Tulevaisuudessa mennään yhä suurempiin
yrityskokoihin lähes joka alalla. Entisaikojen pienet maatalousviljelmät ovat muuttuneet yhä isommiksi koneistuneiksi jättitiloiksi. Niin on käynyt esimerkiksi USA:ssa, jossa armoton hintakilpailu on kukistanut pienet tilat markkinoilta. Enään markkinoilla on vain muutama iso tekijä.
Tämä on minusta hyvä asia, että kehitys on mennyt eteenpäin. Mutta minusta olisi viisaampaa, että jokainen isotila yhdistyisi, jolloin voitaisiin vieläkin tuottaa edullisemmin ruokaa. Tämä ei tietenkään vapaassa markkinataloudessa onnistu, koska isot yritykset eivät voi fuusioitua.
Tämä on kapitalismin yksi ongelma.
yrityskokoihin lähes joka alalla. Entisaikojen pienet maatalousviljelmät ovat muuttuneet yhä isommiksi koneistuneiksi jättitiloiksi. Niin on käynyt esimerkiksi USA:ssa, jossa armoton hintakilpailu on kukistanut pienet tilat markkinoilta. Enään markkinoilla on vain muutama iso tekijä.
Tämä on minusta hyvä asia, että kehitys on mennyt eteenpäin. Mutta minusta olisi viisaampaa, että jokainen isotila yhdistyisi, jolloin voitaisiin vieläkin tuottaa edullisemmin ruokaa. Tämä ei tietenkään vapaassa markkinataloudessa onnistu, koska isot yritykset eivät voi fuusioitua.
Tämä on kapitalismin yksi ongelma.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kuten minä?
Maatilojen koko kasvaa luonnostaan sitä tahtia että yksi perhe ja mahdollisesti muutama apulainen kykenee huolehtimaan tilasta. Koon kasvua säätelee lähinnä tuotantomenetelmien koneellistuminen, eli viljelijä pyrkii aina hankkimaan sen verran pinta-alaa tai eläimiä, että pystyy niistä tehokkaasti huolehtimaan. Tämä on juuri sitä luontaista itsesäätelyä, joka saa markkinatalouden toimimaan. Siinä vaiheessa kun joku kaukana kaupungissa luulee tietävänsä asiat paremmin, homma alkaa mennä päin persettä (=suunnitelmatalous).
Kaupunkilaisena tiedän maatalouden käytännöistä yhtä vähän,kuin maaseudulla asuvat viljelijät tietävät osaurakoista ja niiden hinnoittelusta. Siksi kysyn pari kysymystä sillä tavalla varovasti.
Miten mainitsemaasi kuvioon sopii 16 000 porsasta vuodessa tuottava porsitussikala?
Eihän siihen oikein istu itsesääntely,vaan tavoite on nimenomaan yksikkökoon kasvattaminen. Porsitussikalat toimivat käsittääkseni täysin liikeperiaatteella, niillä on osakaspohjainen liikemiesjohto joka ei osallistu varsinaiseen tuotantoon maanviljelijän tavoin. Työn tekevät palkatut työntekijät.
Laitoksen tuotanto ohjautuu kasvatettavaksi - ei porvarisialle vaan sikaporvarille. Siankasvattaja lihottaa sian,hänelle jää ns. paskainen työ. Ketjun alku ja sen loppu,teurastus,on muiden päätösvallassa. Näin rahakin ohjautuu pääasiassa muille.
Tämänkaltaisen tuotannon pitkän aikavälin riskejä ovat tietysti hyvin pitkälle menevä jalostus ja taudit. Olet varmasti nähnyt jalostussikalan "lääkekaapin"! Sinnehän voi melkein ajaa kuorma-autolla sisään.
Myös tuotanto vääristyy. Kun teurastamo erottelee ruhon parhaat osat ja myy ne suomalaisille,niin vähempiarvoiset osat pakataan purkkiin ja viedään ulos. Samaan aikaan maahan tuodaan lihaa,niitä parempia osia ja vieläpä halvempaan hintaan mihin suomalainen tuotanto pystyy. Eikö se taas vääristä tuotantoa muissa maissa? Ja miten käytäntö nyt sitten eroaa Neuvostoliittolaisesta sikasovhoosista?Siinäkö,että tuotantoketju ei toimi saman katon alla ja yhdessä maassa?
Sinullahan on se musikan osa mutta neukkumusikalla ei ollut yrittäjäriskiä, sen sikäli kun sitä nyt ylimalkaan maataloudessa on.
Samantapaisia kysymyksiä voisi esittää kanataloudesta,metsätaloudesta,lannoitteiden tuotannosta,konekaupasta,sokerijuurikastuotan-
nosta,vihannesten viljelystä tai mistä tahansa maatalouden osasta.
Minusta tuntuu,että se isännän päätösvalta on ulkoistettu tilalta kaupunkien toimistoihin ja sinne se juoksee rahakin. Konttoreissa istuvat liikemiehet toimivat hyvin suunnitelmallisesti,tällä palstalla moni porvari on käynyt todistamassa,ettei se neukkujen suunnitelmatalous toiminut. Jos uskomme heitä niin sen suunnitelmallisuuden osalta olet kusessa,se on vallitseva olotila siitä suomalainen viljelijä ei näillä pelisäännöillä enää isännäksi nouse.
Minä muuten en ole niitä kärkkäimpiä maanviljelijöiden työn ja suoran palkkatyön vastakkainasettelijoita, pikemmin toisin. Tämä ei siis ole mikään aloitus suureen maatalouskeskusteluun komukkapalstalla. Kunhan nyt kysyin.
"Maatilojen koko kasvaa luonnostaan sitä tahtia että yksi perhe ja mahdollisesti muutama apulainen kykenee huolehtimaan tilasta."
Suomessa juuri näitä sukumaatiloja uhkaisi loppu, jossei valtio viitsisi avustaa
"Koon kasvua säätelee lähinnä tuotantomenetelmien koneellistuminen"
Koon kasvua säätelee se, kuinka halvalla pientilaan saadaan värvättyä työntekijöitä.
"Tämä on juuri sitä luontaista itsesäätelyä, joka saa markkinatalouden toimimaan. Siinä vaiheessa kun joku kaukana kaupungissa luulee tietävänsä asiat paremmin, homma alkaa mennä päin persettä (=suunnitelmatalous)."
Anteeksi vaan, missä keksittiin Sputnik-luotaimet ja missä maassa talous kasvoi järkyttävän kovaa ja mistä maassa teollisuustuotanto oli korkein vuonna 1975?
"Miten mainitsemaasi kuvioon sopii 16 000 porsasta vuodessa tuottava porsitussikala?
Eihän siihen oikein istu itsesääntely,vaan tavoite on nimenomaan yksikkökoon kasvattaminen."
Puhut täysin totta. Tavoitteena on maksimoida voitto. Marx kuvasi, että pientila tuottaa suhteessa hehtaaria vähemmän kuin suuritila, koska suuressa tilassa voi jokainen erikoistua alaan, jota osaa parhaiten.