sekavia ajatuksia...

Varsinkin naisen eka raskaus on niin kertakaikkisen mullistava kokemus, että on täysin inhimillistä tuntea noin kuin nyt tunnet. Sinusta tulee sen takia ihana äiti!

Itselläni on koko raskausajan heittänyt tunteet häränpyllyä. Välillä tuli todella ahdistuneita olotiloja, varsinkin, jos vauva kovin liikkui ja rellesti masussa. Silloin raskaus oli maailman konkreettisin ja tosi - peruuttamaton. Olen nyt viikolla 39 ja voin sanoa, että tunteet ovat tasantuneet vasta ihan muutaman viikon ajan. Nyt vain odotan, että vauva tulisi jo maailmaan ja saisimme häntä mieheni kanssa rakastaa ja hoitaa.

Sinä tulet vielä kokemaan sitä onnentunnetta, ihan varmasti. Nyt on tärkeintä, että tunsit mitä vain, kuuntelet itseäsi, pohdit mistä tunteet johtuu (peloista, uuden kokemisesta, tilanteen hallitsemattomuudesta) ja jäsennät niitä mielessäsi. Vauva toki aistii äidin fiiliksiä, mutta onhan luonnollista, että äiti kokee tunteita laidasta laitaan, se ei vauvaa vahingoita. Jos koet asiasta huonoa omaatuntoa, voit silitellä vatsaasi, taputella vauvaa pyllylle ja kertoa, kuinka rakastettu ja ihana hän on - koska onhan hän? :)

Oletko käynyt vielä synnytysvalmennuksessa? Siellä käydään synnytys vaihe vaiheelta läpi ja ainakin itseäni pelkojen suhteen helpotti se, että nyt edes suurin piirtein tiedän synnytyksen kulun, kivunlievitysmahdollisuudet ym. ja sen, että olen ehdottoman ammattilaisen käsissä ja voin luottaa, että kaikki menee hyvin! Ja tuloksenahan kaikesta on oma pieni lapsi :)

Toivon sinulle voimia ja erittäin onnellista odotusta!

Voin lohduttaa että et ole ainut joka ajattelee noita sekavia, täällä on nimittäin yksi saman moinen:) Samaa vaivaa podetaan.. Välillä tuntuu että olenkohan nyt jotenkin "outo ja epä normaali" kun en halua hössöttää lapsen syntymästä? Ja välillä huolettaa ja ahdistaa kovastikkin, sekä pyöritän noita samoja aatoksia että tuleekohan musta hyvä mutsi,äiskä..ja mitä nyt tapahtuu ja miten pärjään ja ja.. No luonteeni on muutenkin aika rauhallisen temperamenttinen, eikä mulle tota hössäämisen taitoa ole annettu.. Mutta toki on hauska lukea noita ihntoa ja ylitsepursuavaa kaikesta huolehtivia juttuja. Joissa rv 2 ostetaan jo vauvalle kuu taivaalta ja lapsen tulevaisuus on valmiiksi aateltu..no oli vähän kärjistetty :) Välillä ne laittaa tosin vähän ihmettelemään että ei voi olla totta..missä on se kuuluisa maalisjärki? En nyt halua loukata ketään noilla edeltävillä parilla lauseella.

Voisin sanoa että niin susta, kun musta, kun niin monista muistakin tulee todennäkösesti ihan hyviä vanhempia. Oli näitä masiskisa, ahistusta, iloja, tai intoa sittän kuinka paljon vaan. Jokainen taaplaa tyylillään. Ja pettymykset on varmasti pienempiä sitä suurta syntyvää "ihmettä" kohtaan, kun ei aseta asioille turhia paineita :) Elämä kun kannattaa ottaa vastaan sellasena kun se tulee, päivä kerrallaan.Jos tänään on paha paivä, huomena on parempi.

Ja jos oikein tuntuu että pää halkeaa niin, puhuminen auttaa aina,ystävien, sukulaisten..kimppuun vaan. Jos ei huvita puhua niin kirjottaa sitten niitä oloja pois mielestä. Tai kuuntelee vaikka musaa ja laulaa :) Omissa aatoksissa asiat tunnetusti alkaa kulkea ympyrää, ja kärpäsistä tulee härkäsiä..

Zemppiä!:)

Moi!
Mulla on ihan samoja fiiliksiä asian suhteen..nyt olen rv 8 4 ja varhaisultrassa kävin ja syke näkyi! silloin oli hetken hyvä fiilis ja ajoittain..sain km maaliskuussa ja heti ekojen menkkojen jälkeen napsahti. halusin kovasti uutta raskautta, vaikka ensimmäinen, joka siis päättyi km:ään ei ollutkaan niin toivottu. Eli tätä toivottiin ja haluttiin avomieheni kanssa. Nyt mua on alkanu ahdistaa myös se, että opiskeluun tulee tauko. Olen sellainen ihminen, joka käy kaikki tunnollisesti loppuun eikä keskeytä mitään edes vähäksi aikaa. Nyt mua suorastaan ottaa päähän. Musta tuntuu, että tää oli virhearvio. Olenko oikeesti valmis ottamaan tätä vastuuta ja haluanko edes oikeesti sitä, että joku on koko ajan riippuvainen minusta?! Toisaalta taas haluan tietenkin, hemmetin ristiriitaista! Mieskin ihan sekaisin, kun ensin vouhotin, että uudestaan vaan raskaaksi! ja nyt tälläset fiilikset. Joten et tod. ole ainoa joka ei "hössötä" ja ole niin innoissaan koko ajan!