Perustulo -vaatijoille tiedoksi: Suomen laissa on määritelty perustulo jo ammoin, eikä se edes ole suomalaisten keksintö vaan perustulo on määritelty laajalti euroopassa. Minimipalkka, kaikki sosiaalietuudet, sosiaalimaksut, ja esim. ulosottomaksut, perustuvat elinkustannusindeksiin, joka on pienin välttämätön rahallinen tulo jolla Suomessa pärjää. Perustulo ei ole pelkkä vastikkeeton etu, vaan jokaisen täysi-ikäisen kansalaisen suojaosa. Se voi olla työnantajan tai vakuutuslaitoksen maksama tulo mutta yhtä tärkeää on, että perustuloon kuuluvat maksun alennukset ja maksuvapautukset sekä suojaosa ulosotettaessa velkoja.
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava ja hioutunut kokonaisuus, jota ei voi horjuttaa mikään muu kuin äkillinen suuri bruttokansantuotteen kasvu, joka vesittäisi koko systeemin ja aiheuttaisi työvoimapulan niin kuin Norjassa. Niin kauan kuin sosiaaliturvan tarvitsijoita on järjestelmä pysyy pystyssä, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava ja hioutunut kokonaisuus, jota ei voi horjuttaa mikään muu kuin äkillinen suuri bruttokansantuotteen kasvu, joka vesittäisi koko systeemin ja aiheuttaisi työvoimapulan niin kuin Norjassa. Niin kauan kuin sosiaaliturvan tarvitsijoita on järjestelmä pysyy pystyssä, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Päätellen ihmisten kertomuksista ja käydystä kansalaispalkka/perustulokeskustelusta, nykyinen järjestelmä ei Suomessa selvästikään enää toimi. Poliitikkojenkin mielestä tarvitaan uudistuksia, joilla systeemit päivitetään rakenne- ja työelämän muutoksia vastaaviksi.
Tämä ihan perustulokeskustelun tyrehdyttämistä haluavien tiedoksi.
minusta on kauheaa kun oikeesti joutuu laskee pennejä kaupassa ja palkka ei riitä elämiseen..pitäs olla useampi työ!!!!!!!!!
Mies tekee kahta vuoroa 16h peräkkäin kun firma ei palkkaa ihmisiä, ei ainakaan nyt kun toiset lomailee..viime vuonna työnantaja vei lomaakin viikon..
Veroja/maksuja TÖISTÄ JA YLITÖISTÄ menee 6000-8000euroa..??kerta..siis..Ei kannata työn
tekokaan!Kaikkia asumuskustannukset kallistuneet.
Pitäskö muuttaa pakolaiseksi naapuriin??
Hallitus ja eduskunta ovat perustulon jo haudanneet.
Ajatuskin sellaisesta rahasta joka tulee vastikkeettomasti on inhoittava.
Kuitenkin ihmiset jotka eivät työmarkkinoille pääse ovat vastikkeellisessa työssä.
Samoin työttömät, tukityöllistetyt jne...
Piilo rahaa jaetaan yhä enenevälle joukolle.
Työ sana joka ei esiinny tarkoituksessa Te vaan sanana tekeminen.
Ei niinkään itselleen tekeminen joka tuottaa mielihyvää ja omaa vaurastumista, selviämistä itselle.
Vaan työstä joka tuottaa rakenteellista hyvää yhteiskunnalle.
Yhteiskunnallekko?
Kuka on yhteiskunta?
Mikä onkaan rakenteen tarkoitus?
Palkkatyö on vastikkeellista.
Palkka määräytyy kuinka paljon halutaan maksaa ja kuinka paljolla ollaan valmiita työskentelemääm.
Maksaminen määräytyy kannattavuuden mukaan. Kannattavuus taas määräytyy monien inhimillisten muuttujien mukaan.
Kannattuvuus on abstraktio, koska voitto täytyy olla maksimi.
Myös jaettavuus perusteita voidaan laajentaa rajattomasti.
Onko kannattuvuus sidoksissa enemmän omistamiseen vai työhön?
Maksaminen palkkatyöstä määräytyy myöskin työntekijöiden saatavuuden perusteella, toisaalta ajan perusteella siten että työllä on luvattu aikataulu.
Osaamisen perusteella siten että on hyväksytty osaamisentaso.
Palkka määräytyy myös painostusryhmien ylivalla perusteella. jne....
Paljollako ollaan valmiita työskentelemään?
Osalle tämä tämmöinen ei tietysti ole relevanttia ajattelua koska työn tulee täyttää muitakin edellytyksiä.
Mutta kuulee puhuttavan kiskuripalkoista ja orjapalkoista.
Yleensäkin toimeentulo on jonkinlainen raja.
Pakko on jo toinen juttu vai onko?
Kirstys työllä, osaamisella taas omansa?
Suhteellista sekin. Joskus taannoin pyrittiin perustelemaan että kun oli tottunut sellaiseen elintasoon.
Nykyään palkka onkin monesti jäänne ajasta jolloin neuvoteltiin tulot.
Me tiedämme että kolmas sektori on olemassa ja tiedämme että alipalkattuja ja provisio palkkaisia on paljon.
Pienipalkkaiset ovat hiljaa koska edut ovat vielä olemassa työpaikoilla.
Miksi me ihmiset olemme erilaisia?
Halumme on monesti kaikkein ylimpänä.
Kenellä ei ole omaisuutta, tuloa tai asemaa haluaa jokapäiväisen leipänsä tai olla kuten muut.
Se jolla on jotakin ja on kuin muut haluaa parempaa ympärilleen ja kunnioitusta.
Ne joille valo paistaa haluvat jonain päivänä rikastua ja hankkia kalliita kulutushyödykkeitä.
Ja ne joilla jo on kulutushyödykkeitä haaveilevat enemmästä, yrityksistä, osakkeista ja henkisistä ja laadullisista asioista.
Ne jotka ovat ravintoketjun yläpäässä haaveilevat ylivallasta, avaruudesta ja siitä miten he voisivat saada viellä enemmän haltuunsa osaamista luovuuttaa, aineellista hyvää, älyllisyyttä ja valtaa.
Yläraja avaruus ja mielettömyys on rajana.
Haaveilevia on kuitenkin kaikki, ajatuksiakin on ristiin rastiin.
Totetuvia asioitakin kuin tähdenlentoja, mutta todelliset voittajat on jo valittu.