Taloudellisesti järkevin aurinkolämmityksen muoto on Suomen oloissa käyttöveden lämmitys. Oikeaoppisesti mitoitus tulisi tehdä niin että aurinkoisena kesäpäivänä järjestemä kykenee tuottamaan suunnilleen kaiken tarvittavan lämmön.
Nelihenkisen perheen käyttöveden lämmitys on vuositasolla noin 3700kWh. Jos lasketaan tämän kustannus vaikka Forttumin yleissähkön mukaan, niin hinnaston mukaisilla hinnoilla kilowattitunnin hinta muodostuu seuraavasti energia 4,24c/kWh siirto 2,30c/kWh sähkövero 0,9065c/kWh, eli yhteensä 6,63065c/kWh.
Nelihenkisen peerheen käyttöveden lämmitys kalleimmalla tavalla, eli yleissäköllä maksaa noin 245€ vuodessa.
Jos aurinkolämmöllä pystytään tuottamaan 25% lämpimästä käyttövedestä, niin säästö olisi 61€ vuodessa. Tästä voi laskeskella, että paljonko kyseiseen säästämiseen kannattaa investoida. Summa on joka tapauksessa ennemin satasia, kuin tonneja.
Nelihenkisen perheen käyttöveden lämmitys on vuositasolla noin 3700kWh. Jos lasketaan tämän kustannus vaikka Forttumin yleissähkön mukaan, niin hinnaston mukaisilla hinnoilla kilowattitunnin hinta muodostuu seuraavasti energia 4,24c/kWh siirto 2,30c/kWh sähkövero 0,9065c/kWh, eli yhteensä 6,63065c/kWh.
Nelihenkisen peerheen käyttöveden lämmitys kalleimmalla tavalla, eli yleissäköllä maksaa noin 245€ vuodessa.
Jos aurinkolämmöllä pystytään tuottamaan 25% lämpimästä käyttövedestä, niin säästö olisi 61€ vuodessa. Tästä voi laskeskella, että paljonko kyseiseen säästämiseen kannattaa investoida. Summa on joka tapauksessa ennemin satasia, kuin tonneja.
Vastaukset 26
Vanhimmat
"Taloudellisesti järkevin aurinkolämmityksen muoto on Suomen oloissa käyttöveden lämmitys."
Et taida tietää lämmityksestä mitään, sorry vaan.
Jos käyttövesi vaatii energiaa yli 55ast. ja lattialämmitys vain max 35ast.
Joten AURINGOLLA pitää lämmittää ensisijaisesti taloa ja sitten käyttövettä. (lämpötilan kehitys: 0 -> 35 ja sitten vasta 55 astetta.)
Onpas taas LVI-tietous huipuissaan.
Sinä varmaan paistat aurikoenergialla joulukinkkusi aatton vastaisena yönä ;)
Meillä ei paista aurinko pahemmin talvella ja kesällä taas ei tarvi lämmitää taloa lainkaan.
Aurinkoenergian kauppaajilla tietämys on tosiaan tuolla tasolla. Eipä ihme että läpimurto on tekemättä :)
Lattialämmityksen vesi ei ole koskaan alle 22 asteista, kun taas tuleva käyttövesi voi kesälläkin olla alle 10 asteista.
Eli kumpi on kylmempää, kumpaa siis kannattaa lämmittää? Toisekseen, ei taloja tarvi lämmittää kesäisin lainkaan, päin vastoin, niitähän pitäsi jäähdyttää.
http://www.oil.fi/index2.php?id=96&sm=26&m=7
Aurinko paistaa maaliskuusta - syyskuuhun.
Jotenkin epäilen ettet lopeta talon lämmitystä maaliskuussa...
Talosta olen kääntänyt lämmöt pois päältä vuodesta riippuen maaliskuun lopun ja toukokuun alun välillä, keskimäärin huhtikuussa.
Kaksi vuotta takaperin lämmöt sai katkaista jo maaliskuussa. Viimevuonna piti pitää päällä toukokuun alkuun ja tänä vuonna huhtikuun puoleen väliin asti.
Lämmöt pitää syksyllä laittaa taas päälle keskimäärin syyskuussa.
Että revi siinä sitten lämmitysenergiaa maalis ja syyskuussa. Kesäkuukausina kun aurinkoenergiaa on oikeasti saatavilla, niin taloa ei todellakaan tarvi lämmittää, joten lämmitystä varten niitä paneleja ei Suomessa kannata ajatella.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/0b3df1ae2cbfe4a050c7575c1e1576e0/Tiedosto 5 RET WG5 EsimRETPientaloNettoLammontarve.pdf
Taulukko 11. Tilojen lämmitysenergian nettotarve (johtumishäviöt, korvausilman ja alilämpöisen
tuloilman lämmitys tilassa).
Tilojen lämmitysenergian nettotarve Tilojen lämmitysenergian nettotarve
[kWh]
Tammikuu 2768
Helmikuu 2449
Maaliskuu 1799
Huhtikuu 1172
Toukokuu 321
Kesäkuu 63
Heinäkuu 41
Elokuu 84
Syyskuu 507
Lokakuu 1307
Marraskuu 1811
Joulukuu 2500
Vuosi 14 818
esimerkissä: maaliskuusta - syyskuuhun = on 25% kokonaiskulutuksesta.
Siihen vielä lisätään käyttövesi -> kokonaisenergian säästö 30-40%
Siis jos esim. öljyä on kulunut ennen 3000 litraa niin keräimien jälkeen 2000 litraa.
http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006303.pdf
Koko vuoden lämmitys ja lämmin vesi yhteensä 14600kWh
Saanto 6 neliön keräimellä 1837kWh (12,5%) ja 12 neliön keräimillä 3845kWh (26%). Mutta nämä ovat vain teoreettisia saantoja, sillä 12 neliö keräimellä kesä- ja heinäkuun saanto on enemmän kuin kulutus, joten osa menee hukkaan ja järjestelmässä pitää olla jokin systeemi kiehumisen estämiseski.
..tehonrajoitus ja toimii automaattisesti, kun kerääjjien keruuneste kiehunut kaasuksi niin toiminta lakkaa siihen...
Joo lakkaa, mutta lähteekö uudelleen toimimaan ilman remonttia?
Pitääkö järjestelmään pistää uudet litkut aina kun ylikuumeminen tapahtuu?
Osaako järjestemä pysähty turvallisesti, ettei pumput käy kuivina jne.?
..lämpötila laskee niin kyllä se kaasu taas nestetyy ja toiminta alkaa uudestaan, ja lämpötilalla on niitä pumppujakin ohjattava, suuntaan jos toiseenkin..
kuitenkin aina, eikä niitä viitti monopoliyhtiöille maksella, itse olen hankkimassa paneelit
täällä oli jotain juttu puolalaisista paneeleista jotka on kai parhaita hinta/laatusuhteelta
http://www.aurinkoenergiaa.fi/
http://www.aurinkoenergiaa.fi/aurinkoenergiasta2.htm
ole niin suojaisissa paikoissa kuin sinulla.
Paistaahan muillekkin aurinko vaan myös pääsee hyvin tuulet jäähdyttämään jolloin sitä lämmitystä on vaan pidettävä päällä pitempään.
Silloin keräimistä saatu energia on poissa muusta
lämmitysmuodosta.
Oma mökkin on aika hyvin tuulen suojassa, vähän puita ympärillä, mutta aurinkokeräimelle olsi vähän vaikea löytää hyvää paikkaa.
Katton harja on pohjois eteläsuunnssa. Eteläpäätyyn tai idän puolen katolle ei viitsi mitään laittaa, kun ne näkyy kadulle. Länsipuoli on taas osittain puiden varjostama, mutta ehkä sieltä löytäisi paikan keräimelle.
tehdään 1500 metriä korkea keräin: http://www.aurinkoenergiaa.fi/
http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006303.pdf
Sivulla 94 on taulukko talon energian kulutuksesta ja 6- sekä 12-neliön keräinten tuotosta. 6 neliöisellä vuosisaanto 1837kWh ja 12 neöi
Taulukossa on laskettu tiloille lämmityseneergian tarve jopa kesäkuukausille, itse en ainakaan ole kesällä lämmittänyt.
..on ihan hatusta vedettyä väittämää:
"Oikeaoppisesti mitoitus tulisi tehdä niin että aurinkoisena kesäpäivänä järjestemä kykenee tuottamaan suunnilleen kaiken tarvittavan lämmön"
Oikea mitoitus on tietysti aivan jotain muuta..aurinkoisena kesäpäivänä kerääjistä on otettavissa tehoa rutkasti enemmän kuin tarve vaatisi...
"Nelihenkisen perheen käyttöveden lämmitys on vuositasolla noin 3700kWh"
Tuo on taas joku keskiarvo,on perheitä jotka asuvat kesäajan vapaa-ajan asunnollaan ja sitten taas niitä jotka ovat kotosalla koko kesän ja saunovat ja käyvät suihkussa useammin kuin talvisaikaan, ei saakeli jos lääkärikin määräisi vain yhtä lääkettä kaikkeen vaivaan niin kyllä ainakin minulla menisi usko siihen välittömästi!
"Oikea mitoitus on tietysti aivan jotain muuta..aurinkoisena kesäpäivänä kerääjistä on otettavissa tehoa rutkasti enemmän kuin tarve vaatisi.."
Miten estetään kiehuminen?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000027404501
Kun et muuta keksi niin sitten tulee aina linkki samaan keskusteluun? Aika lapsellista.
Miten ylikuumeneminen on yleensä hoidettu?
..vaan faktaa siitä kuinka se prosessi toimii, järjestelmässä on ensiarvoisen tärkeää että on riittävän iso paisuntasäiliö, ja kun sitä keruunestettä ei ole kovin paljoa järjestelmässä niin se painuu kaasuna siihen paisuntasäiliöön ja toiminta lakka, kuten kerroin!
Vesihän laajenee höyrystyessään 1700 kertaiseksi...
...ei kannattaisi kirjoittaa mitään, eli tyhjiökeräimillä 90C asteessa järjestelmä kytkeytyy pois päältä ja keräimissä oleva neste (Tyfocor LS) kiehuu/kaasuuntuu ja siirtää nesteen alas paisuntasäiliöön, paisuntasäiliön tilavuus taas on keräinten ja putkiston tilavuus + min.10%
Tuo kerääjien tyhjäksi keittyminen taas sitten lopettaa prosessin..
Toivottavasti nyt meni putkeen...
nousi 173 asteiseksi mittarinsa mukaan ja taipuisat umpisolumuoviset eristeet suli valuen katolle keräiten alaosan tasolle.
Nyt tuli asiaa herra putkiherran kauppaan hakemaan uudet villaiset eristekourut.
Varaajan lämpö oli tuolloin muistaakseni noin 80.
Etelän maissa keräimen mitoitus on helpompaa. Suomessa keräimiä mielellään halutaan vähän ylimitoittaa että saantoa tulisi myös keväällä aja syksyllä. Kesällä sitten laitteet kiehuu todella iloisesti.