Puhuttiinko Suomen alueella vuonna 1000 muita kieliä kuin suomea?
Suomi vuonna 1000
-------------
23
2712
Vastaukset
- -------------
että tai suomen sukulaiskieliä.
- ...puhuttiin.
Luultavasti kauppakeskuksiin oli saattanut asettua väkeä, joka puhui kotimaidensa kieliä.
Länsi-Suomen rannikoille aiemmin Virosta, Gotlannista, Etelä-Ruotsista ja Keski-Euroopasta muuttaneet lienevät 1000-luvulla olleet jo täysin suomalaistuneita. Ahvenanmaasta täytyy ottaa erikseen selvää.
Nykyiset rantaruotsalaiset tulivat vasta v.1250 jälkeen, tai ovat ruotsinkielistyneiden suomalaisten ja myöhempien tulokkaiden jälkeläisiä. Mm. Uudenmaan ruukkeihin värvättiin 1800-luvulla ammattimiehiä jopa Ranskasta (hugenotteja?) ja nämä unohtivat pian oman kielensä.
Osa ruotsalaisista maahanmuuttajista asettui myös täysin suomenkieliseen ympäristöön -mm. pohjoisella Uudellamaalla- ja he suomalaistuivat.
Viron vaikutus lounaismurteisiin on suurempi kuin ruotsin, mistä voidaan tehdä myös johtopäätöksiä.
1000-luvulla viron ja suomen ero lienee ollut murre-tasolla.
Slaaveja on saattanut olla kauppias-vieraiden joukossa, kuten myös itäisiä suomensukuisia.- suomen...
sukulaiskieli.
- puhuttiin
ruottia ja venättä.
- alkuperäis-
kieliä puhuttiin varmasti ja paljonkin. Siirtolaiseten kielet rannikoilla olivat oma lukunsa.
Mutta älkää puhuko vain saamesta. Saamenkieliähän on tälläkin hetkellä kymmenkunta. Siis ei murteita vaan kieliä. Varmaan on ollut silloinkin yhtä monta tai enemmänkin.
Samoin muita sukukieliämme, sittemmin kadonneita on ollut varmasti se toiset kymmenkunta. Uskon olleet myös muita pieniä kieliä, jotka eivät ole olleet mitään sukua millekään nykyisin tunnetulle kieliryhmälle. - zz-top
Eteläisessä Suomessa on paikannimiä, joiden merkitys on täysin kadonnut. Eivätkä ne ole saamelaisperäisiäkään. Pidetään mahdollisena, että alueella on asunut pieniä kieliryhmiä, jotka ovat sittemmin sulautuneet pääväestöön. Onhan Itämeren alueelta vielä viime vuosisatoinakin kadonnut pieniä kieliä.
- Jan Stark
Mielenkiintoinen ajatus, ei suinkaan mahdotonta.
Esimerkiksi Päijänne-järven nimen etymologiaa ei tiettävästi ole pystytty selvittämään.
Kielitiede ja arkeologia eivät ole ihan 1:1 onnistuneet antamaan kuvaa Suomessa puhutuista kielistä suhteessa asukkaisiin.
Nk. kampakeraaminen väki oli ilmeisesti suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa, sillä kyseisen keramiikan levinneisyys Venäjällä ja tiedot nykyisten ja kadonneiden suomalais-ugrilaista kieltä puhuvien kansojen asuinsijoista käyvät yhteen.
Mutta mitä kieltä puhui nuorakeramiikan/vasarakirveskulttuurin (3200-2600 eaa)väki?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri - ....että...
Jan Stark kirjoitti:
Mielenkiintoinen ajatus, ei suinkaan mahdotonta.
Esimerkiksi Päijänne-järven nimen etymologiaa ei tiettävästi ole pystytty selvittämään.
Kielitiede ja arkeologia eivät ole ihan 1:1 onnistuneet antamaan kuvaa Suomessa puhutuista kielistä suhteessa asukkaisiin.
Nk. kampakeraaminen väki oli ilmeisesti suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa, sillä kyseisen keramiikan levinneisyys Venäjällä ja tiedot nykyisten ja kadonneiden suomalais-ugrilaista kieltä puhuvien kansojen asuinsijoista käyvät yhteen.
Mutta mitä kieltä puhui nuorakeramiikan/vasarakirveskulttuurin (3200-2600 eaa)väki?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri...kielentutkimus ei pysty sitä selittämään.
Suurten vesistöjen nimet ovat yleensä kaikkein vanhimpia paikannimiä, ja Suomessa ne voivat olla n. 10 000 vuotta vanhoja. Kielitieteen menetelmien "tapahtumahorisontti" on vain kuuden tuhannen vuoden päässä, eli sitä vanhemmista asioista pystytään vain päättelemään ja arvailemaan.
Suomen asuttajat tulivat Itä-Eurooppaa asuttaneen Swidryn kulttuurin pohjalta kehittyneestä Kundan kulttuurista. Koska sama porukka asutti myös myöhemmät suomalais-ugrilaiset alueet, Suomen alkuasuttajien kieli on ollut sukua suom.ugrilaisille kielille.
Kielitiede nimittää 'SU-kantakieleksi' kieltä jota puhuttiin Urali ja Itämeren välisellä alueella n. 4000 eKr. aikoihin, -samaan aikaan kun sen eteläpuolella puhuttiin indoeurooppalaista kantakieltä. IE-kieli ei ole siis voinut levitä mm. Suomeen ennen SU-kieltä.
SU-kantakieli t. siitä kehittynyt murre/tytärkieli levisi Suomen alueelle viimeistään kampakeramiikan (Ljalovon kulttuurin) ekspansiossa, ja tämä kielimuoto ilmeisesti "päivitti" Suomessa ja Baltiassa puhutut swidryläiset sukukielensä SU-formaattiin.
Päijänne, Saimaa, Imatra/Imandra, Väinä/Viena, jne. ovat tämän tarkastelun mukaan (jälki)swidryläisen kielen jättämiä jälkiä.
Väinä/Viena on täysin suomenkielen sana, mutta kielen vanhimmalta tasolta. Samaan sanueeseen kuuluu myös: Dvina, Daugava, Düna, Donau, Don, ...
Kyseessä on paleoliittisen Euroopan grawettelaisen kielen (äiti)jumalatarta tarkoittanut nimi, joka assosioitui suuriin vesiin. Virolaisilla on yhä Emajoki (ema = emä =äiti) ja venäläisillä "Äiti-Volga" on yhä mielessä.
Vasarakirveskulttuurin kieli oli joko kantabaltti tai siitä lainasanoja ottanut suomensukuinen kieli.
"Mielenkiintoinen ajatuksesi" on mahdoton. - Jan Stark
....että... kirjoitti:
...kielentutkimus ei pysty sitä selittämään.
Suurten vesistöjen nimet ovat yleensä kaikkein vanhimpia paikannimiä, ja Suomessa ne voivat olla n. 10 000 vuotta vanhoja. Kielitieteen menetelmien "tapahtumahorisontti" on vain kuuden tuhannen vuoden päässä, eli sitä vanhemmista asioista pystytään vain päättelemään ja arvailemaan.
Suomen asuttajat tulivat Itä-Eurooppaa asuttaneen Swidryn kulttuurin pohjalta kehittyneestä Kundan kulttuurista. Koska sama porukka asutti myös myöhemmät suomalais-ugrilaiset alueet, Suomen alkuasuttajien kieli on ollut sukua suom.ugrilaisille kielille.
Kielitiede nimittää 'SU-kantakieleksi' kieltä jota puhuttiin Urali ja Itämeren välisellä alueella n. 4000 eKr. aikoihin, -samaan aikaan kun sen eteläpuolella puhuttiin indoeurooppalaista kantakieltä. IE-kieli ei ole siis voinut levitä mm. Suomeen ennen SU-kieltä.
SU-kantakieli t. siitä kehittynyt murre/tytärkieli levisi Suomen alueelle viimeistään kampakeramiikan (Ljalovon kulttuurin) ekspansiossa, ja tämä kielimuoto ilmeisesti "päivitti" Suomessa ja Baltiassa puhutut swidryläiset sukukielensä SU-formaattiin.
Päijänne, Saimaa, Imatra/Imandra, Väinä/Viena, jne. ovat tämän tarkastelun mukaan (jälki)swidryläisen kielen jättämiä jälkiä.
Väinä/Viena on täysin suomenkielen sana, mutta kielen vanhimmalta tasolta. Samaan sanueeseen kuuluu myös: Dvina, Daugava, Düna, Donau, Don, ...
Kyseessä on paleoliittisen Euroopan grawettelaisen kielen (äiti)jumalatarta tarkoittanut nimi, joka assosioitui suuriin vesiin. Virolaisilla on yhä Emajoki (ema = emä =äiti) ja venäläisillä "Äiti-Volga" on yhä mielessä.
Vasarakirveskulttuurin kieli oli joko kantabaltti tai siitä lainasanoja ottanut suomensukuinen kieli.
"Mielenkiintoinen ajatuksesi" on mahdoton.En väitä mitään.
Mutta ajatus, että Suomessa olisi puhuttu latviaa tai jotain siltä kuulostavaa kieltä, on aika villi.
Tarhakalmistojen rakentajilla oli yhteyksiä Itä-Viron suuntaan. Tämä tosin oli vain 2000 vuotta sitten.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarhakalmisto - kalle
Jan Stark kirjoitti:
En väitä mitään.
Mutta ajatus, että Suomessa olisi puhuttu latviaa tai jotain siltä kuulostavaa kieltä, on aika villi.
Tarhakalmistojen rakentajilla oli yhteyksiä Itä-Viron suuntaan. Tämä tosin oli vain 2000 vuotta sitten.
http://fi.wikipedia.org/wiki/TarhakalmistoYhden teorian mukaan päijänne nimi tulee kuhmoisten alueen ensimmäisestä talosta nimeltään äijälä - josta kylän nimi päijälä - josta järvi päijänne. Tämä teoria esitellään kirjassa terveisiä päijänteeltä (n. 1931). Ehkei kovin vakavasti otettava teoria ;)
- Vaka Vanha
Nykyisen kaltaista kielijakoa tuskin voi tehdä, Suomi ja Ruotsi on kielinä muodostettu huomattavasti myöhemmin.
Suomen alueella puhuttiin eri heimojen murteiden esi-asteita, jotka on voineet vaihdella itseasiassa enempi kuin nykyiset murteet vaihtelee, koska esim. kaupalliset yhteydet on olleet eri suuntiin.
Karjalaisilla on ollut pääasiallinen kaupankäynti suunta itä, eli Vepsä ja Vatja, joka on varmasti näkynyt myös lainasanoina.
Lännestä on oltu yhteydessä länteen ja etelään, jolloin lainoja on tullut Virosta, Liivistä, sekä muista kadonneista Itäemeren Suomalaiista kielistä, ehkä jopa germaaneiltakin.
Lainasanoja on tietenkin tuulut myös niistä Suomenkielen esiasteista ja variaatioista mitä on puhuttu esim. Ruotsin alueella ennen kielen vaihtumista Skandinaaviseksi, sekä Skandinaaveilta Tanskasta ja Götanmaalta. - zz-top
Keskustelu alkoi aiheesta 1000 vuotta sitten.
Tuolloin ei ruotsinkielisiä ollut kai tullut rannikolle, tosin Ahvenanmaa oli jo tuolloin ruotsinkielinen. Saamelaiset asuivat vielä Keski-Suomessa ja ilmeisesti pohjoisen Satakunnankin sisämaassa. Eesti ja Suomi olivat kielinä lähempänä toisiaan, koska Kalevalan vanhoja sanoja on edelleen käytössä Virossa. Kaupankäyntiä Varsinais-Suomesta Viroon tapahtui ja paikannimiä vaihtui näiden kesken. Jos tarkoitetaan nykyisen Suomen aluetta, niin täällä ei ollut kai venäjää puhuvia. Koko Suomenlahden rannikolla asui erilaisia suomensukuisia murteita puhuvia.- ...germaaneja
Suomessa on hyvin vanha germaaninen sanakerrostuma joka ei mitenkään ole tullut "suomenruotsin" myötä. Epäilenpä että Varsinais-Suomessa ainakin on ollut germaanista asutusta "aina". Satakuntakin on hyvä optio.
- Vaka Vanha
...germaaneja kirjoitti:
Suomessa on hyvin vanha germaaninen sanakerrostuma joka ei mitenkään ole tullut "suomenruotsin" myötä. Epäilenpä että Varsinais-Suomessa ainakin on ollut germaanista asutusta "aina". Satakuntakin on hyvä optio.
Mikäli Germaanisen asutuksen tulosuuntana pidetään Ruotsia, kuten on yleensä näissä keskusteluissa pidetty, niin pitää muistaa että vielä 1500 luvulla oli Tukoholman saaristossa ihmisten puhekieli Suomi.
Mielestäni on epätodennäköistä, että Germaanit olisi hypänneet Tukholman saariston yli ja muuttaneet asumaan Suomen rannikolle keskelle Suomenkielistä aluetta.
Itseasiassa en usko Ahvenanmaankaan olleen vielä 1000 luvulla Ruotsinkielinen. - länsigermaanista jäämää.
Vaka Vanha kirjoitti:
Mikäli Germaanisen asutuksen tulosuuntana pidetään Ruotsia, kuten on yleensä näissä keskusteluissa pidetty, niin pitää muistaa että vielä 1500 luvulla oli Tukoholman saaristossa ihmisten puhekieli Suomi.
Mielestäni on epätodennäköistä, että Germaanit olisi hypänneet Tukholman saariston yli ja muuttaneet asumaan Suomen rannikolle keskelle Suomenkielistä aluetta.
Itseasiassa en usko Ahvenanmaankaan olleen vielä 1000 luvulla Ruotsinkielinen.Germaanivaikutteita tuli keskisestä Euroopasta ja Gotlannista. Ruotsi oli pitkään nykyinen Etelä-Ruotsi, ja yhteydet menivät sen ohitse.
- Vaka Vanha
länsigermaanista jäämää. kirjoitti:
Germaanivaikutteita tuli keskisestä Euroopasta ja Gotlannista. Ruotsi oli pitkään nykyinen Etelä-Ruotsi, ja yhteydet menivät sen ohitse.
Yhteydet oli todennäköisesti etelään, mutta se tuskin riittää todisteeksi asutuksesta.
Miksi ne tänne olisi tullut asumaan, kun paremmat viljelyalueet oli kotimaissa ... - sopii kuvaan
Vaka Vanha kirjoitti:
Mikäli Germaanisen asutuksen tulosuuntana pidetään Ruotsia, kuten on yleensä näissä keskusteluissa pidetty, niin pitää muistaa että vielä 1500 luvulla oli Tukoholman saaristossa ihmisten puhekieli Suomi.
Mielestäni on epätodennäköistä, että Germaanit olisi hypänneet Tukholman saariston yli ja muuttaneet asumaan Suomen rannikolle keskelle Suomenkielistä aluetta.
Itseasiassa en usko Ahvenanmaankaan olleen vielä 1000 luvulla Ruotsinkielinen.Saattoivat olla gutniskaa puhuvia gootteja goottiensaarelta. Monet "suomenruotsin" murteet on aika lähellä Gotlannin nykyistä sverige murretta. Eikä pidä unohtaa tiettyjä aika tärkeitä lainasanoja nykysuomessa kuten äiti ja ja. Ja on gutniskaa.
- luvulla...
Vaka Vanha kirjoitti:
Mikäli Germaanisen asutuksen tulosuuntana pidetään Ruotsia, kuten on yleensä näissä keskusteluissa pidetty, niin pitää muistaa että vielä 1500 luvulla oli Tukoholman saaristossa ihmisten puhekieli Suomi.
Mielestäni on epätodennäköistä, että Germaanit olisi hypänneet Tukholman saariston yli ja muuttaneet asumaan Suomen rannikolle keskelle Suomenkielistä aluetta.
Itseasiassa en usko Ahvenanmaankaan olleen vielä 1000 luvulla Ruotsinkielinen.Pistäppä linkki
- Vaka Vanha
luvulla... kirjoitti:
Pistäppä linkki
Käväseppä Skansenilla Tukholman keskustan huvipuistossa ja siellä museokiertueella.
- pistelet
Vaka Vanha kirjoitti:
Mikäli Germaanisen asutuksen tulosuuntana pidetään Ruotsia, kuten on yleensä näissä keskusteluissa pidetty, niin pitää muistaa että vielä 1500 luvulla oli Tukoholman saaristossa ihmisten puhekieli Suomi.
Mielestäni on epätodennäköistä, että Germaanit olisi hypänneet Tukholman saariston yli ja muuttaneet asumaan Suomen rannikolle keskelle Suomenkielistä aluetta.
Itseasiassa en usko Ahvenanmaankaan olleen vielä 1000 luvulla Ruotsinkielinen.No ei taatusti ollut suomi puhekielenä Tukholman saaristossa 1500-luvulla, vaikka saattoihin siellä silloin jonkin verran suomalaissiirtolaisia olla, varsin pieni määrä kuitenkin.
- löydy..
Vaka Vanha kirjoitti:
Käväseppä Skansenilla Tukholman keskustan huvipuistossa ja siellä museokiertueella.
Tähän hätään ? Espoon saaristossa muuten puhuttiin laajasti viroa 1800-luvulla.
- suomalaisten
Vaka Vanha kirjoitti:
Mikäli Germaanisen asutuksen tulosuuntana pidetään Ruotsia, kuten on yleensä näissä keskusteluissa pidetty, niin pitää muistaa että vielä 1500 luvulla oli Tukoholman saaristossa ihmisten puhekieli Suomi.
Mielestäni on epätodennäköistä, että Germaanit olisi hypänneet Tukholman saariston yli ja muuttaneet asumaan Suomen rannikolle keskelle Suomenkielistä aluetta.
Itseasiassa en usko Ahvenanmaankaan olleen vielä 1000 luvulla Ruotsinkielinen.Ahvenanmaan vanhin kirkko, joka on rakennettu 1300-luvulla sijaitsee Jomalassa. Jomala tarkoittaa Jumalaa. Tätä sanaa on käsitelty suomen kielestä -keskustelussa..
- kieliä.
ainakin lähialueilla.
http://video.helsinki.fi/Media-arkisto/vainolan_lapset.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi254799- 883734
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313483165- 542677
- 2072655
- 522625
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne322420- 1532350
- 311955
Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa
Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok1091565