Seurasin Idolsia koko talven ja suurin syy siihen oli tämä heviherra Ari Koivunen, jonka ääni ja persoona ovat hyvin vangitsevia. Oli ihanaa, että mukana oli hemmo, joka palautti muistiin hyvää musaa aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Olin itse jo melkein unohtanut Deep Purplen ja Led Zeppelinin. Arin innoittamana kavoin vanhat levyni esiin (vinyylit!) ja olen veivannut niitä viime aikoina yllättävän usein.
Arin ensimmäinen levy oli muelenkiintoinen sekoitus uutta suomalaista metallimusiikkia, mutta toivon, että hän vielä joskus kaivaisi levyarkistoja ja levyttäisi kunnon coverit vanhoista hevi- ja rockklasiikoista. Minusta hän tekisi suuren palveluksen uudemmalle rock-sukupolvelle, jos näin tapahtuisi. Miettikää, mitä tapahtui ikivanhalle Billy Joelin Pianomanille. Nyt sitä kulee tämän tästä radiosta. Se biisi ei ehkä tällaista revivalia ansaitsisi, mutta vanhassa musassa on paljon kuuntelemisen arvoista. Ja olen varma, että aika moni haluaisi Arin esittämänä kuunnlla Still loving youta muutenkin kuin You tubesta (jos se siellä enää keikkuu...).
Arin ensimmäinen levy oli muelenkiintoinen sekoitus uutta suomalaista metallimusiikkia, mutta toivon, että hän vielä joskus kaivaisi levyarkistoja ja levyttäisi kunnon coverit vanhoista hevi- ja rockklasiikoista. Minusta hän tekisi suuren palveluksen uudemmalle rock-sukupolvelle, jos näin tapahtuisi. Miettikää, mitä tapahtui ikivanhalle Billy Joelin Pianomanille. Nyt sitä kulee tämän tästä radiosta. Se biisi ei ehkä tällaista revivalia ansaitsisi, mutta vanhassa musassa on paljon kuuntelemisen arvoista. Ja olen varma, että aika moni haluaisi Arin esittämänä kuunnlla Still loving youta muutenkin kuin You tubesta (jos se siellä enää keikkuu...).
Vastaukset 5
Vanhimmat
ko. hra vaivautuisi ja paneutuisi niin, ettei mene nuotin vierestä koko ajan, niin kuin esim. Piano Manissa. Ja toivon todellakin, ettei lähde Purplea ja Zeppelinejä raiskaamaan. Pysyköön vaan tässä teinareille suunnatussa kevyessä poppimaisessa hevissään ja kaikki ovat tyytyväisiä. Olin todella pettynyt levyyn.
http://www.youtube.com/watch?v=D4VVkozUKBI
Ihmettelen missä kohtaa Piano Man menee ohi nuotin ja jos meneekin ihmettelen miksi se sinua häiritsee. Kiitän luojaani ettei minulle ole niin hyvää sävelkorvaa lahjoitettu että joutuisin elämänlaatuani pilaamaan moisilla pikkuseikoilla.
Tuo ylläoleva biisi olisi nuotilla tai sen vierestä Arin esittämänä varmasti tuhansia tunteita herättävä, niin sinulla kuin muillakin.
Minusta Ari voisi raiskata ihan minkä biisin tahansa ja vain aniharvoja vituttaisi. Minulle se olisi suurtakin suurempi nautinto.
Vanhoja legendoja jos haluaa kuunnella niin kyllä niitä saa hommattua siis alkuperäisten esittäjien. Tosin Arin versiot oli fressimpiä ja niissä oli enempi potkua kuin alkuperäisten, esim. vrt. perfect strangers. Mutta kuiteskin vaikka ois miten hyviä niin ei Arille enää mitään covereita.
Just kun on alkanut saada sitä uskottavuutta niin kaikki taas torpedoitais jollain covereilla. Ei kiitos.
Ari itekkään tuskin lämpenis ajatukselle. Eteenpäin on elävän mieli. Uusi aika uudet musat.
mäkin olen noista covereista. Keikoilla voi pyydettäessä heittää vaikka Paranoidin, muttei enää levylle.
Ehkä joskus vuosien päästä kun on jo useampia levyjä takana (toivottavasti), niin voisi ottaa jokusen coverbiisin levylleen, niinhän ne tekee muutkin.
Talullah oli jo ennestään suosikki, mutta nyt iski tarve lähtee levyhyllyyn, kun Tubelta vähän makustelin muitakin biisejä, Arin Fullmoonia aikana kuunneltuani. Unia on hyllyssä tietenki, mutta vanhempia ei välttämättä löydykään niin helposti.