Moi kaikille!
Haluaisin tietää kävittekö seerumiseulonnassa tai jos se on vasta edessä päin, niin aiotteko mennä? Olis myös kiva kuulla teidän näkökantoja/perusteluja miksi osallistuitte tai ette osallistunut kyseiseen seulontaa.
Meillä pitäs päätös saada aikaseks ens viikon aikana. Ensimmäistä odotetaan ja mies oli heti alunperin sitä mieltä että ihan ehdottomasti mennään. Ensimmäisen ultran jälkeen, kun kaikki näytti olevan erinomaisen hyvin, alko mieskin lipsua kannastaan. Itse en ole osannut koko aikana päättää kantaani, vaikka enimmäkseen olen kallellaan suuntaan ettei mentäisi. Asia vaan ei ole niin yksiselitteinen. Aborttiin en ole valmis vain kuin ihan äärimmäisessä tapauksessa. Eli jos lapsi on TODELLA vaikeasti vammainen tai sairas. Ja ymmärsin että tuolla seulonnalla saadaan vain selville kohonnut riski että sikiöllä on downinsyndrooma, vatsapeitteiden sulkeutumishäiriö tai vaikea munuaisvika, joista kaksi viimeisintä ultran tehneen lääkärin mukaan on parannettavia sairauksia.
Toisaalta taas eihän se olisi kun yksi labrassa käynti ja homma olisi sillä selvä (noh, voihan se tulosten odottelukin olla hyvinkin piinaavaa...)Entä jos riski onkin kohonnut? Olenko valmis menemään lapsivesipunktioon? Vaikka keskenmenon riski onkin melko olematon, on se kumminkin olemassa, haluanko ottaa sen riskin?
Vaikeintahan tässä on ehkä se, että haluan ajatella että kaikki on hyvin ja me saadaan tervelapsi. En halua etes ajatella vaihtoehtoa että lapsi ei olisi terve vaikka tiedän että sekin mahdollisuus on aina olemassa. En vain haluaisi ajatella koko asiaa ja nyt minut pakotetaan siihen. En tiedä haluaisinko edes tietää vielä tässä vaiheessa että lapsi olisi mahdollisesti sairas. En muutenkaan pidä asioiden etukäteen murehtimisesta, kun ei ne siitä murehtimalla muuksi muutu. Minulle riittäisi se, että tiedän asiasta sitten kun lapsi on maailmassa ja sitten vain sopeuduttaisiin asiaan ja alettaisiin elämään sen mukaan. Itsekästä -tiedän. Mikä olisi lapsen edun mukaista???
Haluaisin tietää kävittekö seerumiseulonnassa tai jos se on vasta edessä päin, niin aiotteko mennä? Olis myös kiva kuulla teidän näkökantoja/perusteluja miksi osallistuitte tai ette osallistunut kyseiseen seulontaa.
Meillä pitäs päätös saada aikaseks ens viikon aikana. Ensimmäistä odotetaan ja mies oli heti alunperin sitä mieltä että ihan ehdottomasti mennään. Ensimmäisen ultran jälkeen, kun kaikki näytti olevan erinomaisen hyvin, alko mieskin lipsua kannastaan. Itse en ole osannut koko aikana päättää kantaani, vaikka enimmäkseen olen kallellaan suuntaan ettei mentäisi. Asia vaan ei ole niin yksiselitteinen. Aborttiin en ole valmis vain kuin ihan äärimmäisessä tapauksessa. Eli jos lapsi on TODELLA vaikeasti vammainen tai sairas. Ja ymmärsin että tuolla seulonnalla saadaan vain selville kohonnut riski että sikiöllä on downinsyndrooma, vatsapeitteiden sulkeutumishäiriö tai vaikea munuaisvika, joista kaksi viimeisintä ultran tehneen lääkärin mukaan on parannettavia sairauksia.
Toisaalta taas eihän se olisi kun yksi labrassa käynti ja homma olisi sillä selvä (noh, voihan se tulosten odottelukin olla hyvinkin piinaavaa...)Entä jos riski onkin kohonnut? Olenko valmis menemään lapsivesipunktioon? Vaikka keskenmenon riski onkin melko olematon, on se kumminkin olemassa, haluanko ottaa sen riskin?
Vaikeintahan tässä on ehkä se, että haluan ajatella että kaikki on hyvin ja me saadaan tervelapsi. En halua etes ajatella vaihtoehtoa että lapsi ei olisi terve vaikka tiedän että sekin mahdollisuus on aina olemassa. En vain haluaisi ajatella koko asiaa ja nyt minut pakotetaan siihen. En tiedä haluaisinko edes tietää vielä tässä vaiheessa että lapsi olisi mahdollisesti sairas. En muutenkaan pidä asioiden etukäteen murehtimisesta, kun ei ne siitä murehtimalla muuksi muutu. Minulle riittäisi se, että tiedän asiasta sitten kun lapsi on maailmassa ja sitten vain sopeuduttaisiin asiaan ja alettaisiin elämään sen mukaan. Itsekästä -tiedän. Mikä olisi lapsen edun mukaista???
Vastaukset 7
Vanhimmat
seerumiseulonnassa, meillä se otettiin samalla käynnillä kuin np-ultra.
Lapsi pitkään toivottu, joten tuskin olisin aborttiin kyennyt, mutta haluan tietää mahdollisista
ongelmista etukäteen.
Ei oltu. Ajateltiin että ellei ultrassa näy mitään selvää epäilynaihetta niin saa olla loput testit.
Meillä päin ei tehdä np- ultraa lainkaan, joten seerumiseula tuntui ihan luonnolliselta vaihtoehdolta. Varsinkin kun neljäkymmentä on lähempänä kuin kolmekymmentä! ;-) Eikäpä seerumiseula tai ultrakaan takaa, että vauva on terve. Se antaa vain ja ainoastaan viitteitä mahdollisesta 21-trisomia- riskistä!!!!!!
turhaa stressiä sen takia,koska viikot ei vastannut kuukautisista laskettuun la aikaan,niin tuli turha häly,verikokeen perusteella 1/20,ja aika np-ultraan.sai stressata 3 viikkoa,turhaan.
ultra oli o.k,ja ultran ja ekan verikokeen yh.tulos oli 1/150,ja la aika siirtyi kahdella viikolla,ja piti mennä heti uuteen verikokeeseen,kun vielä kerkes,ja tulos muuttui 1/2700.mutta henkisesti otti lujille,miettiä,mitä jos on jotain.enää en lähtis,koska en aborttia olisi voinut tehdä kumminkaan...ennen en ole rakenne ultraakaan jännittänyt,mutta ton jälkeen pelkäsin,että siinä löytyy jotain..onneks oli o.k...
mutta sunkin tosiaan kannattaa miettiä että mikä on suhteesi aborttiin jos jotain löytyykin.. Toistaalta hyvähän ne asiat on tietää etukäteen että voi sitten valmistautua henkisesti paremmin. Muten joku muistuttikin niin seerumiseulahan kertoo vain laskennallisesta riskistä; vaikka tulos ois 1:2 niin sehän tarkottaa vasta 50% *mahdollisuutta* ettei lapsella olisikaan 21-trisomiaa!! (Jos siis matikkapääni toimii..) Eli seulan jälkeen täytyy tehdä punktio että saadaan varma tulos - positiivista siinähän on se että punktiotulos on 100% luotettava. Kaveri meni punktioon kun np-ultrassa oli iso turvotus, mutta punktio kertoi terveen vauvan olevan tulossa ja nyt hän on onnellinen 5kk vauva ;-) Mutta toisaalta tulevan isänkin tuntoja on hyvä kuunnella näissä asioissa, joten keskustelkaa! Kaikkea hyvää!
Kyllä osallistuin seerumiseulontaan. Ongelma vain on siinä, että siinä seulassa ei näy kaikki ongelmatapaukset. Meidän 18 trisomia vauva esimerkiksi. Kyllä lapsivesipunktio on ainut luotettava keino tietää onko vauva terve vai ei.
joo koska se on ihan rutiinia eikä me edes mietitty paljon, tosin mietittiin osallistumistamme, mutta kun laput annettiin neuvolasta ja mahdollisuus on niin käytettiin se mahdollisuus.