioppia aina sinne uuden vuoden tienoille, jolloin toivottavasti julkaistaan muut pääsykoekirjat. Itse ajattelin kahta paikkaa kokeilla. Vaikka hirveä pettymys tuo taas pois jääminen (ja varsinkin kun oli niin lähellä), niin nyt on kyllä sellanen asenne että sisään vaikka väkisin. Pakko. Kolmas varasija on jo niin lähellä, että sisään ens vuonna. Tai sitä seuraavana. Ihan sama :)
Missä vaiheessa olette aloittaneet pääsykokeeseen lukemisen ja kuinka paljon olette lukeneet? Viime vuonna aloitin kirjoitusten jälkeen, tänä vuonna tammi-helmikuussa, tosissaan maaliskuussa. Ilmeisesti oli liian myöhään, koska en sisälle päässyt.
Tuli tuosta toisesta keskustelusta mieleen, että toivottavasti minunkin paskahommani antaa seuraavalle kerralle motivaatiota tarpeeksi. Vuoden olen siinä hommassa jo ollut mutta eiköhän tämä toinen vuosi tee taikansa. Olisin jo nyt enemmän kuin mielelläni aloittanut opiskelun. Halu "kunnon työhön", joka kiinnostaisi ja josta saisi parempaa palkkaa, on kova.
Missä vaiheessa olette aloittaneet pääsykokeeseen lukemisen ja kuinka paljon olette lukeneet?
Tämä on mielestäni hieman vääränlainen näkemys. Kannattaa miettiä enemmänkin laatua kuin määrää, ja laajojen kokonaisuuksien ja asiayhteyksien hahmottamista pikkuisten yksityiskohtien sijaan. Tämä sopii noin yleisesti ohjeeksi tuleviin yliopisto-opintoihin, etenkin hum. ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla.
Pääsykokeeseen valmistautuessa kannattaa myös lukea pääsykoemateriaalin lisäksi ao. aineistoa tukevaa lisämateriaalia. Esim. jos pääsykokeessa on luettavana romaani, kannattaa tutustua myös ao. romaanista kirjoitettuun kritiikkiin/analyyseihin. Eli, ei kannatta rajoittua vain pääsykoekirjoihin vaan tutustua myös hieman laajemmin niissä käsiteltyihin asioihin. Tämä ei toki ole mikään edellytys sinänsä, mutta on mielestäni järkevää ja myös syventää oppimista.